23.10.2011

Taiteen hinta - mikä on taideteoksen "oikea" hinta

Siirrän oheisen tekstin Luovuksissa- blogille talteen partnerismi.fi sivustolta, jonka aioin lakkauttaa, koska sen kunnollinen ylläpito veisi aivan liikaa aikaa ja oikeastaan tämänkaltaisen toimeentuloon ja elinkeinoon liittyvän tiedon keruu on enemmän taiteilijaseurojen ja järjestöjen hommia kuin yksittäisen taiteilijan. Joukossa on kuitenkin ihan hyödyllisiä tekstejä jotka talletan tälle blogille, jotta ne varmuudella säilyvät.


Taideteoksen hinnoittelusta


Taideteoksen tai taidehankkeen hinnan määrittely on hankalaa mm. vaihtelevien kustannusten ja erilaisten vuosimyyntien takia. Jos taiteilija jonain vuonna uusii tietokonelaitteet, hankkii taidegrafiikan prässin, niin hänen tai ostaa materiaaleja kerralla useammaksi vuodeksi, niin hänen kulunsa voivat olla kaksinkertaiset normaali vuoteen verrattuna.

Teoksen hinnan määrittelyn voi aloittaa tekemällä realistinen laskelma kaikista taiteilijatoimintaan liittyvistä kuluista. Tämän voi hyvin tehdä veroilmoituksen pohjalta ja aina vain on parempi jos voi arvioda kulujaan noin keskimäärin useamman vuoden ajalta.

On täkeää että tekee laskelman oikeiden ja realitisten kulujen mukaan ja mielellään vaikka hieman yläkanttiin, sillä kaikenlaista yllättävää rahan menoa ilmaantuu helposti.

Työhuoneen kulut, vuokra, sähkö, vesi, jätehuolto, kunnostaminen, työtilojen muokkaus ja rakentelu, vuosittaiset laitehankinnat noin keskimäärin, materiaali- ja tarvikehankinnat, kehystys, valukustannukset, eläkemaksut, vakuutukset, kuljetuskustannukset, matkakulut, näyttelykulut, tilavuokrat, avajaiskulut, kutsukortit, julisteet, mainokset, esitemateriaalit, käyntikortit, kirjanpitokulut, postimaksut, tietokonekulut, internetyhteydet, puhelin, kuvamateriaali, teosten dokumentointikulut, portfoliot, jäsenmaksut, ammattikirjallisuus, työvaatteet, täydennyskoulutus, kurssit jne.

Eli lasketaan yhteen kaikki mahdolliset kulut jotka ovat verotuksessa vähennettäviä.

Työpäiviä suomessa on noin 220 vuodessa (262 arkipäivää -arkipyhät ja lomat). Jos taiteilijan kulut ovat vuodessa esim. 10 000 euroa, niin jokaisen työpäivän kulut ovat noin 46 euroa. Jos tavoitteena on 20 000 euron vuosipalkka, niin silloin työpäivän hinta on noin (46+91€) 137 euroa +alv9%. Ja jos taiteilija valmistaa teoksia keskimäärin 40 kappaletta vuodessa, niin silloin yhteen teokseen käytetyn työajan voidaan ajatella olevan viisi ja puoli päivää.

Eli se mitä taiteilijan pitäisi saada itselleen keskimäärin teoksesta on 750 euroa +alv9%. Jos teokset myydään välittäjän kautta tai näyttelyistä, niin hinta on noin 1500-2000 euroa +alv9% myyntiprovisiosta (30-50%) ja galleriavuokrista riippuen. Ja näin tietysti vain silloin kun kaikki 40 teosta tulevat myydyksi. Jos esimerkin taiteilija myy vuodessa puolet tuotannostaan eli 20 teosta, niin hinnat galleriassa ovat tällöin noin 3000-4000 euroa +alv9%.

Käytännössä toimivin hintataso on sellainen että voi pitää teoksilla samaa hintaa riippumatta siitä myykö niitä itse tai välittäjän kautta. Yksi yhtäläinen hintataso on taiteilijan etu pitkällä tähtäimellä. Esimerkkimme taiteilijan pitäisi jokatapauksessa saada rahaa kassaan reilut 750 euroa +alv 9% viikossa tai 3000 euroa +alv9% kuukaudessa kymmenenä kuukautena vuodessa.

Tilausteoksen hinnoittelussa kannattaa työaika arvioida hieman yläkanttiin, sillä luovaa työskentelyä ei oikein voi hoputtaa. Ja kokemuksesta tiedän että arviot työajoista ovat lähes aina liian lyhyitä. On todella harmi jos muuten hyvin onnistunut tilaustyö tuottaa taloudellisen pettymyksen ja vain siksi ettei osannut (tai kehdannut) arvioida työskentelyyn kulunutta aikaa oikein. Myös suunniteluun, tapaamisiin, alkuvalmisteluihin ja teoksen luovuttamiseen käytetty aika on muistettava ottaa huomioon.

Työpäivän arvoa voi käyttää laskelmien pohjana myös silloin kun pitää arvioida esimerkiksi sopiva palkkio kurssin vetämisestä tai luennon pitämisestä. Kunhan muistaa ottaa huomioon myös valmistelu päivät.

Toinen tapa yrittää arvioida hintaa on jakaa taiteilijatoiminnan kiinteät kokonaiskustannukset (työhuonevuokrat, sähköt, puhelimet, nettisivut jne.) teosten määrällä ja lisätä summaan materiaalikustannukset suhteessa teosten kokoon. Eli jos 10 000 euron kokonaiskuluista on 5000 euroa materiaalikuluja ja 5000 euroa kiinteitä kuluja, niin 5 000 jaettuna 40:llä tekee keskimäärin 125 euron kiinteitä kustannuksia per teos. Ja teoksista 10 on isoa, joiden osuus materiaalikuluista on puolet eli 2500 euroa, niin silloin isojen teosten omakustannushinta on 375 euroa/teos (125+250) ja pienempien (30kpl) teosten 208,30 euroa/teos (125+83,30).

Yllä olevat hinnoittelumallit toimivat parhaiten perinteisten taideteosten hinnoittelussa. Esimerkit osoittavat hyvin että teosten kustannusten määrittely ja hinnoittelu perustuu aina enemmän tai vähemmän keskimääräisiin arvioihin. Samankokoistenkin teosten valmistukseen käytetyt työskentelyajat vaihtelevat suuresti. Jonkin teoksen valmistumiseen liittyy useita epäonnistumisia ja materiaalia tärväytyy moniverroin. Jos teosten koot ja tekniikat vaihtelevat suuresti ja tuotanto on hyvin sekalaista, niin tarkan omakustannushinnan laskeminen teoskohtaisesti voi olla lähes mahdoton tehtävä.

Kun mietitään kuinka paljon pitäisi veloittaa performancesta tai ympäristöteoksesta, jonka suunnittelee ja toteuttaa kulttuuritapahtumaa varten, niin silloin työpäivän hinta on vähintään tuplattava ja nostettava esiintyvien taiteilijoiden palkkioiden tasolle tai lähelle erikoisalojen ammattilaisen tuntihintojen luokkaa. Ja aina kun on mahdollista, niin veloittaa myös syntyneet kulut tilaajalta erikseen.

Tässä kirjoituksessa ei oteta lainkaan huomioon taiteilijan teosten arvon muotoutumista ns. taidemarkkinoilla tai sitä onko taiteilijalla apurahoitusta vai ei. Asiaa lähestytään taiteilijan työpanoksen ja tavoitteena olevan palkan näkökulmasta. Teosten hintaan vaikuttavat myös teosten laatu, taiteilijan tunnettavuus, meriitit, ikä, uran pituus ja taiteen yleinen hintataso ym.

Ei kommentteja: