Siirry pääsisältöön

Tasapuolista taiteilijatoiminnan tukea kaikille

Taidemaalari Heli Kuparinen kirjoitti hyvin Taiteilija-lehdessä 1/2008 museonäyttelyiden epäkohdista. Näyttelytoiminnan pelisäännöt ovat kaikenkaikkiaan aika sekavat ja taiteilijalle useimmiten epäedulliset.

Taiteilijan tueksi tarvitaan selkeä näyttelytoiminnan "työehtosopimus" tai yleinen suositus johon pyritään. Alan myynti ja näyttelykäytäntöjen "viitekehys", jonka mukaan toimitaan.

On aivan totta että voisimme katsoa asiassa peiliin. Senhän pitäisi olla aivan itsestään selvää että taiteilijallekin kuuluu palkkio näyttely esiintymisestään aivan siinä missä bandille keikkapalkkio tai luennoitsijalle luentopalkkio. Kyse on hyvin paljon siitä kuinka kauan annamme tämän tilanteen jatkua.

Asiassa mietityttää se että kyseisen sopimuksen aikaansaaminen edellyttäisi sitä että taiteililijuus kyettäisiin näkemään selkeämmin myös elinkeinona. Ja tämä taas on ollut hieman hankalaa mm. apurahajärjestelmän takia, joka on ristiriidassa elinkeinon vapauden ja elinkeinoon liittyvän tasavertaisen kilpailun kanssa.

On aivan eri asia taloudellisesti järjestää näyttely apurahoitettuna kuin omasta kukkarostaan käsin. Millään muulla alalla tälläinen kilpailun vinouma ei ole mahdollinen. Elinkeinonasian taka-alalle painaminen ja kieltäminen toimii tulppana, joka jarruttaa taiteilijan toimeentuloasioiden kokonaisvaltaista edistämistä.

Järkevintä olisi nyt rohkeasti kyseenalaistaa koko vanha apurahajärjestelmä (vaikka se on hankalaa) ja rakentaa sen pohjalle aivan uusi systeemi. Elinkeinon näkökulmasta hyvä voisi olla sellainen järjestelmä jossa jokaiselle päätoimiselle taiteilijalle jaetaan tasapuolista taiteilijatoiminnan tukea ja nykymuotoiset harvoille jaettavat apurahat lakkaisivat kokonaan.

Tähän taiteilijoiden keskusrahastoon sijoitettaisiin vuosiapurahojen määrärahat ja myös läänien ja yksityisten säätiöden taiteilijarahoitus. Lisäksi kassaan voisi ohjata osan työttömyyskorvauksista ja kelan tuista joita taiteilijoille jo nytkin maksetaan.

Kassaan voisivat laittaa rahaa myös kaikki ne yritykset tai muut tahot, jotka haluavat olla tukemassa suomalaista taidetta ja edistää luovuutta. Asian eteenpäin vieminen vaatisi laaja-alaista ajatusten vaihtoa ja mielestäni tämä keskustelu kannattaisi käydä.

Kun taiteilijat on ensin saatu samalle viivalle tasavertaiseen asemaan, niin tämän jälkeen olisi varmasti helpompaan ajaa alalle työehtosopimuksia ja muita uudistuksia. Olisihan se mukava elää sekin päivä jolloin taiteilijat voisivat mennä vaikka lakkoon parempien näyttelyehtojen puolesta.

Mutta tähän taiteilijakunta on aivan liian hajanainen. Jokainen näyttää lähinnä vain kyttäävän omaa mahdollisuuttaan vaapaaseen taiteiluun apurahan avulla.

Kommentit

Tilda sanoi…
hei! olen samaa mieltä, että taiteilijalle kuuluu palkkio kun hän esittelee taidettaan. Saavathan artistit ja muutkin esiintyjät palkkionsa. Minulle kaikki taiteenalat (vai miten sen sanoisin..) ovat tasa-arvoisia.
heliku sanoi…
Ehdottamasi uudistukset tuntuvat järkeviltä. Nykysysteemi on kestämätön monille. Muutama korjaa potin, kun valtaosa tekee ilmaiseksi näyttelyitä valtiollisiin ja kunnallisiin yleishyödyllisiin taidelaitoksiin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä