Siirry pääsisältöön

Martti Ahtisaari sovittelijaksi Espoon Kuvataiteilijat Ry:n riitaan

Kun on riita tai vaikka sota, niin olisi hyvä ensin määritellä tarkoin se mistä kyseisessä kahnauksessa on kyse, sillä tämän ymmärtäminen on ensi askel kohti rauhaa.

Ensin pitää tietää riidan osapuolet, se ketkä riitelevät ja se kuinka suurista joukoista on kyse. Sitten voisi hieman tarkastella heidän taustojaan, tukijoukkojaan ja hahmotella sitä mikä joukkoja yhdistää. Onko armeijan tai joukon perusta poliittinen, kansallinen, aatteellinen, uskonnollinen, koulutuksellinen, ammatillinen, kotiseutu-uskollinen tai muu vastaavanlainen. Olisi hyvä myös tietää millainen sodanjohto joukoilla on ja se osallistuuko reservi toimintaan vai onko se kentän reunalla tapahtumia seuraamassa tai jossain muualla täysin välinpitämättömänä.

Sitten voisi aivan konkreettisesti yrittää selvittää riidan aihetta, niitä seikkoja mistä riidellään. Ja myös riidan taustalla olevia asioita, niitä seikkoja jotka ovat luoneet jännitteitä osapuolten välille ja pohjan eripuraiselle ilmapiirille. Onko kyse hupenevista resursseista, rahasta, totuuden tai valehtelun peittelystä? Vai onko kyse itsepäisyydestä, siitä että kaikki ovat omasta ja äitinsä mielestä aina oikeassa, siitä ettei kukaan osaa tai halua pyytää anteeksi tai myöntää omia virheitään? Onko kyse siitä että taiteilijan tai rakkaan työntekijä-ystävän kunniaa on loukattu ja sen myötä vähän useampien mieltä pahoitettu tai siitä että jotkut vaikeat asiat on jo pitkään lakaistu maton alle ja ne on jätetty sinne rauhassa keräämään painetta? Vai onko kyse pitkävihaisuudesta, siitä että taiteilijan herkkä sielu ottaa nokkiinsa pikkumaisuuksista, eikä koskaan unohda sitä että häntä on epäilty töhertelijäksi?

Tämänkaltaiset seikat ovat tarpeellisia tietää, jotta voi piirtää tai maalata konfliktista abstraktin kartan. Siihen voi hahmotella erivärisiä taistelulinjoja ja miettiä sitä onko kyse satunnaisesta kivien heittelystä, sissisodasta, kostoretkeilystä vihollisalueelle vai täyden rintaman välienselvittelystä. Vai onko kenties kyse sisällissodasta, urhoollisesta puolustustaistelusta, vapaustaistelusta diktatuuria vastaan, liuhuvalippuisesta vallankumouksesta tai poteroihin kaivautuneesta asemasodasta.

Kun kartta on valmis, sen voi sitten kehystää nätisti ja viedä vaikka Espoon Kuvataiteilijoiden Taidelainaamoon. Ja sitten ei muuta kuin kärsivällisesti odotella että lainaamoon saapuu Mandela, Jeesus tai Martti Ahtisaari, joka ottaa Espoon Kuvataiteilijoiden riita-asian sydämmelleen ja aloittaa rauhanneuvottelut osapuolten välillä.

Bonus tässä on että Ahtisaari tietysti lainaa karttataulun 50 € kuukaudessa, sillä taiteilijan toimeentulo on myös hänelle sydämmen asia.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Kannatan sovittelua.Marja-Leena Valkola
Luovuksissa sanoi…
Toivotaan että Mandela, Jeesus tai Ahtisaari ilmestyy...
Jani Tiainen sanoi…
Sovittelijasta / auditoijasta on Kulttuurilautakunnan sisällä keskusteltu ja näyttää jopa todennäköiseltä vaihtoehdolta.
Luovuksissa sanoi…
Toivottavasti ratkaisu löytyy.

Moni ammattilainen tekee parhaillaan omia ratkaisujaan ja eroilmoitusten myötä EKT:n ovi käy ilmeisen tiuhaan. Itsekin tätä ratkaisua mietin juuri nyt. Tulevaisuuden näkymät jatkaa EKT:n kelkassa ovat aika huonot, samoin fiilikset.
Anonyymi sanoi…
Kannattaapa kiinnittää huomiota siihen että tämän blogin kirjoittaja on kilpailevan taiteilijaseuran hallituksen jäsen. Seura toimii agressiivisesti Espoon Kuvataiteilijat ry:tä vastaan saadakseen omakseen EKTn nauttimat toiminta-avustukset. Eikö olekin jännittävää että hän pitää tämän tideon kovasti piilossa kirjoitellessaan. Asiat kontekstiinsa!
Anonyymi sanoi…
Väärä tieto, en ole Killan hallituksessa. Olen tavallinen rivijäsen sekä EKT:ssä ja Killassa, enkä pidä mitään piilossa tässä asiassa. Puhun asioista suoraan vain ja ainoastaan omalla nimelläni, en nimimerkkien takaa...

Kannattaisi varmaan muidenkin puhua asiasta suoraan omilla nimillä!

T. Pekka Hannula
Luovuksissa sanoi…
Tähän pitää nyt lisätä se että olen tänään eronnut Espoon Kuvataiteilijat ry:stä...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä