11.9.2009

Mitä on taide?

Onko se sitä, kun taiteilija tutkiskelee itseään ja esittelee napanöyhtäänsä hämmentyneelle yleisölle? Eräänlaista lapsekasta narsismia, jossa on aivan pakko ihastella julkisesti omaa alastomuuttaan? Tutkia omaa minää ja suhdettaan muihin, harjoittaa ekshibitionismia laillisesti ilman seuraamuksia?

Onko taiteessa kyse pitkä-aikaisesta terapiasta, jonka etenemistä voi seurata näyttely näyttelyltä? Jos taiteen teko loppuu, niin onko silloin taiteilija tullut terveeksi? Onko angsti kadonnut?

Onko taiteessa kyse luovuudesta, joka vain riivaa riivaamistaan ja vaatii innostumaan? Tutkimusmatkailua ja uuden etsimistä siis, tai loputon "etsi ja löydä" leikki?

Tai kenties siitä että on "lahjakas" tai "taiteellinen" tai "osaa piirtää"? Onko taiteessa kyse taidosta, jota on harjoitettu? Taidekouluko taiteen tekijöitä tekee?

Onko taiteessa kyse ammatista, josta pitäisi saada palkkaa? Onko taiteilija käsityöläinen, niinkuin keraamikko tai muurari, ammattilainen joka tekee hommansa ja saa työstään maksun?

Vai onko taiteessa kyse uskonnosta, totuuden etsimisestä ja totuuden julistamisesta, aidosta, pyhästä taiteesta, kylähulluudesta ja shamaaneista?

Ehkä taiteessa on kyse politiikasta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta? Ja taiteilijat ovatkin vain valepukuisia mielipidevaikuttajia ja manipulaattoreita? Ja taide on erilaisten asioiden ajamista, hämmentämistä ja propagandaa?

Vai onko taide sitä että taiteilijalla on tunteet ja hän haluaa välittää omat kokemuksensa sinulle, katsojalle? Entä jos taiteilija rakastaa lähinnä vain itseään, eikä ole yhtään kiinnostunut sinusta, niin väheneekö silloin hänen taiteensa tenho?

Tai ehkä taide onkin vain kauppatavaraa, joka yrittää olla jotain muuta, vaikka kaikelle tässä maailmassa lätkitään hintalappu muodossa tai toisessa? Joku maksaa viulut joka tapauksessa. Suurta - erilaisiin hämäyspuheisiin verhottua - sisustusnäytelmää tai kultturellista rahastusta, jonka ympärille on rakennettu kokonainen järjestelmä?

Tai ehkä kyse on muistista, siitä että taide tallettaa aikaansa ja auttaa tulevia sukupolvia muistamaan meidät? Ainakin niiden teosten kautta, jotka kestävät aikaa. Mitähän meistä muistetaan?

Entä jos taide vain on? Niinkuin kedon kukka tai kuu taivaalla? Eikä asiassa mitään sen kummempaa.

Vai onko taide tapa osoittaa valtaa? Jonkilainen kiistämätön todiste tekijänsä tai omistajansa mahdista tai jopa todiste koko ihmiskunnan ylivallasta? Elitistinen turhake joka julistaa: Me ihmiset olemme vallanneet maan, kumartakaa meitä!

6 kommenttia:

soli kirjoitti...

Vaikuttava listaus! Hyvä on, minä sanoisin, että taide on jotakin noista, useita tai kaikkea noita, riippuen tekijästä ja kokijasta. Kun taiteilijain credoja lukee, tai jos ajattelen omaani, niin se on jonkinlainen yhdistelmä listan kysymyksiä.

Lisäisin listaan vielä taiteen olemuksen paitsi yhteiskunnallisena, myös yhteisöllisenä kokemisena ja tekemisenä. Ja toisena lisäyksenä taide on myös maailman hahmottamista esteettisesti. Ja kolmas lisä: taide on paitsi keino osoittaa valtaa, myös oma vallankäytön kuvionsa. Taidemaailman sisällä vallitsevat voimasuhteet, joista ei pidä puhua, koska se on yhtä epähienoa kuin huumori taiteessa ;-)

Luovuksissa kirjoitti...

Kiitos kommentista Soli,

aikamoinen sekametelisoppa taitaa taide olla, monien asioiden summa. Noiden lisäystesi lisäksi löytynee varmasti monia muitakin erilaisia näkökulmia.

...joo ja tuo taidekentän voimasuhteet on myös aivan oma (lähes näkymätön) kuvionsa.

hanne kirjoitti...

olipa aika mielenkiintoinen näkemys taiteesta...
Huomaa, että olet elänyt näitten asioiden lähellä, miettinyt niitä paljonkin...

tietysti eri taiteenmuodoilla voi jokin osa-alue vahvistua ja toisessa vastaavaa tuskin huomaakaan...

Ehkä taide sisältää ison kimpun erillaisia ilmaisullisia juttuja, joita sit taiteeksi nimitetään ja joskus kiistellään, onko just tämä sitä..
Oikeastaan minusta on samantekevää, onko tekijä (maalaaja, tanssija, soittaja, lausuja, runoilija jne...)koulutettu vai ei, maalaako/laulaako hän ns. sääntöjen tai tekniikan mukaisesti...pääasia, että katsoja/kuulija saa esityksestä sellaista, joka hänet pysäyttää, vaikka pieneksi hetkeksi ja saa ajattelemaan, näkemään enemmän, kuulemaan enemmän...tämä kaikki ja enemmänkin voi tapahtua missä hyvänsä, ilman taidettakin...
Onko se sit taidetta?
Niin ja täytyykö taiteella edes olla yleisöäkään...

Kun puu kaatuu autiossa metsässä...kuuluuko ääni?
tarvitaanko äänen muodostumiseen ja tulkitsemiseen ihmisen tai eläimen korvat..

Luovuksissa kirjoitti...

Hanne

ehkä taide tulee taiteeksi kohtaamisen, yleisön kautta. Onko taide taidetta sitä ei kuukaan näe tai koe? Syntyykö taide juuri kohtaamisen kautta? Mysteeri ei ole mysteeri jos sitä ei kukaan sellaiseksi koe. Tätä pitää miettiä... menee kovasti filosofian puolelle, mikä ei ole vahvinta aluettani.

Anna kirjoitti...

Jos kysyt mikä noista vaihtoehdoista, niin rehellinen vastaus on luovuuden pakko, joka ajaa tekijäänsä uusiin koitoksiin vastoinkäymisestä huolimatta. Muut vaihtoehdot menee narsismin puolelle. Ainakin se eka vaihtoehto! Taiteen syvintä olemusta voi katsoa monelta kantilta, mutta luovuuden pakko sitä ohjailee. Olenko väärässä?

Luovuksissa kirjoitti...

Anna

rehellisesti sanoen en tiedä mikä on taiteen syvin olemus, taidetta kun voidaan tehdä niin monesta lähtökohdasta käsin ja kuka sitten voi sanoa että jokin lähtökohta on arvokkaampi kuin toinen.

Kun taiteilijan lähtökohdat painuvat unholaan niin jäljelle jää vain teos itse. Hyvä teos kestää aikaa tai muistetaan pitkään.