Siirry pääsisältöön

Taiteellista tirkistelyä

Kiinnitin aamulla huomioni pieneen uutiseen jossa kerrottiin kahdeksanraajaisen intialaistytön pääsystä leikkaukseen, jossa häneltä yritetään poistaa ylimääräiset raajat kolmenkymmenen lääkärin leikkausoperaatiossa. Toivotan Lakshmi Tatmalle vain voimia raskaaseen leikkaukseen, eikä siitä tässä sen enempää.

Mutta tämä uutinen pisti miettimään näitä ns. erikoisia tapauksia vähän laajemminkin. Sata vuotta sitten tirkistelyn haluamme ruokittiin tuomalla kaikenlaiset karvaiset naiset, kauhukabinetit ja elefanttimiehet ihmeteltäviksemme erilaisissa näyttelyissä ja esityksissä.

Nykyisin tirkistelyn tarvettamme ruokkivat lehdet ja tv. Ja varmasti ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, jos sanoo että kahdeksanraajaisen intialaistytön selviytymistarina tulee aikanaan päätymään kauhukabinetti dokumenttien "mies raskaana", "kaksipäinen tyttö", "murhaajan tarina" ja "täydellinen penis" jatkoksi.

Myös taide ottaa osaa tirkistelyperinteen vaalimiseen. Esim. saksalainen lääkäri-taiteilija kerää tuhatmäärin yleisöä ruumistaiteella, joissa esitellään silikonionilla ja muovilla käsiteltyjä ihmisruumiita. Viimevuosina on taideyleisön ihasteltavaksi tuotu myös siirtogeenistä vihreää jänistä, eritavoin kokonaisena säilöttyjä eläimiä, ulosteiden pyörittelyä pesukone-installaatiossa tai vaikkapa projekti jossa sialla ostetaan köyhän afrikkalaisen identiteetti. Ja loputon lista kaikkea vastaavaa.

En nyt tässä ota kantaa ylläolevien taiteelliseen tai moraaliseen oikeutukseen tai toiminnan lähtökohtiin. Totean vain että taiteen avulla keskustellaan laajemminkin vaikeista ja aroistakin asioista ja näin tulee jatkossakin olla. Ja suuri osa taiteilijakunnasta osaa tuoda teemat esiin hyvin ja ajatuksia rakentavalla tavalla. Mutta joukkoon mahtuu aina myös niitä joiden tekemisten lähtökohdat ovat oman maineen kasvattamisessa ja julkisuuteen pyrkimisessä, eikä niinkään käsiteltävässä asiassa tai taiteellisissa motiiveissa.

Kilpailu on taiteen kentällä kovaa. Esim. 70-luvun alussa oli Suomen Taiteilijaseurassa jäseniä oli 450 ja nyt väkeä on 6-7 kertaisesti. Laajentunut koututusjärjestelmä työntää uusia kuvataiteilijoita alalle joka vuosi 150-200 lisää. Kuitenkaan suomen taidemarkkinat tai alan tukirakenteen eivät ole kasvaneet läheskään samassa suhteessa ja kehitys on ollut samansuuntainen kaikkialla länsimaissa. Luovuus ja luovat alat ovat nyt muotia.

Nykytaiteilijalle on tullut yhä tärkeämmäksi julkisuus, se että sinut huomataan, muuten on vaara että katoat taiteinesi yhä kasvavaan taiteilijamassaan. Tämä tosiseikka tulee takaamaan sen että jatkossakin tulee tapahtumaan kaikkea sellaista, mikä hipoo sopivuuden tai moraalin rajoja.

Mietin vain että onko taidekentästä tulossa linnunpesä, jossa eniten ääntäpitävät syövät hiljaisemmin työhönsä keskittyvien leivän?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä