Mitä kuuluu partnerismille, yhteiskehittely-taiteelle?

2000-luvun alussa innostuin yhteiskehittelystä, jota ryhdyin soveltamaan tilausteosten tekemiseen. Nimesin taideteosten yhteiskehittelyn partnerismiksi vaimoni avustuksella yhteiskehittelyn hengessä. Ajatuksena oli tehdä tällä ”ismiksi” nimeämisellä pesäero tavanomaisen tuotekehittelyn parissa tapahtuvaan yhteiskehittelyyn. (Yhteiskehittely on professori Yrjö Engeströmin vastine englannin co-creation termille ja siinä on kyse asiakkaan mukaan ottamisesta, sitouttamisesta tuotteen tai palvelun kehittelyyn.)

Partnerismi herätti aikanaan mukavasti huomioita ja kävin asian tiimoilta pitämässä monenlaista puhetta ja luentoa. Ajatuksena oli myös perustaa taiteilijaryhmä ismin ja taiteilijan yrittämisajatuksen ympärille, mutta asia ei edennyt manifestia ja alkutapaamisia pidemmälle. Syynä oli lähinnä oma passiivisuuteni ja se, että partnerismin ajatus jää mielestäni liian kapeaksi, jos se liittyy pelkästään taiteilijayrittämiseen, kuten tuossa vaiheessa itselläni. Partnerismi on tilaustaidetta laajempi asia.

Tein tuolloin teoksia yrityksille ja järjestöille etupäässä kollaasitekniikalla, jonka puitteissa oli mahdollista hyödyntää kaikenlaista asiakkaalta saatua materiaalia. Syntyi lukuisia tilausteossarjoja taidelahjoiksi ja yksittäisiä teoksia erilaisiin tiloihin. Kaikissa lähtökohtana oli yhteiskehittely, josta yritin saada asiakkaat ensin kiinnostumaan.

Joillakin kerroilla yhteiskehittely asiakkaan kanssa jäi pienimuotoiseksi, eli usein se oli vain kertaluontoinen tapaaminen ja keskustelu asiakkaan toiveista ennen työn aloittamista. Tällöin työ ei poikennut paljoakaan tavanomaisesta tilaustyöstä. Osassa asiakas taas tuli aidosti mukaan kehittelyyn, ideoi, keskusteli ja toimitti erilaisia materiaaleja kollaaseja varten. Näissä yleensä ensimmäinen tehty työ johti seuraavan teoksen tai teossarjan tekoon, jota (yhteiskehittelyn) hengessä hieman jatkojalostettiin.

Kokemukseni mukaan yhteiskehittely jatkuu saman (yritys)asiakkaan kanssa tyypillisesti muutamien eri tilausten ajan. Joissakin tapauksissa asiakassuhde voi kestää pidempään. Itse olen tehnyt (ja yhä teen) muutamille yrityksille teossarjoja noista alkuajoista lähtien.

Syitä yritysasiakkaan innon loppumiseen ovat yleensä henkilöstövaihdokset, fuusiot ja suhdannevaihtelut (joita kaikkia tapahtuu yritysmaailmassa usein). Kun tutut henkilöt, joiden kanssa asiaa on aiemmin hoidettu, vaihtuvat uusiin, on yleensä aloitettava asian rakentelu alusta. Taideasioihin välittömästi vaikuttavia asioita ovat yrityksen huono tulos, säästötoimet, laskusuhdanne tai lama. Itselleni kävi 2008 alkaneen laman seurauksena vuonna 2009 niin, että kaikki yhteiskehittelyhankkeet menivät jäihin ja vakioasiakkaatkin empivät tilauksiaan. Tuohon lamaan loppui pelkän taiteen varassa olemiseni, eli päätoiminen taiteilijayrittäjyyteni ja siitä lähtien minulla on ollut osa-aikainen sivutyö toimeentuloani turvaamassa.

Uskon kuitenkin edelleen, että partnerismissa on potentiaalia ja että se on hyvä väline tilaustöitä etsivälle ja tekevälle taiteilijalle. Itse koin kaikkein vaikeimmaksi asiakkaiden etsimisen, joka käytännössä oli partnerismin, yhteiskehittely -ajatuksen esittelyä asiakkaalle. Yksinkertaisesti väsyin tähän liittyvään yrittämiseen ja myyntityöhön. Silloin kun partnerismi liittyy taiteilijan yrittämiseen, kyse on asiakassuhteen rakentamisesta, asiakkaan tyytyväisyydestä, teosten evoluutiosta kehittelyn tuloksena ja paremmasta toimeentulosta taiteilijalle.

Mutta partnerismin ei tarvitse olla sidoksissa vain tilaustaiteeseen. Mikään ei estä sen soveltamista tavanomaisessa taiteessa ja saada näin nostetta tekemiseen toisten ihmisten luovuudesta. Periaatteessa taiteilija voi yhteiskehitellä teoksia kenen kanssa tahansa. Myös oppilas-opettaja -suhteessa teokset voivat syntyä enemmän tai vähemmän yhteiskehitellen, jos tälle annetaan tilaa.

Laajemmin ajateltuna partnerismissa, yhteiskehitellyssä taiteessa, on mahdollista yhdistää useamman ihmisen luovuutta samaan teokseen ja tämä on asiassa kaikkein hienointa. Siksi uskon, että partnerismilla on taidekentällä oma paikkansa.

Muutoksia blogeilla – kaksi blogia

Pidän jatkossa aktiivisemmin kahta blogia. Tämä luovuksissa -blogi jatkuu ja kirjoituksia tulee silloin tällöin kun jotain kirjoittamisen arvoista ilmenee.

Wordpressin alustalla osoitteessa hannula.art.blog on uusi blogi ja siinä painotus on englannin kielessä ja kuvamateriaalilla.

Teksteissä keskityn vapaan, omaksi ilokseni syntyvän taiteen asioihin, eli yksityiskohtien kautta kasvavaan meditatiiviseen työskentelytapaan, ekspandismiin, joka on itseasiassa kaiken työskentelyni pohjavire, myös tilausteoksissa.

Facebookissa olen ollut viime vuodet varsin passiivinen ja tuskin aktivoidun paljon jatkossakaan. Tilaustöiden etsiminen ja tekeminen tulee viemään paljon aikaa ja kaiken sen vähän ylimääräisen ajan joka jää tästä yli, käytän mieluummin rauhalliseen hetkeen meditatiivisen piirtämisen parissa.

Taiteilijan liiketoimintasuunnitelma

Tässä partnerismi.fi sivustolta tänne talletettu taiteilijan liiketoimintasuunnitelma, joka on aika-ajoin herättänyt kiihkeääkin keskustelua. Teksti koostuu lähinnä kysymyksistä ja sitä on käytetty aika paljon hyödyksi ja keskustelun pohjaksi erilaisissa taiteilijan yrittämiseen liittyvissä koulutuksissa ja muissa pohdinnoissa. Tekstissä on paljon hyviä kysymyksiä jokaiselle taiteilijalle pohdittavaksi, riippumatta siitä miten suhtautuu ns. yrittämiseen.

Mainittakoon tässä että oma kantani yrittämiseen on muuttunut vuosien myötä erittäin kriittiseksi. Etsin parhaillaan ulospääsyä omasta "pakkoyrittämisen" ikeestäni, tavoitteena hieman stressittömämpi arki ja enemmän kiireetöntä aikaa oman (asiakkaista vapaan) taiteeni tekemiselle.

Taiteilijan liiketoimintasuunnitelma

Sisällys:

Saatteeksi ja kiitokset

Liiketoimintaympäristö / ulkoinen analyysi:
1. Taidekenttä ja -markkinat

Sisäinen analyysi:
2. Taiteilija
3. Taide, taidepalvelu ja tuote

Toiminnan perusta:
4. Liikeidea

Toiminnan päämäärät:
5. Tavoitteet

Liiketoiminta käytännössä:
6. Markkinointistrategia
7. Tuote
8. Raha ja talous

Taiteilijan liiketoiminta lyhyesti:
9. Swot-analyysi liiketoiminnan vahvuuksista ja heikkouksista
10. Tiivistelmä



Saatteeksi

Taiteilijan ammattiin sisältyy paljon muutakin kuin pelkkä taiteellinen työskentely. Kun tarkastelee taiteilijatoimintaa laajempana kokonaisuutena, niin toiminta muistuttaa huomattavan paljon elinkeinonharjoittamista tai pienimuotoista yrittämistä.

Suuri osa taiteilijan työajasta kuluu muuhun kuin taiteelliseen työskentelyyn. Työpäivän mittaan joutuu hoitamaan erilaisia asioita, joilla ei sinänsä ole mitään tekemistä luovan työskentelyn kanssa.

Teosten myynti pitää järjestää ja asiaan liittyvät käytännöt on sovittava jälleenmyyjien kanssa. On neuvoteltava näyttelyistä, laitettava e-maileja, on soitettava ja tavattava ihmisiä, on tehtävä näyttelysopimuksia ja lehdistötiedotteita. Välillä teoksia pakataan ja kuljetellaan ympäri maata. On myös huolehdittava kirjanpidosta ja vakuutuksista ja on rakennettava nettisivuja. On tehtävä itseään tykö alan keskeisille toimijoille ja päivitettävä portfoliota.

Kehykset ostetaan usein alihankintana kehystäjältä ja hankalan kokoiset kiilat teetetään puusepällä. Apulaisiakin saattaa joutua joskus palkkaamaan ja näiden eläkemaksuja maksamaan. Postissa käydään ja ateljee siivotaan, apurahoja anotaan ja niiden käyttöselvityksiä tehdään. On myös materiaalihankintoja ja työhuonevierailuihin valmistautumista. Kutsuvieraiden osoitteet on myös pidettävä ajansalla ja väliin ollaan taidekurssia vetämässä jne. Taiteilijan toiminta on kokonaisuutena lukuisten pienten osasten summa.

Taiteen keskustoimikunnan tutkimuksessa (Taiteilijan asema, Kaija Rensujeff, 2003) kuvataiteilijoista 78% määrittelee työmarkkina-asemakseen vapaan taiteilijan ja vain 6% piti toimintaansa yrittämisenä. Tässä tutkimuksessa vapaa taiteilijuus on eniten voimissaan kuvataiteilijoilla ja seuraavaksi kirjailijoilla, 58%. Kaikilla taidealoilla vapaita taiteilijoita oli keskimäärin 28% ja yrittäjiä vastaavasti 18%.

Vapaa taiteilijuus on ihannekuva siitä, että taiteilija voi omistautua vapaasti luovuudelleen ja tuottaa taidetta ilman turhia rajoitteita. Käytännössä taiteilijan arki on kuitenkin usein selviytymiskamppailua, josta vapaus on kaukana. Laskut on maksettava ajallaan ja luova työ pitää rytmittää erilaisten rahan ansaitsemiseen liittyvien pätkätöiden tai vaikkapa lastenhoidon väliin.

Yrittäminen on yksi mahdollisuus, joka voi avata taiteilijalle tietä vapauteen. Sillä jos talous paranee, niin on mahdollista "vaihtaa vapaalle" aina sopivin väliajoin. Itselleni yrittäminen on ollut pitkälle rahasta tehtävien asioiden ja vapaan taiteen tekemisen yhteensovittamista.

Mutta jokainen arvioikoon itse onko taiteilijauran kannalta parempi hankkia lisä-ansioita muista töistä, odottaa vapauttavia apurahoja vai kehittää taiteilijatoimintaansa yrittämisen suuntaan.

Seuraava liiketoimintasuunnitelman malli on laadittu niin, että taiteiljia pystyy tekstin avulla kirjoittamaan suunnitelman toiminnalleen ja pohtimaan yrittämisen mielekkyyttä omalla kohdallaan. Otsikot muodostavat sellaisenaan liiketoimintasuunnitelman rungon ja asioita käydään läpi erilaisten kysymysten avulla.

Kysymyksiä on käytetty melko runsaasti ja lopullisten vastausten antamista on pyritty välttämään. Taiteilijat ovat erilaisia ja jokaisen tulisi itse olla oman toimintansa asiantuntija.

On hyvä tiedostaa että liiketoimintasuunnitelma ei tule kerralla valmiiksi, vaan sen tarkoitus on olla toimintaa ohjaava apuväline, jota jatkuvasti hienosäädetään ja muokataan. Se on kuin kartta johon palataan säännöllisin välein, vaikkapa kerran vuodessa, tekemään tarkennuksia ja reittisuunnitelmia.

Liiketoimintasuunnitelman tärkein osa tulee viimeisenä. Kun muu kokonaisuus on ensin käyty läpi ja asioita on tarkasteltu perusteellisesti monelta kantilta, niin sen jälkeen kirjoitetaan lyhyt tiivistelmä keskeisistä asioista.

Tämä tiivistelmä kertoo kaiken oleellisen liiketoiminnastasi. Lyhennelmän tehtävänä on antaa kokonaiskuva yrittämisestäsi yhdellä silmäyksellä. Kun esittelet toimintaasi jollekin yhteistyötaholle tai rahoittajalle, niin silloin tiivistelmä sijoitetaan liiketoimintasuunnitelman alkuun.

Tämä taiteilijan liiketoimintasuunnitelma on ensimmäisiä laatuaan. Vastaavaa taiteilijalle takoitettua ohjeistusta ei ole tiettävästi suomessa aiemmin tehty, ainakaan näin perusteellisesti. Siksi toivonkin saavani tästä runsaasti palautetta. Vain palautteen kautta on mahdollista korjata mahdollisia puutteita ja päivittää liiketoimintasuunnitelmaa niin että se voisi palvella taiteilijoita mahdollisimman hyvin.

Taidekoulut ja yksittäiset taiteilijat voivat vapaasti hyödyntää tekstiä ja liiketoimintasuunnitelmassa olevia asioita parhaaksi katsomallaan tavalla. Teksti on tarkoitettu yleiseen jakeluu ja sitä voi siis vapaasti kopioida, lainata ja levittää kunhan muistaa mainita alkuperäisen lähteen.


Espoossa kesällä 2008

Pekka Hannula
Taidegraafikko


KIITOKSET

Taiteilijan liiketoimintasuunnitelman laatiminen ei olisi onnistunut ilman asiantuntijan apua. Kiitän saamastani tuesta Bengt Forsströmiä, joka toimii Projektipäällikkönä Yrityshautomo Arabuksessa ja Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti IADE:ssa. Ilman hänen neuvojaan tämä urakka olisi helposti jäänyt puolitiehen.




TAITEILIJAN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA


Liiketoiminnan ympäristö - analyysi ulkoisista tekijöistä

1. Taiteen toimiala ja taiteen markkinat

Markkinoiden suuruus ja nykytila:
Suomalaisen taidekentän tila. Selvitä tai arvioi markkinoiden koko euromääräisesti. Miten suuret ovat suomalaiset taidemarkkinat? Paljonko rahaa liikkuu taidehuutokaupoissa ja paljonko myydään gallerioissa? Mikä on yritysten taideostoihin käyttämä rahamäärä ja miten paljon museot ja kokoelmat hankkivat taidetta? Millainen on yleinen hintataso? Jne.

Taidealan keskeiset toimijat:
Ketkä ovat toimialasi keskeiset toimijat? Miten taiteen myyntiin ja ostamiseen liittyvät asiat tapahtuvat, miten taidehankintoja tehdään? Millaisia myyntikuvioita taidealalla on?

Taidemarkkinoiden osa-alueet, segmentit:
Yritä hahmottaa koko markkina-alue ja jakaa se pienempiin segmentteihin. Millaisiin osa-alueisiin markkinat jakaantuvat? Ketkä kaikki ostavat taidetta ja miten nämä tahot olisi luontevaa jakaa erilaisiksi ryhmiksi? Esim. Kunnat, kaupungit, yksityiset kodinsisustajat, yritykset, museot, kokoelmat jne. Millainen on kysyntä ja kilpailu eri osa-alueilla?

Taiteessa muodissa olevat asiat:
Millaista taidetta myydään nyt ja miksi? Mikä on taiteessa "muotia"? Ovatko esimerkiksi video tai valokuva suosiossa juuri nyt? Entä sarjakuva? Millaisia taidevirtauksia maailmalla on ja kuka niistä päättää?

Markkinoiden kehitys:
Analysoi miten taidemarkkinat ovat kehittyneet viime vuosina. Ostetaanko taidetta enemmän vai vähemmän kuin ennen? Miten asiat ovat nyt verrattuna vuosien takaiseen tilanteeseen? Mistä löytyy tietoa suomen taidemarkkinoista?

Markkinoiden kehitys jatkossa:
Miten arvelet taiteen myynnin kehittyvän jatkossa? Millainen on taiteen markkinoiden tulevaisuus? Tapahtuuko jollain markkinoiden osa-alueella voimakkaampaa kasvua vai taantuuko jokin sektori?

Taiteen vienti ja tuonti:
Paljonko taidetta tuodaan suomeen ja mikä on taideviennin arvo? Onko kulttuurinvienti hankkeella merkitystä taiteilijoille? Millä tavalla? Miten ja ketkä ovat mukana taiteen viennissä? Ja miten taiteen vienti suomesta käytännössä tapahtuu?

Oma sijoittuminen taiteen kentällä:
Miten itse sijoitutut taiteen toimialalla? Mikä on markkina-asemasi? Millainen asema sinulla on taidekentällä? Oletko iso vai pieni tekijä alalla?

Taidemarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä

Taloudelliset tekijät:
Arvioi miten mahdolliset korkotason nousut ja laskut, taloudellinen taantuma tai jokin muu suhdannetekijä vaikuttaa toimintaasi tai koko toimialaan. Ovatko nämä todellisia uhkia ja miten voisit niihin varutua?

Poliittiset tekijät:
Arvioi tapahtuuko kulttuuripolitiikassa jotain sellaista jolla on vaikutusta asioihin tai sinun toimintaasi. Onko tapahtumassa jotain joka voisi vaikeuttaa taiteilijayrittäjyyttäsi? Voiko esim. taiteilija-yrittäjyydestä tulla este apurahojen saannille?

Sosiaaliset tekijät:
Miten väestön ikääntyminen tai muu sosiaaliset tekijät voivat muuttaa taidekenttää tai vaikuttaa toimintaasi? Voisiko esim. vapaa-ajan yleinen lisääntyminen avata sinulle uusia mahdollisuuksia taiteilija-yrittäjänä?

Tekninen kehitys:
Vaikuttaako nykyinen tekninen kehitys markkinoiden toimintaan? Taidealan tulevaisuus ja visiot? Voisiko videoiden editoinnin halpeneminen tai sähköinen kaupankäynti avata uusia mahdollisuuksia vai päinvastoin?

Mitä uhkia ja mahdollisuuksia tekniikka tuo tullessaan? Siirtyykö taidekauppa entistä enemmän verkkoon? Paljonko taidetta myydään internetin kautta suomessa, entä maailmalla? Voiko tulevaisuuden taulu olla digitaalisessa muodossa?



Oma toiminta ja lähtökohdat - sisäistä analyysiä

2. Taiteilija

Taiteilijatoiminnan taustat:
Millainen koulutus sinulla on? Miten taiteilijatoimintasi sai alkunsa ja miten se on kehittynyt nykyiseen muotoonsa? Onko sinulla jokin erityinen tekotapa tai valmistusmenetelmä, jota olet kehittänyt? Millaista toimintasi on? Onko sinulla yrittämistä helpottavia taitoja, kaupallista koulutusta tai myyntikokemusta?

Toiminnan nykyinen tilanne:
Kuvaile millaista on toimintasi nyt. Mitä teet, mitä työpäiviisi kuluu ja miten asiat tapahtuvat käytännössä? Millaisista asioista työpäiväsi muodostuu?

Toiminnan kehittämistarpeet:
Millaisia puuteita toiminnassasi on ja mitä voisit tehdä toisin. Mitä asioita tulisi kehittää ja parantaa? Missä asioissa sinun pitää parantaa osaamistasi? Mitkä ovat keskeiset parannusta vaativat asiat? Mitä tavoitteita asetat lähitulevaisuudelle? Mitkä asiat ovat helposti parannettavissa ja mitkä asiat ovat hankalia muuttaa? Miksi? Listaa kaikki parannusta tai muutosta tarvitsevat asiat.

Toiminnan tavoitteet ja motiivit:
Millaisia tavoitteita sinulla on taiteilijana tai taiteilija-yrittäjänä? Mikä on motiivisi taiteilijana tai yrittäjänä? Kuvaile selkeästi mitä tavoittelet, mihin pyrit? Ovatko taloudelliset tavoitteesi ristiriidassa taiteellisten tavoitteidesi kanssa?

Lisää pohdintoja taiteilijana toimimisen motiiveista

Haasteet:
Mitkä ovat suurimmat haasteet tai esteet tavoitteidesi tiellä? Millaisia vaikeuksia kohtaat? Tarvitsetko koulutusta ja mistä sitä on mahdollista saada? Voiko jokin toimintatapa tai toimintaympäristö olla este yrittämiselle ja miksi? Entä ilmastonmuutos tai muuttuva maailmantilanne?

Työhuone ja sijainti:
Millä paikkakunnalla toimit tai tulet toimimaan? Onko paikkakunnastasi jotain etua tai haittaa? Millaista ja miksi? Millaisessa työhuoneessa toimit? Onko ateljeetilanteesi kunnossa? Tarvitsetko lisää tilaa tai uusia laitteita? Miten mahdolliset laitteet hankitaan? Onko sijainti hyvä asiakkaiden kannalta? Ovatko tarviketoimittajat, materiaalit ja mahdollinen aputyövoima sopivasti saatavilla?

Voimavarat ja puutteet:
Millaisia mahdollisuuksia sinulla on selviytyä haasteistasi? Mikä tukee onnistumistasi? Mitä vahvuuksia sinulla on ? Onko sinulla riitävästi tietoa ja osaamista yrittämisestä? Tarvitsetko lisäkoulutusta tai muuta apua ja miten voisit sitä saada? Mitkä ovat puutteitasi? Miten voisit vahvistaa heikkouksiasi? Mistä saat tukea? Mikä antaa voimaa ja auttaa jaksamaan?

Tukiryhmät:
Keitä tukijoita sinulla? Mistä tai keneltä saat apua ja tukea vaikeuksissa? Onko sinulla taustatukea, johon voit luottaa? Kenen puoleen voi tarvittaessa kääntyä?

Muut sidosryhmät:
Mitkä ovat sinulle tärkeät sosiaaliset sidosryhmät? Keiden kanssa olet tekemisissä? Ja keiden kanssa voisit liittoutua, jotta toimintasi vahvistuisi? Entä muu verkostoituminen?



3. Taide, taidepalvelu ja tuote

Ydinosaaminen:
Liikeidean hahmottamiseksi on hyvä ensin pohtia ydinosaamista eli sitä osaamista tai ominaisuutta sinussa, jonka ilmentymää myös taiteesi on. Eli mikä on se perustaito tai syvällä persoonassasi oleva ominaisuus, josta esim. koko taiteesi tai tapasi nähdä ja ajatella kumpuaa? Onko se värien poikkeuksellinen kokeminen vai jotain muuta? Vai onko se performance-esitystesi takaa löytyvä kehon motoriikan luontainen hallinta ja koordinaatio kyky? Vai onko se jotain aivan muuta? Ydinosaamistaan kannattaa pohtia huolella ja yrittää hahmottaa se mahdollisimman selkeästi, sillä tämä voi avata uusia mahdollisuuksia taiteilijatoiminnan kehittämiseeen ja toiminnan laajentamiseen uusille alueille.

Osaamisalueet:
Osaamisalueet ovat taas niitä taitoja, jotka ilmentävät ydinosaamista ja antavat ydinosaamiselle ikäänkuin näkyvän muodon. Osaamisalueita voivat olla esim. taidegrafiikka ja piirtäminen tai vaikkapa performance. Mitkä ovat sinun osaamisalueesi? Missä sinä olet hyvä? Mikä on paras ilmaisuvälineesi? Mitkä asiat sujuvat hyvin ja ovat mieluisia tehdä?

Taidetuote, päätuote, ydintuote:
Ydintuote perustuu osaamiselle. Se voi olla vaikkapa asiakaslähtöisesti toteutettu taidegrafiikan lahjateosten sarja tai jossain tilaisuudessa esitettävä performance-esitys. Ydintuote on selkeästi hahmotettu ja hinnoiteltu "tuote" tai taidepaketti, joka voidaan myydä asiakkaalle. Muotokuvan maalaus, hinta tämä, toimitusaika tämä ja prosessi pitää sisällään nämä ja nämä asiat.

Millainen ydintuote sinulla on tai voisi olla? Onko se sitä taidetta mitä luonnostaan syntyy vai voisiko se olla myös jotain muuta? Voisiko taiteeni pohjalta kehittää jonkin myytävissä olevan "taidetuotteen", jonka avulla voisin hankkia toimeentuloa? Voinko yhdistää taiteeni luontevasti yritystoimintaan, niin ettei siitä ole minulle haittaa taiteilijaurani kannalta? Miten? Jos taiteeni ei oikein taivu myytäväksi tuotteeksi, jota yrittäminen edellyttää, niin voisiko ydinosaamiseni pohjalta nousta esiin jotain muuta mistä voisin jalostaa tuotteen tai palvelun?

Ydintuote on taiteilijalle usein juuri se taide mitä luonnostaan syntyy ilman mitään sen kummempia tarkoitusperiä tai myyntiajatuksia. Tällöin suurin kysymys toimeentulon ja yrittämisen kannalta on se miten teosten myynti voitaisiin järjestää tehokkaammin.

Sama taiteilija saattaa myös tuottaa teoksia hyvin erilaisista lähtökohdista. Hän voi tehdä tilausteoksia asiakaslähtöisesti ja tehdä samalla omaa taidettaan tarkan reviiritietoisesti vain itsestään käsin. Hänellä voi olla jokin taiteen tekemiseen liittyvä oma tekninen sovellutus ja lisäksi hän saattaa käyttää hyvin erilaisia tekniikoita. Ydintuotteitakin voi näin olla helposti useita ja tämä on omiaan hajoittamaan kokonaisuutta.

Mutta olivatpa tekniikat, taidot ja niistä kumpuavat tuotteet kuinka moninaisia tahansa, niin toiminnan heikko kohta löytyy yleensä myynnistä. Hienoinkaan teos ei helpota toimeentuloa, jos sitä ei myydä.

Ydintuotetta kannattaa pohtia ja muutenkin karsia toiminnastaan kaikki ylimääräiset rönsyt pois. Kaikkea ei kuitenkaan ehdi ja yrittämisellä on paremmat mahdollisuudet kun malttaa keskittyä vain kaikkein oleellisimpiin asioihin.

Sivutuotteet, oheistuotteet:
Voisitko myydä ydintuotteen lisukkeena vielä jotain muuta? Esim. teosten kehystyspalvelua, taidekursseja, taidegrafiikan työtilojen osavuokrausta, taidekonsultointia, taiteen ripustuspalvelua tai teoskuvien myyntiä? Mitä oheistuotteita voisit myydä taiteesi tai ydintuotteesi ohessa? Oheistuotteilla haetaan siis lisätuloa parantamaan kokonaisansioita.

Tuotekehittely:
Millä tavalla pidät yllä ammattitaitoa ja opiskelet uusia asioita? Onko olemassa tekniikoita tai sovellutuksia joista voisi olla toiminnallesi hyötyä? Miten ja paljonko varataan aikaa tuotekehittelylle? Mitä tavoitteita tuotekehittelyllä on?

Tuotteen ainutlaatuisuus:
Millä tavalla taiteesi, tuotteesi tai palvelusi erottuu edukseen muista vastaavista? Mikä erottaa sinut kilpailijoistasi? Mikä tuotteessasi on ainutlaatuista? Miksi juuri sinun tuotteesi huomataan?

Tuotantoprosessi:
Millä tavalla teos, taidetuote tai palvelusi syntyy? Millainen on teoksen matka materiaalista valmiiksi tuotteeksi ja myyntiin? Millaisia raaka-aineita käytät? Mistä hankit materiaalisi? Onko välttämätöntä aina ostaa kaikki tarvikkeet vai voisiko jotain materiaaleja myös vaihtaa taiteeseen?

Teetätkö jotain alihankintana vai teetkö aivan kaiken itse? Paljonko aikaa teoksen tekeminen vaatii? Miten asia tapahtuu käytännössä? Voisiko jotain tehdä toisin? Miten varastointi on hoidettu? Ovatko teokset varastossa työhuoneella vai myynnissä kauppiailla?

Tuotteen elinkaari:
Millainen on tuotteesi elinkaari? Teknisesti hyvin tehdyllä öljyvärimaalauksella elinkaari saattaa olla satoja vuosia, kiviveistoksella kymmeniä tuhansia, mutta hiekka- tai lumiveistoksen elinkaari on vain muutamia tunteja tai päiviä. Mitä tämänkaltaiset asiat vaikuttavat sinun tekemisiisi?

Ympäristöasiat, ekologisuus:
Miten otat ympäristöasiat huomioon taiteessasi ja tuotannossasi tai palveluissasi? Onko ekologisuudella merkitystä ja miten? Millaisia mahdollisuuksia tämänkaltaiset asiat avaavat sinulle?



Taiteilijan liiketoiminnan perusidea - liikeidea ja sen kehittely

4. Liikeidea

Liikeidea on se perusidea jonka ympärille yritykset rakentavat liiketoimintansa. Liikeidea pyrkii vastaamaan kysymyksiin: mitä, kenelle ja miten? Hyvä liikeidea erottuu edukseen muista vastaavista ja se on pitkällä aikavälillä aina kannattava.

Mitä:
Mitä teet? Mitä myyt? Millaisia ovat tuotteesi tai palvelusi? Mikä ydinosaamiseesi nojaava tuote, palvelu tai muu idea sinulla on? Mikä tuotteessasi on innovatiivista, uutta ja oivaltavaa? Mikä erottaa sen muista vastaavista?

Kenelle:
Kenelle tuotteesi myydään, eli keitä ovat asiakkaasi? Mikä on se markkinoiden osa-alue jolla toimit? Miksi asiakkaat ostavat juuri sinun tuotteesi? Mitä asiakas saa ostaessaan tuotteesi? Ostetaanko taidettasi sijoitusmielessä vai sisustuksen vuoksi vai parannetaanko sen avulla imagoa? Antaako tuotteesi asiakkaalle jotain lisä-arvoa? Mitä hyötyä liikeideastasi, tuotteestasi on on asiakkaalle?

Asiakas hyötyy liikeideasta / tuotteesta silloin kun se on esim. edullisempi, turvallisempi, luotettavampi, kätevämpi, joustavampi, kevyempi, pienempi, miellyttävämpi, nopeampi, vaivattomampi, helpompi, yksinkertaisempi tai jotain muuta vastaavaa.

Miten:
Miten kaikki tehdään? Eli millä tavalla liikeidealla ansaitaan rahaa? Miten myynti järjestetään? Käytätkö jälleenmyyjiä vai rakennatko verkkokauppaa tai toimitko muulla tavoin? Miten palvelut ja tuotteet saadaan aikaiseksi ja miten ne saatetaan markkinoille? Miten markkinointi ja rahoitus hoidetaan? Mitä kustannuksia tuotteen valmistuksesta syntyy ja mikä hinta siitä voidaan periä? Miten suojataan tuotteen immateriaaliset (copyright) oikeudet?

Liikeidean kehittely:
Liikeideat syntyvät harvoin valmiina ja yleensä ne tarvitsevat kehittelyä. Jos taiteilija pystyy kehittämään toimivan taiteentekoon liittyvän liikeidean, niin se varmasti auttaa yrittämisessä eteenpäin. Mutta usein on kuitenkin niin että teokset eivät synny ratkaisuna asiakkaan ongelmiin vaan ne vain tehdään vapaasti, ilman tarkoitusperiä. Tällöin liikeidean pohtiminen ja yrittämisen kärki kannattaa suunnata myynnin kehittämiseen.

Tällöin voisi miettiä esim. siirtymistä työhuoneensa kanssa sinne missä mahdolliset asiakkaat ovat tai kehittää jokin muu idea myyntiä edistämään. Onko taiteessasi tai toiminnassasi muita asioita, joita voisit kehittää edelleen liikeideaksi asti? Onko asikaslähtöisyys tai tilaustaide kokonaan poissuljettu asia taiteessasi? Voisiko olla kaksi taiteen "tuotantolinjaa", oma vapaa taide ja myyntiin tarkoitetut teokset? Voisiko liikeideana olla jokin aivan uusi tapa esitellä taidetta ja järjestää myynti totutusta poiketen? Voisiko liikeideasi toimia paremmin, jos sen takana olisi useiden taiteilijoiden ryhmä?

Ansaintamalli:
Liikeidealla siis kiteytetään liiketoiminnan ansaintamalli, se miten rahan ansaitseminen onnistuu. Klassinen ansaintamalli taiteilijalla voisi olla seuraava. Taiteilija ostaa teoksen tekoon tarvittavat materiaalit ja kehystyksen, joista muodostuvat omat kustannukset yhdessä ateljeen ym. kulujen kanssa. Valmis teos sitten myydään ja saadaan myyntituloja.

Taiteilijan kannattaa myös miettiä muunlaisia ansainta malleja, sillä suomen taidemarkkinat ovat tunnetusti aika pienet. Mitä muita tapoja voisi taiteilijalla olla rahan ansaitsemiseksi? Kurssitoimintaa, taidekonsultointia, teoskuvien myyntiä, performance esityskokonaisuuksia, videotuotantoa, lavastusten tekoa, taideoppaana toimimista, taidematkojen järjestämistä tai jotain aivan muuta?

Apua liikeidean kehittelyyn:
Keneltä voisit saada apua liikeideasi kehittelyssä? Kenen kanssa voisit käydä ideaa läpi? Löydätkö asiantuntija-apua, onko sinulla tuttavia tai sukulaisia tai joiden kanssa ideaa pystyisi hiomaan paremmaksi? Kenelle voisit jakaa ajatuksesi?



Liiketoiminnan tavoitteet ja päämäärät

5. Tavoitteet

Liiketoiminnan keskeiset tavoitteet:
Mitkä ovat liiketoimintasi keskeiset tavoitteet? Paremmat ansiot? Vaurastuminen? Taiteellisen työskentelyn mahdollistaminen? Vapaan taiteen tekemisen rahoittaminen? Perheen elättäminen? Mihin pyrit? Mikä on päämääräsi yrittäjänä? Mitä tavoittelet suhteessa kilpailijoihisi?

Liikevaihto, palkka ja talous:
Millaista palkkaa tavoittelet? Millaista eläkettä haluat saada? Millainen on liikevaihtotavoitteesi? Miten liikevaihtosi kehittyy lähivuosina?

Tavoitteet luovan työn tekijänä, taiteilijana:
Millainen on asemasi taidekentällä. Miten tunnettu olet ja millaista asemaa tavoittelet? Mitkä ovat tavoitteesi taiteilijana? Ovatko taiteelliset tavoitteesi ristiriidassa liiketoimintasi tavoitteiden kanssa?

Markkinoinnin ja myynnit tavoitteet:
Millaisia tavoitteita sinulla on myynnin kehittymisestä? Miten myynti- ja markkinointiasiat pitäisi hoitaa? Millaista kokonaismyyntiä tavoittelet ja millaista markkinointia tavoitteen saavuttaminen edellyttää?

Luova työskentely, tuotanto ja tuotekehittely:
Tavoitteet luovan työskentelyn suhteen? Taiteen tekemisen tavoitteet? Paljonko teoksia pitää valmistua, paljonko tuotantoa liiketoimintasi edellyttää? Taiteellisen ilmaisun tavoitteet? Miten näyttelytoiminta on mukana toiminnassasi?

Muut mahdolliset tavoitteet:
Mitä muita tavoitteita sinulla on liiketoiminnallesi? Uudet kontaktit, tuttavuudet ja toiminnan laajentaminen vai jotain muuta? Kenties itsensä voittaminen tai itsearvostuksen kohentaminen?



Liiketoiminta käytännössä

6. Markkinointistrategia

Markkinat ja segmentit, eli "alueet" joille liiketoiminta sijoittuu:
Millainen on markkinoiden koko? Esim. suomen taidemarkkinoiden euromääräinen koko? Millaisiin osa-alueisiin (eli samankaltaisten asiakkaiden muodostamiin ryhmiin) taidemarkkinat jakautuvat ja mitä eroja eri osa-alueilla (segmenteillä) on? Paljonko eri segmenteillä on mahdollisia asiakkaita? Ja onko eri segmenteillä kannattavuuseroja? Millaisia ja miksi? Mistä saat tietoa taiteen myynnistä ja markkinoista suomessa?

Ja millä segmentillä toimit ensisijaisesti? Millainen on taiteen kysyntä sillä osa-alueella, jolla toimit? Millaista on markkinaosuutta voisit tavoitella?

Kilpailijat:
Millainen on vallitseva kilpailutilanne? Ketkä ovat kilpailijoitasi? Kuka tavoittelee samoja asiakkaita? Miten hyvin tunnet heidän toimintansa ja tuotteensa? Mitä vahvuuksia ja heikkouksia heillä on? Miten ja missä kolleegat myyvät teoksiaan? Miten he toimivat? Voisiko kilpailijoiden kanssa tehdä yhteistyötä, niin että se olisi molempien etu? Mitä opittavaa sinulla on kilpailijoistasi?

Asiakkaat:
Määrittele omat asiakasryhmäsi. Mitkä ovat tärkeimmät asiakasryhmäsi. Keitä ovat ensisijaiset asiakkaasi ja miksi?

Myytkö sukulaisillesi ja tutuillesi vai yksityishenkilöille laajemmin? Entä muut mahdolliset taiteen ostajat tai kohderyhmät, kuten museot, yritykset, kunnat, kaupungit, seurakunnat, ravintola-asiakkaat, hotellivieraat, keski-ikäiset akateemiset naiset, musiikkiteollisuus, sisustussuunnittelijat, arkkitehdit, kesävieraat, taiteen keräilijät, turistit, lomalaiset tai jotkut muut tahot?

Kuinka voisit oppia tuntemaan paremmin asiakkaasi? Onko asiakasryhmän tuntemisesta apua liiketoiminnallesi? Mistä saat tietoa kohderyhmästäsi? Kuka tekee taideasioissa ostopäätökset?

Mitä asiakkaat saavat, kun he ostavat juuri sinun teoksesi tai taidepalvelusi? Mitä hyötyä siitä on heille? Mitä he saavat esityksestäsi tai mitä grafiikan vedoksesi juuri heille merkitsee? Mitä tunteita tuotteesi herättää?

Asiakkaiden tavoittaminen:
Keitä ovat asiakkaasi ja miten heidät parhaiten tavoittaa? Miten käytännössä markkinoit taidettasi? Yritätkö tavoittaa heitä jälleenmyynnin, galleristien kautta tai näyttelyiden avulla? Otatko yhteyksiä suoraan, pyritkö tapaamaan, soitatko vai lähetätkö sähköpostia?

Millaisia myynninedistämiseen tähtääviä asioita teet tai voisit tehdä? Mitä sinun pitäisi tehdä jotta tuotteesi, taiteesi myisi paremmin ja olisi laajemmin tunnettua?

Miten paljon aikaa sinun on varattava käytännön myyntityöhön ja myynnin edistämiseen? Mitä eroa on myyntityöllä ja myynninedistämisellä? Miten myyntityö hoituu käytännössä? Voitko hyödyntää vanhoja asiakkaitasi myyntisi edistämisessä?

Miten kerrot toiminnastasi asiakkaillesi? Osallistutko messuille, mainostatko? Teetkö lehdistötiedotteita? Miten ja mitä kautta tuot toimintaasi ja tuotteitasi esille? Miten nämä asiat tulisi järjestää, jotta niistä olisi hyötyä toiminnallesi? Milloin asiakas ostaa uudelleen? Voiko taiteilijalla olla pitkä-aikaisia asiakassuhteita?

Tavoitteletko näkyvyyttä mediassa? Miten ja miksi? Onko sinun järkevää mainostaa? Onko taiteilijalle mainonnasta hyötyä vai haittaa? Miksi tai miksi ei?

Onko sinulla www-kotisivut tai oma taidekauppa verkossa? Miten hyödynnät internettiä toiminnassasi? Mitä mahdollisuuksia on tavoittaa asiakkaita netin kautta?

Asiakassuhteiden hoito:
Miten pidät yhteyttä asiakkaisiin? Miten pidät huolta asiakassuhteista ja miten tiedotat heille toiminnastasi? Miten järjestät asiakasrekisterin, asiakaskortiston tai postituslistat? Miten ylläpidät näyttelyvieraslistoja? Miten usein ja miten olet yhteydessä asiakaisiisi?

Järjestätkö asiakastapaamisia, ateljeevierailuja tai näyttelyitä erityisesti asiakkaitasi varten? Voiko asiakassuhteita ylläpitää jälleenmyyjien kautta? Miten?

Oletko aktiivinen suhteessa muihin taidekentän toimijoihin, kuten kolleegoihin ja päätöksentekijöihin? Mitä tahoja sinun kannattaisi tiedottaa toiminnastasi? Ovatko suhteesi tiedotusvälineisiin kunnossa? Millaisia suhteita sinun kannattaa luoda ja keihin pitäisi olla yhteydessä?

Yrityskuva, imago:
Imagosi taiteilijana tai imagosi yrittäjänä? Onko niillä eroa? Millaisena asiakkaat näkevät ja kokevat sinut yrittäjänä tai taiteilijana? Millainen mielikuva muilla ihmisillä on toiminnastasi? Kuten asiakkailla, taidekentän toimijoilla, kolleegoilla, kilpailijoilla, ystävillä ja ihmisillä yleensä? Miten tämä mielikuva on tullut heille? Miten voit vaikuttaa imagoosi? Miten voit rakentaa imagoasi ja onko asialla merkitystä? Millaiset asiat olisivat imagollesi hyödyllysiä tai haitallisia ja miksi?

Tukiverkosto:
Mistä saat tukea myyntiasioissa? Millaisia tukiverkostoja, ihmissuhteita sinulla on? Keiden kanssa voisit liittoutua ja toimia yhdessä? Mistä saat voimavaroja tai apua asiakassuhteiden luomiseen ja niiden hoitoon? Mistä asioista saat voimaa, mikä auttaa jaksamaan? Miten lataat "akkujasi"?



7. Tuote

Tuotteen hinta:
Millainen hintataso palvelullasi tai tuotteellasi on? Miten sen hinta määritellään? Mikä on tuotteesi omakustannushinta ja paljonko on myyntikate? Miten hintojen nosto tai laskeminen vaikuttaa myyntiin? Milloin hinta on sopiva? Onko hinta merkittävä tekijä vai onko laatu tai sisältö tärkeämpi? Millainen on hintatasosi markkinoilla yleensä verrattuna muihin? Paljonko teoksia pitää myydä, jotta toimintasi on kannattavaa? Miten hinnoittelu vaikuttaa tähän?

Lisää pohdintoja taiteen hinnoittelusta --> täältä

Tuotteen laatu:
Millainen on palvelusi laatu? Mikä on laatusi tae ja miksi? Miten laatu määritellään taiteessa? Miten laadukkaasti teoksesi on tehty ja mistä asiakas sen huomaa tai tietää? Millainen on laatusi verrattuna kilpailijoihisi? Miten laadukkaita materiaaleja tai menetelmiä käytät tuotteesi valmistuksessa?

Tuotteen menestystekijät:
Mitkä asiat ovat niitä tekijöitä, jotka tekevät tuotteestasi haluttavan? Mitä etuja tuotteellasi on suhteessa kilpailijoihisi? Missä asioissa olet hyvä? Näkyykö osaamisesi tuotteessasi ja miten? Mistä asioista tai osatekijöstä tuotteesi rakentuu? Millaiset asiat ovat tuotteellesi etuina? Erotutko tuotteinesi kilpailijoistasi? Ja miten? Mikä auttaa eteenpäin?

Tuotteen heikkoudet:
Mikä uhkaa toimintaasi taiteilijana, taidettasi tai palveluasi? Mikä tuotteesi heikkous? Millaisia heikkouksia palvelullasi on? Millaiset asiat voivat vaikeuttaa toimintaasi, tuotteiden tai taiteen valmistamista tai laatua?

Tuotekehittely:
Miten paljon käytät aikaa tuotekehittelyyn ja uusien asioiden oppimiseen? Onko tuotekehittelyä riittävästi? Paljonko tuotekehittelyyn pitäisi varata aikaa ja miten asia järjestetään käytännössä? Onko uusien asioiden omaksuminen sinulle välttämätöntä vai vähemmän tärkeää?

Kysyntä:
Miten tuotteesi kysyntä tulee kehittymään seuraavien vuosien aikana? Ja miksi? Mikä edistää taiteesi, tuotteesi kysyntää? Millaiset asiat vaikuttavat taiteesi kysyntään?



8. Raha ja talous

Menot:
Millaiset kulut toiminnallasi on? Millainen on kulurakenteesi? Paljonko kuluja erilaiset asiat aiheuttavat? Työhuoneen kulut, puhelin, materiaalit, jäsenmaksut, sähkö, tietokone, näyttelyvuokrat, postimaksut, kehystykset jne. Paljonko sinulla on kuluja päivässä, viikossa, kuukaudessa, vuodessa? Miten paljon yhden teoksen valmistaminen maksaa sinulle?

Tulot:
Arvioi kaikki tulosi. Paljonko toimintasi tuottaa? Paljonko teoksiasi myydään? Osaatko hinnoitella teokset ja tuotteet oikein? Paljonko sinulle jää kulujen jälkeen jokaisesta teoksesta? Mitä muita tuloja sinulla on? Kuinka paljon saat tilityksiä jälleenmyyjiltä? Mistä eri lähteistä tulosi tulevat? Kuinka paljon teoksiasi myydään vuodessa ja millainen myynti olisi realistista?

Palkkatavoite:
Mikä on palkka tavoitteesi? Paljonko tarvitset tuloja päivässä tai viikossa tai kuukaudessa, jotta saat tavoittelemasi palkan? Paljonko myyntiä, liikevaihtoa pitäisi olla vuodessa, jotta saisit haluamaasi palkkaa? Onko realistista että saat palkan myynnillä vai tarvitsetko lisä-ansioita? Millainen eläke olisi kohtuullinen?

Hankinnat:
Mitä hankintoja on tulossa? Mitä materiaaleja, tarvikkeita tai laitteita joudut hankkimaan? Millaisia muita investointeja on tulossa? Millaisia asioita olet hankkimassa ja kuinka oleellisia ne ovat liiketoiminnan kannalta?

Rahoitus:
Mitä rahoitusmahdollisuuksia sinulla on jos joudut investoimaan esim. uuteen tietokoneeseen tai muihin laitteisiin tai työhuoneen remonttiin? Ja kuinka rahoitus järjestetään? Millaisia rahoitusmahdollisuuksia sinulla on jos tarvitset pääomaa? Onko apurahoitus, pankkilaina tai Finnveran pienyrityslaina realistisia vaihtoehtoja? Miten lainan takaisinmaksu rasittaisi talouttasi? Mistä saat tietoa rahoitusvaihtoehdoista?

Apurahat:
Miten paljon saat apurahoja ja voitko luottaa niiden saantiin jatkossa? Onko apurahoista hyötyä vai haittaa yrittämiselle? Miksi? Onko sinulla jokin anomisprosessiin liittyvä rutiini tai käytäntö, jottei kaavakkeiden täyttöön mene liikaa aikaa? Onko apurahoista ollut sinulle selkeästi apua? Miten ja paljonko? Kuinka paljon toimintasi on riippuvaista apurahoista? Onko tämä hyvä vai huono asia?

Kirjanpito ja apua raha-asioissa:
Onko järkevää tehdä kirjanpito itse vai olisiko parempi käyttää kirjanpitäjää? Voiko kirjanpitäjältä saada laajemmin neuvoja raha-asioissa? Mistä muualta voit saada neuvontaa ja apua raha-asioissa?

Liikevaihto:
Millainen liikevaihto toiminnallasi on ja miten se kehittyy lähivuosina? Mitkä asiat ovat liikevaihdon kannalta kaikkein oleellisimpia? Mistä rahaa tulee kassaan eniten?



Taiteilijan liiketoiminta lyhyesti

9. SWOT-analyysi ( Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats )

( Vahvuudet ja heikkoudet ovat toimintaan vaikuttavia sisäisiä tekijöitä, joita arvioidaan suhteessa kilpailijoihin. Mahdollisuudet ja uhkatekijät ovat toimintaympäristössä ja tulevaisuudessa vaikuttavia asioita. Swot-analyysin avulla hahmotetaan liiketoiminnan mielekkyyttä. Kaikki toimintaan vaikuttavat asiat listataan kategorioittain. Jos heikkoudet ja uhkatekijät painottuvat liikaa, niin silloin liiketoiminnalla ei ehkä ole riittäviä edellytyksiä. )

Liiketoimintasi vahvuudet:
Mitkä asiat ovat liiketoiminnassasi vahvuuksia? Millaisiin asioihin toimintasi nojaa, mitkä seikat ovat toimintasi tukipilareita? Millaisia vahvuuksia sinulla on? Mitä teet paremmin kuin kilpailijasi? Onko sinulla jokin kilpailuetu? Onko sinulla tietoa, taitoja, motivaatiota, resursseja, kokemusta, yhteyksiä, taustatukea, rahoitusta tai muita seikkoja, jotka vahvistavat toimintaasi?

Toimintasi heikkoudet:
Mitä heikkouksia sinulla on? Millaiset asiat ovat liiketoimintasi heikkoja kohtia? Mitä asioita kilpailijasi tekee paremmin? Mikä hoituu huonosti? Mitä heikkouksia on luonteessasi? Missä asioissa on parantamisen varaa? Laiskuus, ihmispelko, liiallinen asioihin takertuminen, tekemisen hitaus, stressi, rahan tai muiden resurssien puute? Entä heikko oma terveys tai ihmissuhdeongelmat? Ristiriidat yrittämisen ja taiteilijauran yhteensovittamisessa?

Mahdollisuudet:
Millaiset toimintaympäristössä olevat asiat ovat sinulle mahdollisuuksia? Yleinen yrittäjä myönteinen ilmapiiri? Euroopan unioni ja vapaa mahdollisuus kuljettaa teoksia ilman tullausta? Taidemarkkinoiden laajentuminen, yleinen kiinnostus taiteeseen ja luovuuteen, internetin kautta tapahtuvan kaupan kasvu tai jotain muuta?

Liiketoimintaasi uhkaavia tekijöitä:
Millaiset asiat saattavat vaikeuttaa tai uhata toimintaasi? Onko ilmastonmuutos sinulle uhka vai mahdollisuus? Entä mahdollinen elitason lasku, yleinen lama tai energian kallistuminen? Entä turismin väheneminen, väestön siirtymnen etelä-suomeen tai ikääntyminen? Ovatko nämä ja muut vastaavat seikat uhkia vai mahdollisuuksia?


10. Tiivistelmä - yhteenveto

( Tiivistelmä kirjoitetaan viimeisenä ja se sijoitetaan valmiin liiketoimintasuunnitelman alkuun, helpottamaan yleiskuvan muodostamista. Sen tarkoitus on antaa toiminnasta kokonaiskuva muutamalla silmäyksellä. )

Perustiedot:
Henkilötiedot, taiteilijanimi ja mahdollinen toiminimi tai yrityksen nimi, omistaja, toimiala, kotipaikka, osoite, henkilöstö ja liikevaihto.

Toimintasi historia ja nykytilanne:
Lyhyt yhteenveto taustoista. Koska olet aloittanut, millainen historia on taiteilijatoiminnallasi ja millaiselta näyttää on nykytilanteesi?

Toimitilat:
Työskentelymahdollisuudet. Millainen on työhuoneesi, ateljeesi? Minkälaisessa ympäristössä toimit?

Mitä teet:
Mille tuotteelle tai palvelulle liiketoimintasi perustuu? Kuvaile lyhyesti taiteesi, tuotteesi tai palvelusi. Millaisia tuotteita valmistat tai millaista palvelua myyt? Onko niillä jokin selkeä käyttötarkoitus ja millaisia mahdollisuuksia on niitä markkinoida? Ja millä tavoin ne erottuvat vastaavista kilpailevista tuotteista tai palveluista. Mitä hyötyä tuotteestasi on asiakkaalle?

Kenelle teet:
Ketkä ovat asiakkaitasi eli kenelle tuotteesi on tarkoitettu? Millaisia asiakasryhmiä sinulla on? Mikä on kohdeyleisösi?

Miten toimit:
Mitä teet että asiakkaat löytävät tuotteesi? Miten tuotteesi saavuttaa asiakkaan? Millainen on käytännön myynti- ja markkinointistrategiasi?

Missä toimit:
Kuvaile liiketoimintaympäristösi eli millainen on se toimiala, jolla vaikutat? Lyhyt kuvaus esim. suomen taidemarkkinoista, ketkä ovat alan keskeisiä toimijoita ja miten taidekauppaa tehdään. Miten itse sijoitut liiketoimintaympäristöösi?

Voimavarat:
Mitkä asiat tukevat toimintaasi ja ovat voimavarojasi? Millainen tukiverkosto sinulla on?

Tavoitteet:
Mihin tähtäät taiteilijatoiminnallasi, mitkä ovat tavoitteitasi? Tavoitteletko työtä, toimeentuloa, taiteellista mainetta, uran rakentamista, yhteiskunnallista vaikuttamista vai jotain muuta? Liikevaihto tavoitteesi ja palkkatavoitteesi?

Tulevaisuudennäkymät:
Millaiselta tulevaisuutesi näyttää? Mitä mahdollisuuksia sinulla on? Mitkä ovat mahdollisia riskitekijöitä tai uhkia, joilla voi olla vaikutusta toimintaasi?

Partnerismi manifesti

Lakkauteltavalta partnerismi.fi-sivustolta talteen otettu kirjoitus

Partnerismi manifesti

Teollistumisen myötä työnteko siirtyi ensin käsityöläisyydestä sarjatuotantoon, sitten kehityksen ja prosessien parantelun myötä nykyiseen massaräätälöintiin. Taiteilijat eivät ole kokeneet tätä kehitystä omakseen, vaan taiteellinen työ on yhä edelleen (enemmän tai vähemmän) sidoksissa käsityöläisyyteen. Patrneristit uskovat, että työn kehityksen seuraava askel, yhteiskehittely, tarjoaa taiteilijalle luontevan mahdollisuuden tehdä työtä aivan yhteiskunnallisen kehityksen kärjessä, ilman että taiteellisen työn luonne muuttuu.

Partnerismi on taiteilijan toimintatapa, työskentelymetodi, joka perustuu dialogiin taiteilijan ja jonkin toisen ihmisen tai useiden ihmisten välillä. Vuorovaikutus ja uudet virikkeet ovat luovuuden ydinasioita ja oikeanlainen dialogi avaa tietä parempaan luovaan työskentelyyn. Partnerismi lähestyy taiteen tekoa vuorovaikutuksen kautta ja uskoo myös että toisissa ihmisissä oleva luovuus on arvokasta.

Partnerismin tavoitteena on taiteilija-ammattien yleisen arvostuksen nostaminen ja taiteilijoiden työ- ja toimintamahdollisuuksien parantaminen sekä luovuuden edistäminen. Partnerismi tuo taiteen kiinteäksi osaksi yhteiskunnan muuta toimintaa ja auttaa taiteilijaa tulemaan paremmin toimeen omalla työllään ja erityisosaamisellaan.

Tilaustöissä partnerismi kääntää perinteisen "taiteilija luo, galleristi myy ja asiakas ehkä ostaa" asetelman päälaelleen, sillä suorassa asiakaskontaktissa määritellään teos ja sen hinta ensin ja välittäjäporraskin saattaa pudota kokonaan pois. Partneristiset tilaustyöt tuottavat taidetta, johon kumpikin osapuoli voi olla tyytyväinen. Tilaaja saa itseensä tai toimintaansa luontevasti liittyviä teoksia ja taiteilija voi toteuttaa ne ilman, että hänen täytyy tinkiä taiteellisista periaatteistaan. Partneristisella tilaustaiteella on selkeä funktio yhteiskunnassa.

Partneristinen taide syntyy taiteilijan ja toisen osapuolen välisestä dialogista. Pelkkä sisäinen keskustelu, asioiden tutkistelu tai havointojen teko ei riitä synnyttämään partneristista taidetta. Partnerismi tarvitsee aina kumppanin tai asiakkaan, "partnerin", jonka kanssa dialogi onnistuu. Partnerismissa on siis kyse taideteoksen yhteiskehittelystä.

Partnerismi ei ole rajoittunut taiteen tyylilajeihin ja tekotapoihin tai taiteilijoiden henkilökohtaisiin maailmankatsomuksiin. Taiteilija voi toimia millä taiteen alalla tahansa ja olla vakaumukseltaan mitä tahansa ja tehdä taidetta partneristisen metodin mukaisesti.

Pekka Hannula
Kuvataiteilja - Taidegraafikko - Partneristi
Espoossa 24.10.2006

(Tekstiä tarkennettu useaan otteeseen, viimeksi 19.10.2007)

Partnerismista

Lakkauteltavalta partnerismi.fi sivustolta talteen korjattu kirjoitus

Partnerismin erittelyä

Partnerismi on asiakaslähtöisen taiteen tekemisen metodi, jossa luovaa työskentely nojaa vuoropuheluun taiteilijan ja asiakkaan välillä. Partnerismi on toimintatapa, jossa taiteilija pyrkii dialogien ja vuorovaikutuksen avulla saamaan itselleen uusia työtilaisuuksia. Eli käytännössä kyse on taiteen tilaustöiden tai erilaisten yhteistyöprojektien etsimisestä ja partnerismi-metodi pyrkii antamaan taiteilijalle työkalut näihin ponnisteluihin.

Taiteilijoita on ennenkin pyydetty mukaan erilaisiin hankkeisiin ja tilausteoksia on tehty läpi taidehistorian. Tähän partnerismi ei tuo mitään uutta. Perinteisessä tilaustyöprosessissa taiteilijalta tilataan teos johonkin kohteeseen tai vaikkapa muotokuva, jonka taiteilija toteuttaa enemmän tai vähemmän tilaajaa huomioiden.

Jos tilaustöitä tai muita yhteistyö hankkeita kysytään riittävästi, niin tilanne on taiteilijan kannalta hyvä, eikä tällöin partnerismiakaan tarvita. Mutta käytännössä näin on valitettavan harvoin. Muutamassa vuosikymmenessä taiteilijoiden määrä on monikertaistunut, kilpailu kiristynyt ja kaikkinaiset toimintamahdollisuudet kaventuneet. Se taiteilija jota nykytilanteessa tullaan "hakemaan ateljeesta" on todella harvinaisessa asemassa.

Partnerismi astuu kuvaan tässä. Taiteilija lähtee itse aktiivisesti etsimään niitä ihmisiä ja tahoja, joiden kanssa taiteellinen yhteistyö voisi onnistua. Kyse on tilaustöiden tai muiden yhteistyöhankkeiden etsimisestä. Toisin sanoen taiteilija myy ja markkinoi omaa osaamistaan ja taidettaan. Hän pyrkii solmimaan asiakassuhteita sekä avaamaan taiteelleen ja toiminnalleen uusia mahdollisuuksia.

Yhteistyökumppanin ei tarvitse välttämättä olla taiteen tilaaja, eikä partnerismissa tarvitse olla ole kyse ns. kaupallista hankkeista, tilaustöistä ym. Partnerismissa dialogin toinena osapuolena voi hyvin olla myös näyttelyn järjestäjä, taiteen tuottaja, kuraattori, galleristi, toinen taiteilija tai kuka tahansa muu ihminen. Tärkeintä vain on se että vuorovaikutus auttaa toiminnan laajentamisessa ja avaa uusia mahdollisuuksia. Partnerismi on kuitenkin syntynyt tilanteessa, jossa on kipeästi mietitty ratkaisuja toimeentulo-ongelmaan. Partnerismi-metodi on kehitetty auttamaan taiteilijaa tekemään toiminnastaan taloudellisesti kannattavampaa.

Taiteilijan (etenkään kuvataiteilijan) ei ole helppoa aktivoitua myyntiasioissa ja ryhtyä markkinoimaan itseään, kun taidekentän nykyiset rakenteet ja vallitsevat käytännöt eivät tue taiteilijan tämänkaltaista omatoimisuutta. Kaupallisuus, ei-kaupallisuus stereotypiat ovat juurtuneet yllävän sitkeästi taidekentän asenteisiin. Taiteilija voi vielä tänäänkin joutua tilanteeseen, jossa hän omaa myyntiään edistäessään kokee tekevänsä "väärin" ja olevansa jonkinlainen lainsuojaton, "taiteellinen huoraaja" tai muuten vain "kaupalliseksi" leimattu.

Näissä asioissa on viimekädessä kyse toimeentulosta ja elämässä pärjäämisestä. Ja jokaisella ihmisellä, myös taiteilijalla, tulisi olla täysi vapaus järjestellä omia asioitaan. Partnerismi pyrkii antamaan välineitä tämän ongelman kohtaamiseen. On tärkeää ymmärtää että toimii "oikein" ja että toiminta on myös taiteellisesti kestävällä pohjalla.

Partnerismissa vuoropuhelu on se väline, jonka avulla kontaktien luominen tapahtuu. Hyvä dialogi johtaa väistämättä siihen että asiakkaalta (tai muulta keskustelukumppanilta) tulevat vaikutteen sekoittuvat taiteelliseen luomisprosessiin. Voisikin sanoa että partnerismi tekee taiteenteosta jossainmäärin asiakaslähtöistä. Tässä on kuitenkin tärkeää että taiteilija itse kontrolloi luovaa prosessia ja pitää itse taiteen tekemisen ohjat tiukasti käsissään. Jos mennään täysin asiakaslähtöisyyteen, niin samalla luisutaan pois taiteen alueelta ja toiminta muuttuu "käsityöläisyydeksi". (Tosin partnerismi-metodi toimii hyvin myös käsityöläisyyden parissa ja alalta löytyy tekijöitä, jotka toimivat samansuuntaisesti.)

Vuorovaikutus ja erilaiset virikkeet on luovuuden ydinasioita. Hyvä dialogi ja onnistunut partnerismi stimuloi luovuutta ja tekee luovasta työskentelystä rikkaampaa. Jos taiteilija joutuu vuoropuhelussa altavastaajaksi, niin hän joutuu tilanteeseen, jossa luovuus ja koko prosessi häiriintyy. Onnistunut partnerismi on molemmin puolin kunnioittavaa ja sen tarkoitus on olla innostavaa ja luovuutta (ja nimenomaan taiteilijan luovuutta) eteenpäin sysäävää, eikä päinvastoin. Kysehän on viimekädessä taideteoksen tekemisestä.

Partnerismi liittyy myös työn kehitykseen ja yhteiskehittely (yhteisluominen, co-creation) ajatukseen. Taiteen tekeminen on edelleen vahvasti sidoksissa käsityöläisyyteen, mikä taas oli vallitseva työnteon muoto ennen teollista vallankumousta. Teollistumisen myötä työ kehittyi ensin sarjatuotantoihin ja pikkuhiljaa prosessien parantelun kautta massaräätälöintiin, mutta näissä kehitysvaiheissa taiteellinen työ ei ole löytänyt elintilaa. Työn kehityksen seuraava vaihe on yhteisluominen, jossa työtä tehdään vuoropuhelussa tekijän ja tilaajan välillä.

Termi yhteiskehittely kuvaa toimintaa paremmin. Yhteiskehittelylle on tyypillistä yksilölliset ratkaisut, käsityön paluu ja pitkä-aikaiset (partnership) kumppanuus suhteet, jossa työ ei ikäänkuin koskaan valmistu, vaan asia on jatkuvasti prosessissa. Yhteiskehittely tarjoaa taiteilijalle luontevan mahdollisuuden tehdä työtä yhteiskunnan muiden toimijoiden rinnalla ja työn kehityksen etujoukoissa, ilman että taiteellisen työn (käsityön) luonne muuttuu.

Yhteiskehittelyssä taiteilija voi tehdä samalle tilaajalle useita teoksia, niin että aina uusinta teosta hieman yhdessä mietitään ja kehitellään vallitsevan tilanteen mukaan. Kun alkuun on päästy ja vuoropuhelu poikii molemmin puolin onnistunutta taidetta, niin ovi on auki jatkokeskusteluille ja mahdolliselle pitkä-aikaiselle kumppanuudelle taideyhteistyön merkeissä.

Yleislääke kaikkien taiteilijoiden toimeentulovaikeuksiin partnerismi ei ole. Osalle taiteilijoista vuorovaikutteisuus toisten ihmisten kanssa on täysin mahdoton ajatus. Mutta niille jotka haluavat kehittää toimintaansa ammatiharjoittamisen pohjalle, avaa partnerismi mahdollisuuksia. Partnerismi auttaa taiteilijaa solmimaan pitkäaikaisia taidekumppanuus- tai asiakassuhteita, niinkuin muillakin toimialoilla tehdään. Ja partnerismissa myynti, markkinointi, asiakas-suhteiden hoito ja muut yritysmaailmaan liittyvät asiat ovat taiteilijalle (ja taiteelle) sopivassa muodossa. Ja nämä ovat seikkoja, jotka varmasti auttavat uralla ja elämässä eteenpäin.

Käytännössä ero perinteinen tilaustyön ja partneristisen toteutuksen välillä on hieman hämärä, eikä aina voi tarkasti sanoa kummasta lähestymistavasta on milloinkin kyse. Tilaustöiden ja eri projektien lähtökohdat vaihtelevat tapauskohtaisesti hyvin paljon. Ensimmäinen tilaajalle tehty saattaa toteutua partnerismin hengessä, mutta seuraavan teoksen asiakas vain tilaa ilman sen kummempaa vuorovaikutusta. Mutta tässäkin tapauksessa partnerismi on vahvasti läsnä ja aikaansaatu taidekumppanuus kantaa hedelmää.

Yhteiskehittelyn ajatuksesta enemmän kiinostuneille suosittelen työtutkijan ja professorin Yrjö Engeströmin kirjaa "Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä" (Vastapaino Tampere 2004)

Pekka Hannula
Taidegraafikko

Partnerismi käytännössä

Pian lakkauteltavalta Partnerismi.fi sivustolta talteen otettu teksti

Partnerismi

Yhteiskehittely tilaustaiteessa - asiakaslähtöinen tilaustaide

Partnerismi on tilaustaiteeseen liittyvä toimintamalli, jossa taidetta tehdään asiakaslähtöisesti. Partnerismi perustuu yhteiskehittely (co-creation = yhteisluominen) ajatukseen, jossa taideteos syntyy taiteilijan ja asiakkaan välisen vuoropuhelun innoittamana. Partnerismin tavoitteena on rakentaa asiakassuhteita, kumppanuuksia (eng. partner = yhteistyökumppani), parantaa taiteilijan toimeentuloa pitkällä aikavälillä ja synnyttää taidetta, johon taiteilija ja asiakas ovat kumpikin tyytyväisiä.

Partnerismissa tilaustyön tekeminen lähtee liikkeelle taiteilijan ja asiakkaan välisestä dialogista, jossa käydään läpi teokseen liittyvät asiat molempien osapuolten näkökulmista. Keskustellaan ideoista, asiakkaan näkemyksistä, toiveista, teoksessa käytettävistä materiaaleista ja muusta mahdollisesta.

Dialogin tarkoituksena on tuoda luovaan työskentelyyn innostavia virikkeitä ja auttaa taiteilijaa suoriutumaan tehtävästä mahdollisimman hyvin. Siksi on tärkeää että taiteilija ei suostu sellaisiin toivomuksiin jotka latistavat motivaatiota, vaan tuo esiin omat näkökulmansa ja pyrkii ottamaan huomioon vain ne vaikutteet, jotka parhaiten sopivat teokseen ja hänen työskentelyynsä. On myös asiakkaan etu että taiteilijan luova vapaus säilyy mahdollisimman suurena teoksen asiakaslähtöisyydestä huolimatta.

Onnistunut partnerismi synnyttää asiakassuhteen, kun osapuolet ovat tulokseen tyytyväisiä. Asiakas saa itseensä tai toimintaansa luontevasti liittyvää taidetta ja taiteilija pystyy toteuttamaan teokset hyvin, ilman että hänen täytyy tinkiä taiteellisista periaatteistaan. Lisäksi syntynyt asiakassuhde parantaa taiteilijan toimeentuloa jatkossa.

Koska hyvä vuoropuhelu edellyttää suoraa kontaktia asiakkaan kanssa, niin on luontevaa ettei taiteilijan ja asiakkaan välissä ole galleristia tai muuta välittäjäporrasta. Myös tämä lisää taiteilijan toimeentuloa.

Vaikka partnerismi on tilaustaiteeseen ja taiteilijan elikeinoon liittyvä toimintamalli, niin partnerismia voi soveltaa paljon laajemmin. Mahdollisuudet yhteiskehittelyyn taiteilijan ja jonkin toisen osapuolen välillä ovat lähes rajattomat, oli sitten kyse kaupallisista tai ei-kaupallisista yhteyksistä.

Yhteiskehittely toteutuu parhaiten pitkäaikaisissa asiakassuhteissa tai muissa yhteyksissä, joissa taidetta tehdään toistuvasti samaa tarkoitusta varten. Tälläin taiteilijan ilmaisulla ja asiakkaan näkemyksillä on mahdollisuus kypsyä ja teokset jalostuvat kerta kerralta parempaan suuntaan.

Tässä partnerismi sivuaa tuotekehittelyä, jossa tuotetta pyritään kokoajan päivittämään ja kehittämään yhä laadukkaammaksi. Partnerismi pitää sisällään tuunaamisen ajatuksen.


Partnerismia yritysten kanssa - ohjeita taiteilijalle

1. Analyysi - kuka olet ja millaista taidetta teet?
Pohdi millaista taidetta teet, millaisiin yhteyksiin se voisi luontevimmin sopia ja ketä se saattaisi kiinnostaa? Millainen olet taiteilijana ja ihmisenä? Taiteesi vahvuudet, heikkoudet, kehittämistarpeet ja mahdollisuudet yhteiskehittelyn näkökulmasta? Taiteilijan toimintasuunnitelman ja omien motiivien pohtiminen.

2. Asiakkaiden etsiminen
Mahdollisten yhteistyötahojen, kumppaneiden etsiminen. Tavoitteena löytää joukko potentiaalisia asiakkaita.

3. Ideoiden alustava kehittely
Asiakkaiden toimintaan tutustuminen jokaiseen erikseen (toiminta, tuotteet, arvot, henkilöstö, liikevaihto, toimitilat jne.) ja alustavan idean pohtiminen. Kun taustatyö on tehty hyvin on, niin helpompaa pohtia mitä voisit tehdä juuri tälle yritykselle tai yhteisölle ja miksi se kiinnostaisi juuri heitä?

4. Idean "myynti" asiakkalle
Yhteydenotto asiakkaaseen. Idean esittely ja asiakkaan kiinnostuksen herättäminen, niin että yhteiskehittely voi alkaa.

5. Tapaamiset ja dialogit
Tapaamisia, vuoropuhelua, näkökulmien vaihtoa, idean kehittämistä ja tilaustyöstä sopiminen. Työn hinnan määrittely.

6. Luova työskentely
Luova työskentely normaaliin tapaan.

7. Asiakassuhde
Teoksen luovuttaminen asiakkaalle. Kun asiakas on tyytyväinen, niin taiteilijan on seuraavalla kerralla helpompaa päästä tekemään teoksia tälle samalle asiakkaalle. Yhteiskehittely jatkuu ja asiakassuhde lujittuu.



Ylläoleva toimintamalli sopii työkaluksi taiteilijoille jotka toimivat ammatinharjoittajina tai yrittäjinä.

Rahat ja Henki-seminaarissa

Lähdin aamujunalla Kotkaan. Ensin Pasilassa paikallisjunan vaihto Kouvolan kyytiin. Sitten Kouvola-Kotka lähijunassa tapahtui positiivisessa mielessä kummia. Juna nytkähtää liikkeelle ja konduktöörin reipas ääni aloittaa kuulutuksen kaijuttimista.

"Tervetuloa lentävän lähijunan kyytiin arvoisat rouvat ja herrat, nuoret ja vanhat. Tätä Valmetin vuonna 1972 rakentamaa insinööritaidon ihmettä kutsutaan lentäväksi siksi että tästä putkilosta piti alunpitäen tulla lentokone, mutta kun Valmetilla ei vielä siihen maailman aikaan osattu rakentaa siipiä, niin junahan tästä sitten lopulta tuli. Mutta ei hätää arvoista matkustajat, tämä paksupeltinen työjuhta kiidättää teidät tuossa tuokiossa Kotkaan. Pysähdymme asemilla….jne."

Kuulutus saväytti hyväntuulisella absurdiudellaan. Jokaisen matkustajan suunpielissä karehti hymyn vire. Sinänsä pieni asia, mutta merkittävä, ainakin minun päivääni junavirkailijan tempaus piristi kovin.

Kotkassa kävin pitämässä pienen alustuksen "Rahat ja henki" seminaarissa, jossa aiheena taiteiljan toimeentulo huolet. Ihan hyvä päivä. Muina puhujina Tarja Cronberg, Pertti Kukkonen ja Kira Sjöberg. Kaikkien näkökulmat täydensivät hyvin toisiaan ja yleisöäkin oli mukavasti paikalla.

Juna on hyvä keksintö. Mennessä voi valmistella esitystä ja palatessa laittaa blogille pienen tekstin.

Partnerismi - tilaustaidetta yhteiskehitellen

Päivitin partnerismiin liittyvän sivun ajantasalle kotisivuilleni. Linkki partnerismin ajatuksen pariin löytyy tästä.

Kyseessä on tilaustaiteen tekemiseen liittyvä toimintamalli jota olen viime vuosina kehittänyt ja jonka tiimoilta olen käynyt puhumassa melko usein eri oppilaitoksissa ja muilla foorumeilla. Partnerismissa tehdään taidetta tasapainotellen asiakaslähtöisyyden ja taiteilijan luovan vapauden kanssa.