30.3.2011

Alku aina hankala

Aina välillä käy niin että tilaustyön aikataulut eivät mene yksiin ns. inspiraation kanssa. Asiakas odottaa saavansa valmista ja laadukasta jälkeä tietyn ajan kuluessa, mutta ateljeessa ei tapahdu mitään. Taiteilijalla on jonkin sortin rimakauhu. Tyhjä paperi pelottaa ja aloittaminen tuntuu vaikealta.

Homma menee kynien teroitteluksi, tyopisteen ympärillä kaarteluksi ja kaikenlaiseen toissijaiseen takertumiseksi. Yllättäen iskee tarve järjestää ateljeen naulakko ja viedä kellarissa oleva lehtipino kierrätykseen. Ulkokenkiin tulee laitettua vähän rasvaa ja palanut lamppu, joka on ollut vaihtamatta jo vuoden, tulee uusittua.

Jokaisella taiteilijalla lienee oma riittinsä, jonka avulla saadaan kiinni luovasta vireestä ja pystytään viimein rauhoittumaan työn ääreen. Omaa "luovuuden moottoriani" käynnnisteltäessä tuntuu hyvältä kun asioita vain alkaa tapahtua, vaikka nämä asiat eivät suoranaisesti liity kyseiseen tilaustyöhön. Ilmeisesti ateljeen tuntumassa tehtävien pienten suoritteiden kautta energia tasoni pikkuhiljaa nousee, niin että lopulta huomaan olevani valmis tarttumaan luovaan työhön ilman epäröintiä.

Tässä vanha sanonta "alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo" pitää aika hyvin paikkansa.

2 kommenttia:

Mollamari kirjoitti...

Olen seurannut blogiasi jo jonkin aikaa, kiitos erittäin hyvistä kirjoituksista! Tähän oli pakko kommentoida, että ihan kuin omia ajatuksiani. Tässä tilaustyön kanssa kamppailen. Aloitus on viimein tehty, mutta vieläkin on käynnistysongelmia... ja vaikka asiakkaalla ei ole mikään kiire, se kaivertaa tuolla takaraivossa.

Luovuksissa kirjoitti...

Kiitos vaan kehuista...

Aloittaminen on joskus aika vaikeaa, varsinkin silloin kun kokee työn erityisen tärkeäksi.