Siirry pääsisältöön

Kaikki eivät halua harjoittaa taidetta uskontona

Hesarin klttuurisivuilla oli 17.5 artikkeli "Aidolla taiteilijalla on aina syvä eetos", jossa Joensuun yliopiston kirjallisuuden professori Erkki Sevänen puolustaa nykytaidetta markkinavoimia vastaan ja sitä kuinka "Taide on korvannut uskonnon".

En nyt ota tässä mitään kantaa ajankohtaiseen lapsiporno oikeudenkäyntiin. Oikeastaan jäin miettimään artikkelin otsikossa olevaa "eetos"-sanaa ja artikkelin musta-valkoista ajattelua. Sanakirjan mukaan eetos tarkoittaa tekoja ja arvoja ja niiden hyväksyttävyyttä pohdiskelevaa siveellistä mielenlaatua. Ja tämä näkyy yhteiskuntakriittisyytenä, joka kuulemma on aina mukana ns. "aidon taiteilijan" teoksissa.

Mutta jos on olemassa aitoja taiteilijoita, niin silloin on myös olemassa "epä-aitoja" tai vähemmän aitoja taitelijoita. Niitä joiden taiteenteon motiivit eivät nouse yhteiskuntakriittisyydestä, vaan tekemisen moottori löytyy esimerkiksi luovuudesta tai vaikkapa omasta elämästä.

En vastusta taiteilijan oikeutta yhteiskuntakriittiseen tai poliittiseen julistukseen, mutta vastustan sitä että toisin toimivat taiteilijat jäävät tukijärjestelmissä helposti heitteille ja ilman taloudellista apua tai muuta ammatinharjoittamiseen liittyvää tukea. Tukijärjestelmät toimivat nyt niin että niissä suositaan aitoja, oikeaoppisia ja muodissa olevia.

Se että taiteilija yrittää itse tulla taloudellisesti toimeen tekemällä omaa työtään pitäsi mielestäni olla taiteilijalle kunniakasta, eikä jotain kummallista likaisille kaupallisille markkinavoimille antautumista, joka häiritsee taidejumalan pyhiä palvontamenoja. Myös "vääräuskoiset" tarvitsevat tukea ja tietoa elinkeinoasioista, sillä taiteilijan omatoimisessa yrittämisessä on leipä todella tiuhkassa ja kaikki apu olisi tuiki tarpeen.

Taiteilijoiden keskuudessa tarvittaisiin kunnollinen keskustelu taiteilijan työstä nimenomaan elinkeinona ja keskustelu esim. siitä onko nykyinen apurahajärjestelmä taiteilijakunnalle paras mahdollinen vai voisiko jokin muu, esim. kaikille tasapuolinen taiteilijatoiminnantuki, olla vielä parempi ja jopa toteutettavissa oleva järjestelmä?

Miksi tähän keskusteluun ei uskalleta ryhtyä? Pelottaako se että avaamalla suunsa sulkee samalla omat mahdollisuutensa mahdolliseen apurahoitukseen. Näin voi tietysti käydä. Jo useampi vanhempi kolleega on epäillyt minulle että "olen pilannut arvostelevilla puheillani omat apurahamahdollisuuteni".

Mutta mitään muutoksia tai parannuksia ei varmasti synny jos ei keskustelua ensin käydä. Kuten keskustelua taiteen myyntiin liittyvistä pelisäännöistä, eli pohdintoja "taiteen työehtosopimuksesta" jossa näyttelytoiminnan käytännöt ohjeistetaan. Tai pohdintoja taidelainaamotoiminnan laajentamiseksi koko maan kattavaksi järjestelmäksi ja keskustelua muusta vastaavasta likaisen markkinapirun saastuttamasta.

Kaikki taiteilijat eivät halua harjoittaa taidetta uskontona, olla yhteiskuntakriittisiä tai julistaa politiikkaa vaan yksinkertaisesti tehdä työtä ja taidetta vapaasti ja tulla taloudellisesti edes siedettävästi toimeen. Taidejumalan palvonnassa ei saa uhrata koko ammattikuntaa. Tukea tarvitaan laaja-alaisesti, ammatillisesti ja tasapuolisesti.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä