Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä.
1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän.
Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä.
Jos muistat tai tiedät jotain Petas-Baarista, niin ole vapaa kommentoimaan. Mitä baarissa on tapahtunut, miten se liittyy Espoon historiaan, miksi se on niin "legendaarinen", kuten olen kuullut väitettävän?
Petas-baarin läheltä parisataa metriä Lippajärventietä pohjoiseen tien oikealta puolen löytyi yleinen vesiposti. Vesiposti on edelleen käytössä, vaikka se jää hieman hankalaan paikkaan tien mutkaan eri puolelle kuin kävelytie.
17 kommenttia:
hieno paikka
Toivottavasti joku pelasti tuon Figarol-mainoksen.
Isotätini omisti aikoinaan tuon
Ostin Suomalaiselta osamaksulla noin vuonna -82 suunnilleen Saloran 24-tuumaisen väritelkkarin. Siinä oli hipaisunäppäinten lisäksi myös langallinen kaukosäädin. Sitten 70-luvun lopulta on jäänyt mieleen, että baarin puolella ei paljon papereita kyselty. Niinpä ikäluokkansa kovimmat ja isokokoisimmat 15-17 -vuotiaat Viherin ja Kartsin jätkät kävivät siellä kaljalla. Suurin osa heistä taisi lisäksi olla KaPan lätkänpelaajia.
Kiitän kommentista. Baari oli myös itselleni teininä paikka johon ei tohtinut yksin mennä vaan kaveriporukassa. Käytiin joskus pelaamassa pajatsoa.
60 luvun loppupuolella tuo oli ainoa lähiseudun baari. Siellä tuli käytyä jaffalla varmaankin, ehkä 69 kaljallakin, en varmasti muista. Vaikka silloin jo minulla oli kamera (coca-cola kamera) niin eipä tullut tuolta eikä yleensä ympäristöstä otettua kuvia.
Minä asuin Petaksessa ja enemmän lapsuudessa (synnyin 1952) tuo viereinen Wahlstedtin kauppa oli tärkeä. Vaikka lähempänä kotia oli kauppa niin tuosta kaupasta tuli ostettu etenkin toffeekarkkeja ja pähkinöitä.
Ehkä legendaarinen on vain siksi että oli niin kauan toiminnassa.
Hieno kommentti, kiitos.
U. Suomalaisen lapsenlapsena tuntui hyvältä löytää tämä blogipostaus, Petas-Baarin historia elää siis edelleen. Äitini sai osan isänsä tekemistä kaltereista pelastettua ennen kuin paikka purettiin, ja osa muistaakseni varastettiin. Vietin lapsuuteni Petas-Baarin yläkerrassa olikohan vuoteen 2006 kun muutimme sitten pois. Yhä aina poiketessa sinne suunnalle ja turuntietä ajaessa jään haikeana katsomaan samaista paikkaa vaikka mitään ei enää olekkaan jäljellä kerrostalojen noustua.
Kiitos kommentista.
Mietin lähtikö U Suomalainen tuosta eläkkeelle vai ajoiko "nykyaika" pienistä TV liikkeistä ohi ja oli pakko lopettaa? Tarkoititko että kalterit olivat U. Suomalaisen tekemät vai puhutaanko toisesta isoisästä?
Muistan paikan hyvin.Isäni asui Tammikummun eli Ekkullan viereisessä kaksikerroksinen puutalo joskus 1970-1980 luvulla.isä kävi muualla töissä mutta oli sivutoiminen talonmies tuossa puutalossa.se oli sitä aikaa.Elannon kauppa oli myös vielä.
Asuimme 70-luvun tuossa lähistöllä ja pikkupoikana on noissa ympyröissä tullut pyörittyä. Kauppaa en muista noissa rakennuksissa olleen. On ilmeisesti lopettanut toimintansa viimeistään 70- luvun alussa. Kaupassa käytiin Turuntien toisella puolella olleessa Elannossa.
Petas-baarihan siinä on aina ollut. Baarin ovesta kun kääntyi oikealle oli parturi, jossa joutui silloin tällöin vastentahtoisesti käymään. Parturiin meno oli vähän jännää myös tuon baarin takia. Oli kai meidän lastenkin korviin kantautunut joitakin juttuja baarin maineesta. Jaffat siellä joskus juotiin ja jasso jäi sieltä ainakin mieleen.
Viereisessa Figaro rakenuksessa toimi autokoulu 70- luvulla. Siellä oli ikkunassa sellainen aukileikattu kuorma-auton malli, jossa akselit ja moottori pyöri.
Anonyymi kirjoitti (syntynyt 1952 kuten minäkin) aivan kuin minun lapsuudesta ja nuoruudesta. Juuri nuo toffeet olivat sen Wahlstedin kaupan herkkuja kuten myös pähkinät (kuorineen). Petas-baari oli tosi tärkeä paikka jossa ei tullut montaa kertaa käytyä mutta jotenkin on sellainen muisto, että kerran olisin siellä ollut kaljalla. Muuten oli juomana se keltainen jaffa niin harvoina kertoina jona siellä kävin.
Enemmänkin juuri tuo kauppa oli sellainen missä eniten kävin.
Myöhemmin aina kun tuli käytyä Espoossa niin pitihän sitä ajaa aina Petaksen baarin ohi, ihanaa, että rakennus niinkin kauan säilyi.
Voi kun sisarrukseni olisivat vielä elossa, he varmaan voisivat kertoa paikasta hyviä tarinoita.
Jo 1960 luvun alussa käytiin tuolla kaupassa ja baarissa ollessani alle kouluikäinen. Sittemmin tuolla baarissa usein istuttiin teini-iässä 60-70 luvun taitteessa ja siinä kulmilla pyörittiin. Elvi muistaakseni piti pitkään tuota baaria ja se oli taksimiesten suosiossa. Elvillä oli punainen avo Mustang, jonka kyytiin eräänä kesänä päästiin kaverin kanssa ja kylällä huruuteltiin leveästi. Figaro mainos oli vuosia rappauksen tms. pinnoitteen alla mistä se sittemmin loppuajaksi kaivettiin esiin. Muistan, että baari jopa ryöstettiin joskus ja tekijät olivat kulmien kavereita ja ilman asuntoa ja motiivina oli päästä kiven sisään talveksi. Muutenkin tuolla Petaksessa asui näitä tatuoituja kavereita jo silloin 60 luvulla ja me pikkupoikina pyörittiin siinä sivussa. Lähistöllä oli HOK kauppa ja Elanto sekä hiemän etäämpänä muistaakseni Ståltin kauppa, joka oli siinä nykyisen K-marketin vieressä ja jossa sittemmin oli urheiluvarusteita myyvä liike ja joka talo vielä taitaa olla pystyssä. Äitini muutti tuohon baarin kohdalle rakennettuun kerrostaloon, joten vieläkin tulee tuolla kulmilla käytyä.
Se Figarol -mainos oli kyllä legendaarinen = HIENO! Muutettiin 1969 Nupurista Viherkallioon, samana vuonna kun menin ekalle luokalle kansakouluun.
Siinä vesipostilla turtsan/ Turuntien Lippajärven puolella käytiin aina sammuttamassa janoa, kun Viherlaakson Yhteiskoulun liikunnanopettaja Samuli Kangas aika usein kaksoistunnilla ei muuta keksinyt kuin Lippajärven lenkin. Toisinaan se keksi suunnistusta ja silloin jouduttiin ajamaan fillareilla Bemskin alias Bembölen Kahvituvalle asti.
80-84 tuli parin kaverin kanssa usein istuttua kahvilla ja tupakilla päivisin Petas-baarissa. Oltiin alle 16, mutta ei ketään meidän polttelut häirinneet. Muistan 50 pennin jasson ja sankan tupakansavun, taksikuskit ja halvat hinnat - koulupojillakin oli varaa istua baarissa.
Petas Baari ja Tv- Suominen. Muistan myös lapsenlapsen.olimme samassa granin kasavuoren koulussa samalla luokalla. Toivottavasti sinulla/teillä on kaikki hyvin
Petri Turunen 7B
Lähetä kommentti