Siirry pääsisältöön

Kaksoistutkinto toisi turvaa taidealan ammattilaiselle

Hesarissa, keskiviikon lehdessä oli jälleen mielipiteeni 15.12 koskien taiteilijoiden kehnoa toimeentulotilannetta...

Kaksoistutkinto toisi turvaa taidealan ammattilaiselle

Kulttuurisivuilla kirjoitettiin (HS 13.12.) kulttuurialan koulutuksen ylitarjonnasta ja siitä kuinka kuvataiteilijoista 20 % on työttömyyskortistossa. Artikelissa todettiin kuinka taiteilijoiden työllistämisessä on epäonnistuttu vaikka kulttuurialat ovat valtiovallan virallisen linjauksen mukaan ns. tulevaisuuden kasvualoja.

Opiskelupaikkojen raju karsinta ja sitä kautta taiteiljoiden ja kulttuurialojen opiskelijoiden määrän rajoittaminen varmasti helpottaa tilannetta. Yksi ratkaisu tässä voisi olla koulutuksen kehittäminen kaksoistutkinnon suuntaan. Tällöin toimeentulon kannalta ongelmallisten alojen opiskelijoilla olisi mahdollisuus valmistua myös johonkin toiseen ammattiin, josta saisi itselleen tarvittaessa parempaa toimeentuloa.

Pohtia pitäisi myös 40 tuntiseen työviikkoon nojaavan työelämän pelisääntöjä. Voisiko niitä muuttaa niin että osa-aikaista työtä olisi selvästi nykyistä enemmän tarjolla? Tällöin taiteilijoilla olisi edes hieman paremmat mahdollisuudet löytää mielekkäitä sivuansioita ja selviytyä elämästä ilman työttömyysrahalla kikkailua.

Taiteilijuus on usein kutsumusammatti tai elämäntehtävä. Eli taidetta tehdään jokatapauksessa satoi tai paistoi, joko sivutöiden avulla, apurahalla, oman myynnin varassa kituutellen tai työttömyysrahan turvin. Yhteiskunnan kannalta olisi varmaan kestävämpää kehitystä se että taidetta tehdään edes hieman sivuansioista veroja maksaen kuin täysin pelkkien yhteiskunnan tukien varassa roikkuen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Vilho Penttilän huvilan naispatsaat Viherlaaksossa

Viherlaakson rantatien varrella, (Viherlaaksonranta 8) paikassa jossa nykyisin on hoivakotikiinteistö, oli aikoinaan kaunis huvila torneineen. Sen rakennutti itselleen arkkitehti Vilho Penttilä 1900-luvun alussa. Penttilä ammuttiin punaisten toimesta sisällissodassa epäiltynä aseiden salakuljetuksesta. Dora vaimo joutui myymään huvilan, Villa Penttilän, joka päätyi uuden omistaja kuoltua vakuutusyhtiö Suomi-Salaman työntekijöiden virkistyskäyttöön. Tuossa käytössä huvila palveli aina 1960-luvun alkuun. Huvila oli pystyssä vielä 60-luvun lopulla, jolloin Viherlaakson rannan kerros- ja rivitalojen rakentaminen oli saatu päätökseen. Tuolloin se oli jo pahoin rapistunut. Viimevaiheessaan ennen purkamista se oli satunnaisten majailijoiden käytössä ja toimi lasten sokkeloisena leikkipaikkana. Muistan itsekin linnamaisen rakennuksen hyvin ja olen myös käynyt muutaman kerran rakennuksessa "seikkailemassa". Sisällä  paikat oli tärvelty ja sekalaista roinaa levitelty joka puolelle. Hu