10.5.2009

Neljäs kollaasi

Tämä taitaa mennä hieman nostalgian puolelle, mutta menkööt. Pientä tuulahdusta informalismista ja ehkä 60-luvun popista.

Tosin mikäpä minä olen näitä leimaamaan taidehistorian luokkaleimoin. En tiedä noista asioista mitään, minähän olen vaan täällä ateljeessa töissä.

Tämän kanssa meni aikaa, työn valmistuminen vaati kuukauden. Otimme yhdessä (teos ja minä) valohoitoa moneen otteeseen ja vähän väliä kahvia. Turhautunutta murjottelua ja lopullinen erokin mielessä monta kertaa.

Onneksi valohoito parantaa luovuutta. Eli jos ei tiedä mitä tekee, niin silloin ei pidä tehdä mitään, vaan teos kannattaa jättää hetkeksi sivuun valohoitoon, ja jatkaa vasta sitten kun ollaan vaihdettu riittävästi katseita ja yhteisymmärrys matkan suunnasta alkaa hahmottumaan.

2 kommenttia:

Bionda kirjoitti...

Todella hieno! Kannatti nähdä vaivaa. Kollaasin tekemiseen on ainakin itselläni jotenkin iso kynnys: tekisi mieli ryhtyä siihen, mutta aloittaminen tuntuu kamalan vaikealta. Olen koittanut hakea "skräppäyksestä" inspiraatiota.

Luovuksissa kirjoitti...

Aloittaminen on kyllä joskus vaikeaa, varsinkin kun tätä tekee ammatikseen... joka päivä ei vain huvita olla "luova".