Siirry pääsisältöön

Mitä taiteilija tienaa?

Taiteilijan raha-asioita tutkitaan säännöllisesti ja viimeksi asialla on ollut Turun kauppakorkeakoulu. Tutkimuksessa tarkasteltiin niitä ammatteja jotka ovat yrittämisen ja palkkatyön välimaastossa, kuten freelance-journalistit, kääntäjät, tulkit ja kuvataiteilijat. Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla? Työn ja toimeentulon rakentuminen eri ammateissa 2000-luvun suomessa (Akola, Heinonen, Pulkkinen, Österberg, 2007).

Kuvataiteilijoita koskeva Elisa Akolan tiivistelmä löytyy Suomen Taiteilijaseuran uudistuneilta sivuilta.

Muutosta parempaa ole tapahtunut. Taiteen myyntitulo on joka kolmannella kuvataiteilijalla vain alle 1000 euroa vuodessa ja seuraavallakin kolmanneksella se jää alle 5000 euron. Ja hieman enemmän kuin 4/5 osan myynti jää alle 10 000 euron. (Ja nämä luvut ovat tietysti bruttoa, josta otetaan vielä kulut pois, mikä tarkoittaa sitä että valtaosa taiteilijoista saa vähemmän tuloja kuin ovat taiteen tekemisen kulut. Jo pelkkä, vaatimattoman, työhuoneen vuokra saattaa olla 300-500 kuussa ja jos eläkettä maksaa niin siihen voi mennä 4000-5000 vuodessa ja tähän vielä materiaalit ja kaikki muu päälle.)

10% myy korkeintaan 20 000 euroa, eli tulot ja menot alkavat asettua kategoriaan + - 0, jolloin taiteilu kattaa lähinnä kulut ja välillä jää hieman kahvirahaa. Vain 2% taiteilijoista ylittää myynnissä 40 000 euron rajan, jolloin voidaan puhua kulujen vähentämisen jälkeen pienistä ansioista.

Näistä luvuista huolimatta vain puolet taiteilijoista oli tutkimus hetkellä palkkatöissä. Yksi syy tähän on varmasti se että monella taiteilijalla näyttäisi olevan ymmärtäväinen puoliso, joka sponsoroi toimintaa. Kun taiteilijoilta kysyttiin erilaisia tulolähteitä, mistä kaikkialta he saavat rahaa, niin 20 % ilmoitti "muut" tulonlähteet, kuten puolison avustus ja säästöt.

Oma käsitykseni on että puolison merkitys taiteilijoiden toiminnan tukemisessa on paljon isompi mitä tässä tutkimuksessa tulee ilmi. Olisikin mukava joskus lukea jokin kunnollinen analyysi myös tästä asiasta. Asiasta ei pahemmin ääneen puhuta ja siihen liittyy häpeää. Kukapa nyt haluaisi julkisesti huudella, että puolison rahoilla tässä oikeasti eletään.

Ehkä apurahoituksessa pitäisi myös tarkastella asioita hieman tästäkin näkökulmasta. Jos on kaksi tasavertaista hakijaa, niin pitäisikö silloin suosia sitä hakijaa, jolla on yhdessä puolisonsa kanssa tiukempi tilanne?

Tutkimuksessa tulee esiin se kuinka taiteilijan työ täyttää hyvin yrittämisen ulkoiset tunnusmerkit. Puolet taitelijoista tunnisti työssään yrittämisen piirteitä. Tosin yrittämiseen viittaa myös taiteilijoiden välinen kilpailu, jota koki neljä viidestä. Kilpailu on tabu, josta taidekentällä ei pahemmin puhuta ja juuri sen takia kun asia liittyy niin vahvasti yrittämiseen.

Kaikesta huolimatta taitelijat ovat varsin tyytyväisiä työhönsä. Taidetta tehdään vaikka henki menisi, kyseessä on enemmänkin elämäntapa kuin työ.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä