Luovuksissa

Viime päivinä olen miettinyt tarvetta "kuulua joukkoon", sitä kuinka ihminen rakentaa identiteettiään ja uraansa liittymällä erilaisiin ryhmiin, kuten taiteilijayhdistyksiin. Jotkut liittyvät yhdistyksiin taiteilija identiteetin lujittamiseksi, itsetunnon kohottamiseksi, toiset paikallisten kontaktien ja yhteyksien luomiseksi. Tai jostain muusta syystä. Kuka mistäkin. Ajatus mikä tästä nousi mieleeni on se että jäsenellä on yleensä aina jotain odotuksia yhdistyksen suuntaan. Taiteilija saattaa odottaa tietoa näyttelyistä, paikallisista taidetapahtumista ja apurahoista ja muista mahdollisuuksista. Odotuksia voi olla myös sosiaalisuudesta, hengenheimolaisten, ystävien löytymisestä tai siitä että vaikeina aikoina yhdistys toimii jonkinlaisena henkisenä tukipilarina tai muusta vastaavasta. Odotuksia voi olla hyvästä fiiliksestä yhdistyksen sisällä, siitä että kaikkia kohdellaan tasavertaisesti ja hyvin, siitä ettei ketään kiusata ja siitä että lakeja noudatetaan ja toiminta on m

Tässä pari valokuvaa jotka on otettu aivan joulukuun alussa Sammatin lähistöllä. Aamuinen kuura oli raikas pakkasyön jäljiltä. Aurinko nousi vasta joskus yhdeksän jälkeen joten aamuvarhaisen"sininen" tunnelma oli läsnä sopivasti koiralenkin aikaan. Seitsämän-kahdeksan aikaan aamulenkki oli täysin mahdotonta pimeyden tähden. Ympärillä kun on vain metsäseutua ja maassa ei ole yhtään lunta antamassa kajastusta. Syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin ja poikkeuksellista on myös kanttarellin kohtaaminen tähän aikaan vuodesta. Sitkeä sieni. Sääli vaan ettei ollut se ollut enää syöntikunnossa ja se kasvoi muutenkin liian lähellä tietä.