Mitä kuuluu partnerismille, yhteiskehittely-taiteelle?

2000-luvun alussa innostuin yhteiskehittelystä, jota ryhdyin soveltamaan tilausteosten tekemiseen. Nimesin taideteosten yhteiskehittelyn partnerismiksi vaimoni avustuksella yhteiskehittelyn hengessä. Ajatuksena oli tehdä tällä ”ismiksi” nimeämisellä pesäero tavanomaisen tuotekehittelyn parissa tapahtuvaan yhteiskehittelyyn. (Yhteiskehittely on professori Yrjö Engeströmin vastine englannin co-creation termille ja siinä on kyse asiakkaan mukaan ottamisesta, sitouttamisesta tuotteen tai palvelun kehittelyyn.)

Partnerismi herätti aikanaan mukavasti huomioita ja kävin asian tiimoilta pitämässä monenlaista puhetta ja luentoa. Ajatuksena oli myös perustaa taiteilijaryhmä ismin ja taiteilijan yrittämisajatuksen ympärille, mutta asia ei edennyt manifestia ja alkutapaamisia pidemmälle. Syynä oli lähinnä oma passiivisuuteni ja se, että partnerismin ajatus jää mielestäni liian kapeaksi, jos se liittyy pelkästään taiteilijayrittämiseen, kuten tuossa vaiheessa itselläni. Partnerismi on tilaustaidetta laajempi asia.

Tein tuolloin teoksia yrityksille ja järjestöille etupäässä kollaasitekniikalla, jonka puitteissa oli mahdollista hyödyntää kaikenlaista asiakkaalta saatua materiaalia. Syntyi lukuisia tilausteossarjoja taidelahjoiksi ja yksittäisiä teoksia erilaisiin tiloihin. Kaikissa lähtökohtana oli yhteiskehittely, josta yritin saada asiakkaat ensin kiinnostumaan.

Joillakin kerroilla yhteiskehittely asiakkaan kanssa jäi pienimuotoiseksi, eli usein se oli vain kertaluontoinen tapaaminen ja keskustelu asiakkaan toiveista ennen työn aloittamista. Tällöin työ ei poikennut paljoakaan tavanomaisesta tilaustyöstä. Osassa asiakas taas tuli aidosti mukaan kehittelyyn, ideoi, keskusteli ja toimitti erilaisia materiaaleja kollaaseja varten. Näissä yleensä ensimmäinen tehty työ johti seuraavan teoksen tai teossarjan tekoon, jota (yhteiskehittelyn) hengessä hieman jatkojalostettiin.

Kokemukseni mukaan yhteiskehittely jatkuu saman (yritys)asiakkaan kanssa tyypillisesti muutamien eri tilausten ajan. Joissakin tapauksissa asiakassuhde voi kestää pidempään. Itse olen tehnyt (ja yhä teen) muutamille yrityksille teossarjoja noista alkuajoista lähtien.

Syitä yritysasiakkaan innon loppumiseen ovat yleensä henkilöstövaihdokset, fuusiot ja suhdannevaihtelut (joita kaikkia tapahtuu yritysmaailmassa usein). Kun tutut henkilöt, joiden kanssa asiaa on aiemmin hoidettu, vaihtuvat uusiin, on yleensä aloitettava asian rakentelu alusta. Taideasioihin välittömästi vaikuttavia asioita ovat yrityksen huono tulos, säästötoimet, laskusuhdanne tai lama. Itselleni kävi 2008 alkaneen laman seurauksena vuonna 2009 niin, että kaikki yhteiskehittelyhankkeet menivät jäihin ja vakioasiakkaatkin empivät tilauksiaan. Tuohon lamaan loppui pelkän taiteen varassa olemiseni, eli päätoiminen taiteilijayrittäjyyteni ja siitä lähtien minulla on ollut osa-aikainen sivutyö toimeentuloani turvaamassa.

Uskon kuitenkin edelleen, että partnerismissa on potentiaalia ja että se on hyvä väline tilaustöitä etsivälle ja tekevälle taiteilijalle. Itse koin kaikkein vaikeimmaksi asiakkaiden etsimisen, joka käytännössä oli partnerismin, yhteiskehittely -ajatuksen esittelyä asiakkaalle. Yksinkertaisesti väsyin tähän liittyvään yrittämiseen ja myyntityöhön. Silloin kun partnerismi liittyy taiteilijan yrittämiseen, kyse on asiakassuhteen rakentamisesta, asiakkaan tyytyväisyydestä, teosten evoluutiosta kehittelyn tuloksena ja paremmasta toimeentulosta taiteilijalle.

Mutta partnerismin ei tarvitse olla sidoksissa vain tilaustaiteeseen. Mikään ei estä sen soveltamista tavanomaisessa taiteessa ja saada näin nostetta tekemiseen toisten ihmisten luovuudesta. Periaatteessa taiteilija voi yhteiskehitellä teoksia kenen kanssa tahansa. Myös oppilas-opettaja -suhteessa teokset voivat syntyä enemmän tai vähemmän yhteiskehitellen, jos tälle annetaan tilaa.

Laajemmin ajateltuna partnerismissa, yhteiskehitellyssä taiteessa, on mahdollista yhdistää useamman ihmisen luovuutta samaan teokseen ja tämä on asiassa kaikkein hienointa. Siksi uskon, että partnerismilla on taidekentällä oma paikkansa.

Muutoksia blogeilla – kaksi blogia

Pidän jatkossa aktiivisemmin kahta blogia. Tämä luovuksissa -blogi jatkuu ja kirjoituksia tulee silloin tällöin kun jotain kirjoittamisen arvoista ilmenee.

Wordpressin alustalla osoitteessa hannula.art.blog on uusi blogi ja siinä painotus on englannin kielessä ja kuvamateriaalilla.

Teksteissä keskityn vapaan, omaksi ilokseni syntyvän taiteen asioihin, eli yksityiskohtien kautta kasvavaan meditatiiviseen työskentelytapaan, ekspandismiin, joka on itseasiassa kaiken työskentelyni pohjavire, myös tilausteoksissa.

Facebookissa olen ollut viime vuodet varsin passiivinen ja tuskin aktivoidun paljon jatkossakaan. Tilaustöiden etsiminen ja tekeminen tulee viemään paljon aikaa ja kaiken sen vähän ylimääräisen ajan joka jää tästä yli, käytän mieluummin rauhalliseen hetkeen meditatiivisen piirtämisen parissa.

Taidelainaamo yskii, onko Espoon päättäjillä pallo hukassa?

Kesäkuun  alussa Helsingin Sanomissa uutisoitiin Espoossa taidelainaamon ympärillä olevasta tilanteesta ja kerrottiin mm. siitä kuinka kaupunki kaavailee siirtävänsä taidelainaamon osaksi Espoon modernintaiteen museo toimintaa.

Asia liittyy espoolaisten taiteilijoiden riitelyyn jonka tuoksinassa osa taiteilijoista erosi Espoon Kuvataiteilijoista ja perusti toisen yhdistyksen Espoon Taiteilijakilta ry:n ja jäi samalla taidelainaamon toiminnan ulkopuolelle. En tässä käy sen kummemmin erittelemään riidan käänteitä, mutta yksi keskeinen hankauskohta on ollut ja yhä on, se että taidelainaamossa teoksiaan tarjoavien joukossa (EKT:n jäsenyyden kautta) on ollut varsin suuri määrä henkilöitä jotka eivät lainkaan asu tai työskentele Espoossa.

Nyt asiaa on väännetty ja käännetty useamman vuoden ja ratkaisuksi ehdotetaan että Emma ryhtyy taidelainaamon portinvartiaksi. Ajatus on perin outo, sillä eihän museolaitoksen tehtäviin kuulu taidekaupan harjoittaminen, jota taidelainaamotoiminta suureksi osaksi on. Eikä myöskään taiteilijoiden toimeentuloa-asoihin puuttuminen, mitä kyseinen ratkaisu myös tarkoittaa. Eikä myöskään korottaa kynnystä tavallisen ihmisen tulla taiteen luo.

Taidelainaamon idea on tuoda taide lähelle ketä tahansa. Lainaamon on tarkoitus olla paikka jonne on helppo tulla vaikka kauppareissulla ja tutustua sellaiseen taiteeseen jota aivan tavalliset paikkakunnalla asuvat taiteilijat haluavat näyttää ja esitellä ihan tavallisille paikkakunnan ihmisille. Taidelainaamo ei ole taidegalleria tai jyretyn valinnan tulosten esittely, vaan ihan oma fooruminsa, jonne jokainen taidelainaamon piiriin kuuluva taiteilija saa tuoda haluamiaan teoksia vapaasti, ja joskus myös kokeilla miten hänen johonkin uudenlaiseen tekemisen tapaansa reagoidaan.  Se on myös monelle paikkakunnalla asuvalle taiteilijalle erittäin merkittävä tulonlähde, koska välitysprosentti pidetään mahdollisimman pienenä.

Jos Emma ottaa ohjat nyt Espoossa, niin taidelainaamon kanssa mennään pahasti metsään. Mieleni tekee kysyä näin avoimesti Espoon kaupungin kulttuurilautakunnalta ja kulttuurijohtajilta: Oletteko te aivan järjissänne tämän asian hoidossa?

Kyse on taiteilijan työstä ja toimeentulosta ja taidelainaamo pitää saada kiireen vilkkaan pelittämään, niin että se auttaa osaltaan kaikkia espoolaisia taiteilijoita selviytymään toimentulokamppailussaan. Ja kynnyksen pitää olla matala, niin että taksimies Penakin kehtaa pujahtaa sisään lainaamaan joululahjaa anopilleen.

(Kuva ei liity espooseen vaan on Sammatin Taidenavetasta jossa sammatin seudun taiteilijat käyvät parhaillaan omaa selviytymistaisteluaan.)

Apurahasysteemin ongelma selkokielellä

Ehkä tässä olisi vielä paikallaan hieman kiteyttää ongelmaa joka liittyy viimeaikaiseen keskusteluun apurahoista. Yritän selittää asian mahdollisimman selkeästi.

Ongelma tai epäoikeudenmukaisuus tai vääristymä liittyy näyttelytoimintaan. Näyttelyt ovat ainoa kanava jonka kautta taiteilijan on mahdollista rakentaa uraa, tuoda teoksiaan esille ja hankkia toimeentuloa, joko konkreettisen teosmyynnin kautta tai näyttelyssä tehtyjen mainetekojen kautta, jotka mahdollisesti myöhemmin realisoituvat esim. apurahoiksi.  Ongelma jota nyt hahmottelen näkyy selkeimmin ns. kaupallisen taiteen alueella ja kaupallisella taiteella tarkoitan kaikkea sitä taidetta, jolle näyttelyissä lätkäistään hintalappu. 

En lähde tässä saivartelemaan siitä kuinka hyvin mikäkin taide sopii myytäväksi tai missä tarkalleen kulkee ei-kaupallisuuden ja kaupallisuuden raja. Jos teos on esim. valmistettu orgaanisista materiaaleista, tilateokset jne, niin silloin ne jotka ylipäätään näitä ja vastaavia teoksia voivat ostaa, ovat lähinnä museot ja muut institutionaaliset tahot.  Sohvanpäällystauluja ja muuta 'kaupallista taidetta' voivat ostaa edellisten lisäksi myös aivan tavalliset yksityiset ihmiset. Kaupallisuus alkaa siitä kun hinta ilmoitetaan, kauppaa toivotaan ja raha alkaa liikkua. Kaupallisuutta voisi kuvata janalla, jonka toisessa päässä on vaikeasti myytävä taide, kuten esim tila-, performanssi-, yhteiskuntakriittinen-, poliittinen-, jne  ja toisessa päässä paremmin myytäväksi sopiva taide jota tehdään käsityöläisyyspohjalta esteettisiä asioita painottaen. (Tosin tämä on hieman teoriaa kun asiat taiteessa limittyvät ja kääntyilevät miten sattuu, jopa päälaelleen.)

Kaikki myyminen, myös taideteosten, on kaupantekoa mikä taas on tulonhankintaa, joka suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa pitäisi tapahtua tasavertaiselta pohjalta. Nyt apurahajärjestelmä vääristää kuvion. Käytännössä vain niiden taiteilijoiden joilla on ns. 'apuraha päällä' on mahdollista järjestää näyttely kelvollisessa galleriassa, koska kulurakenne on suuri ja toimii periaatteella 'taiteilija maksaa'. (Suomessa on vallalla vuokravetoinen systeemi, jossa näyttelypaikan pyörittäjä veloittaa muutaman viikon näyttelyajalta vuokraa välillä muutama satanen - useampi tuhat euroa + provisiot myynnistä.)  Nyt apurahat toimivat eräänlaisen piilotukena galleristeille ja muille näyttelyiden järjestäjille, mikä ei varmuudella ole apurahojen tarkoitus. 

Näyttelyitä on kuitenkin pidettävä sillä ne ovat, kuten jo sanoin, taiteilijan työssä se ainoa kanava jonka kautta uraa rakennetaan. Ja koska mitään muuta reittiä ei ole, niin myös tästä syystä tulisi jokaisella taiteilijalla (myös ei-kaupallisilla) olla sama mahdollisuus tavoitella onnistumista näyttelyiden kautta. Nyt apurahajärjestelmän puitteissa käytännössä päätetään etukäteen kenelle suodaan tähän mahdollisuus ja kenelle ei. Onnistumisen tai epäonistumisen tulisi tapahtua vain ja ainoastaan näyttelyn kautta, ei apurahojen vaikutuksesta.  Ongelma liittyy siis ammatissa toimimisen mahdollisuuksiin ja tämän pitäisi levätä oikeudenmukaisella perustuksella. 

Ja ongelma liittyy myös reiluun peliin  tulonhankinnassa ja koskee jokaista joka teoksiaan myy ja erityisesti niitä taiteilijoita, joiden taiteen myyntitulo, taiteen kokonaismyynti (liikevaihto) ylittää 8500 euroa vuodessa. Tämä on raja jonka ylittyessä lainsäätäjä katsoo ettei kyse enää ole harrastetoiminnasta vaan elinkeinosta, laittaa asianomaisen arvonlisäveron piiriin, antaa y-tunnuksen (pakollinen jokaiselle elikeinonharjoittajalle)  ja lähettää asian vakuudeksi taiteilijalle vuoden lopussa elikeinonharjoittajan verokaavakeen. On aivan samantekevää kokeeko olevansa 'yrittäjä' vai ei. (Itse en koe olevani yrittäjä sanan varsinaisessa merkityksessä, taiteilija-ammatinharjoittaja ennemmin.) 

Aina silloin kun ollaan ollaan lainkirjaimen mukaan tosiasiallisesti elinkeinon piirissä, jotain myymässä ja ostamassa, niin tulisi tämän tapahtua reilulta pohjalta, myös taiteen kohdalla. Ongelma on todellinen vaikkakin kaikenlaiset taiteen laatuasiat ja muut 'en ole mikään yrittäjä' -nyyhkytys vievät keskustelun helposti aivan kummallisille sivuraiteille. Se taiteilija jolla on y-tunnus ja väittää ettei kyse ole elinkeinosta vaan jostakin muusta, ei elä reaalimaailmassa tässä asiassa. En lainkaan puhu siitä mitä on oikea taide, tai hyvä tai huono taide, tai mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä. Puhun reilusta pelistä, oikeudenmukaisuudesta, silloin kun  taiteilijan ammatissa yritetään raapia leipää pöytään ja teoksille on asetettu jokin hinta, olkoon tekeminen taiteena kuinka hyvää tai huonoa tahansa.

Ongelman todellisuus myös Suomen Taiteilijaseurassa myönnetään. Mutta kun ratkaisu edellyttäisi todella radikaalia remonttia nykyiseen järjestelmään, niin tälle tielle ei ole haluttu lähteä. Tämä vääristymä ei katoa nykysysteemin taakse piiloutumalla tai yleistä perustuloa toivomalla, vaan ennemmin tai myöhemmin se tulee kohdata ja ratkaisuja on myös tehtävä. 

Ensimmäinen vaihtoehto tilanteen ratkaisuksi voisi olla samansuuruinen tuki kaikille, 'taiteilijatoiminnan tuki' tai 'taiteilijapalkka'. Hyvää tuessa olisi että sen myötä taiteilijapolitiikan hankauspisteet olisi helppo nähdä.  Esim: paljonko on tuen määrä, mistä lähteistä ja miten rahoitus järjestetään, ketkä tuen piiriin kuuluvat, paljonko tuen kanssa saa tehdä sivutyötunteja tai opiskella,   taiteilijoiden määrän kontrolli koulutukseen puuttumalla jne.

Toinen ratkaisu voisi löytyä vertaisarvioinnin muuttamisesta, niin että siinä poistettaan hakijoiden joukosta harrastelijat, sunnuntaimaalarit ja laadultaan muuten heikot. Ja sitten yksinkertaisesti arvotaan apurahan saajat kausittain. Tämä toisi  oikeudenmukaisuutta yllä esitettyyn ongelma kuvioon, koska selvästi useammille aukeaisi mahdollisuus työskennellä näyttelyitä varten apurahalla. Ja taidekauppaa tehtäisiin hieman reilummalta pohjalta.  Apuraha vuosilla voisi myös olla jokin katto jonka jälkeen henkilö ei enää voi osallistua arvontaan eikä saada apurahaa. 

Keskustelu apurahoista jatkuu

Mukava todeta että viime sunnuntain mielipiteeni Hesarissa herättää vastakaikua. Tänään erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio ottaa  Suomen Kulttuurirahaston puolesta kantaa tilanteeseen. Laitan tähän suht spontaanisti heti näin aamutuimaan muutaman ajatuksen jotka nousivat tekstiä lukiessani mieleen.

Apurahan alkuperäisestä tarkoituksesta hän kirjoittaa: "Apurahalla on haluttu tarjota mahdollisuus taiteenharjoittamiseen myös köyhemmälle tai huonommin verkostoituneelle."

Taiteilijan köyhyys ei pahemmin ole mukana kuvioissa. Apurahat pikemminkin tuppaavat kasaantumaan samoille henkilöille. Yksi syy tähän on siinä että itse apurahan saamista pidetään ns. taiteellisena ansiona. Tämä johtaa vääristymään todellisen 'taiteellisen laadun' suhteen. Epäoikeudenmukaisuus tässä selviää pienellä ajatusleikillä: Jos kahdesta saman tasoisesta taiteilijasta toinen saa apurahan ja toinen ei, niin apurahan saanut on seuraavan apurahakierroksen arvioinneissa tullut taiteellisesti laadukkaammaksi kuin toinen, apuraha-meriitinsä ansiosta, vaikka kumpikaan ei olisi apurahakauden aikana tehnyt yhtään mitään. Apuraha siis tuppaa vääristämään taiteilijan laadukkuutta.

Huonommin verkostoituneelle apurahat ovat usein vain haave vaikka kuinka hyvää taidetta tekisi. Juuri Kulttuurirahaston kaltaiset säätiöt käyttävät arvioinneissaan ns. asiantuntija lausuntoja, suosittelijoita.  Tämän takia juuri nämä 'huonommin verkostoituneet' ja muut sosiaalisilta taidoiltaan heikommat, ym erakot ovat vääjäämättä alakynnessä apurahojen jaossa.

Apuhat tulisi kiireen vilkkaan poistaa meriittien joukosta ja samoin suosittelijoiden käyttö taiteen rahoituksessa tulisi myös lakkauttaa. Pysyköön taide pystyssä omilla jaloillaan eikä tukihenkilöihin nojaten.

Samansuuruinen tuki kaikille on paras ratkaisu. Mihin sitten rajat vedetään tuen suuruudessa sekä taiteilijoiden ja ei-taiteilijoiden välillä ei varmaan ole vaikeimpia pulmia mitä tässä maassa on kyetty ratkaisemaan. Itse kannatan hieman väljempää seulaa jolloin myös Suomen Taiteilijaseuraan kuulumattomilla ammattitaiteilijoilla olisi mahdollisuus tukeen. Ja myös verottajalla lienee oma tuntuma siihen kuka on ammattitaiteilija. Jaettava potti voisi muodostua valtion ja säätiöiden panoksen lisäksi myös muiden halukkaiden tahojen tuesta yksityishenkilöistä yrityksiin.

"Käytännöt, jotka liiaksi eriyttävät päätöksentekoa asiantuntijoille yleisön kokemusmaailman sivuuttaen, voivat olla pitkällä aikavälillä vahingollisia."  

Kenen kokemus taiteesta on oikea, aito tai paras. Onko sohvanpäällystaulujen ystävällä väärä taidekäsitys? Vai tuleeko oikea käsitys vain asiantuntijoilta?  Miksi? Kenellä on oikeus määrittää 'hyvä taide' kun henkilökohtaisella tasolla on kyse pitkälle mieltymyksistä makuasioista,  jostain määrittelemättömästä tunneasasta, minkä takia joku jostain teoksesta pitää, kuten sohvanpäällystaulusta.

"Poliittista ohjausta tarvitaan, sillä veronmaksajalla on oikeus vaikuttaa siihen, mihin varoja käytetään."  

"Päätösvallan  luovuttaminen taiteilijoiden korporaatioille johtaa taiteen merkityksellisyyden vähenemiseen." 

"Apurahajärjestelmään sisältyy erilaisten valtaklikkien muodostumisen vaara."

Mielenkiintoista nähdä kiinnostaako näin marginaalissa oleva asia politikkoja.

Taiteilijapolitiikassa vallitsee vaikenemisen kulttuuri

Päivän Hesarissa oli mielipiteeni apurahajärjestelmään nivoutuvasta epäoikeudenmukaisuudesta joka on ikäänkuin sisään rakennettu systeemiin. Kuva muutaman vuoden takaa Kumusta. En muista kenen näyttelystä.


Taiteilijapolitiikassa vallitsee vaikenemisen kulttuuri

Lii­sa Mayow kir­joit­ti Lauan­tai­es­sees­sä (HS Kult­tuu­ri 29. 6.) tai­teen te­ke­mi­sen ja yrit­tä­mi­sen vai­keas­ta suh­tees­ta; sii­tä, kuin­ka han­ka­laa asias­ta on yli­pää­tään kes­kus­tel­la il­man sa­vua.

On ai­van tot­ta, et­tä laa­jem­paa kes­kus­te­lua asias­ta ei käy­dä. Asian ym­pä­ril­lä va­lit­see vai­ke­ne­mi­sen kult­tuu­ri, kos­ka tai­tei­li­juu­den tar­kas­te­lu am­mat­ti­na am­mat­tien jou­kos­sa ja tai­tei­li­jan elin­kei­no­na joh­taa sii­hen, et­tä ny­kyi­nen apu­ra­ha­jär­jes­tel­mä näyt­tää ko­vin van­han­ai­kai­sel­ta sys­tee­mil­tä, jo­ka pi­tää yl­lä epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta ja epä­ta­sa-ar­voa esi­mer­kik­si ku­va­tai­tei­li­joi­den kes­kuu­des­sa.

Näyttelytoiminta on ai­noa vä­li­ne, jon­ka kaut­ta ku­va­tai­tei­li­ja voi ra­ken­taa uraa, an­sai­ta kan­nuk­sia ja toi­meen­tu­loa elä­mäs­sään. Ny­ky­ai­kai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa, jos­sa py­ri­tään ta­sa-ar­voon ja oi­keu­den­mu­kai­suu­teen, tu­li­si kai jo­kai­sel­la sa­mas­sa ti­lan­tees­sa ole­val­la hen­ki­löl­lä, am­mat­ti­tai­tei­li­jal­la­kin, ol­la ta­sa­ver­tai­set läh­tö­koh­dat ta­voi­tel­la mah­dol­lis­ta me­nes­tys­tä työs­sään.

Nyt apu­ra­hoi­tus saat­taa tai­tei­li­jat täy­sin eri­ar­voi­seen ase­maan näyt­te­lyn pi­tä­ji­nä. On ta­lou­del­li­ses­ti ai­van eri asia työs­ken­nel­lä apu­ra­hoi­tet­tu­na gal­le­ria­näyt­te­lyn tai ison yh­teis­näyt­te­lyn eteen ja mak­saa näyt­te­lyn usei­den tu­han­sien eu­ro­jen vuok­ra kuin työs­ken­nel­lä il­man tu­kea ja mak­saa työs­ken­te­ly ja muut ku­lut it­se.

Jokaisella min­kä ta­han­sa am­ma­tin te­ki­jäl­lä pi­täi­si kai ol­la ta­sa­puo­li­set mah­dol­li­suu­det edes yrit­tää pär­jä­tä va­lit­se­mal­laan tiel­lä. Ku­va­tai­tees­sa tä­mä ei to­teu­du, ei­kä tä­mä myös­kään ole ny­ky­ai­kaa oi­keu­den­mu­kai­suu­den ja ta­sa­ver­tai­suu­den nä­kö­kul­mas­ta.

Sil­lä, mi­ten hy­vin tai huo­nos­ti "ver­tai­sar­vioi­den" apu­ra­ho­jen ja­ko nyt to­teu­te­taan, ei ole mer­ki­tys­tä, kun ko­ko sys­tee­mi ruok­kii epäoi­keu­den­mu­kai­suut­ta.

Poh­jim­mil­taan apu­ra­hat ovat vää­ris­ty­nyt­tä elin­kei­no­tu­kea, vaik­ka tai­de­jär­jes­töt ei­vät tä­tä myön­nä. Pu­hu­taan "tai­teel­li­sen laa­dun" tu­ke­mi­ses­ta, vaik­ka ky­se on hy­vin pit­käl­le sii­tä, mi­kä mil­loin­kin on tai­de­ken­täl­lä muo­tia.

Apurahajärjestelmä ny­ky­muo­dos­saan tu­li­si lak­kaut­taa ja täys­re­mon­toi­da niin, et­tä jo­kai­nen am­mat­tiaan pää­työ­nään har­joit­ta­va am­mat­ti­tai­tei­li­ja sai­si sa­man­suu­rui­sen tuen toi­min­nal­leen, jot­ta jo­kai­nen voi­si on­nis­tua tai epä­on­nis­tua ai­van it­se il­man et­tä jär­jes­tel­mä päät­tää, ke­nen tai­de saa elää ja ke­nen ei.

Tä­hän vaa­tee­seen saa yleen­sä vas­tauk­sek­si pelk­kää hil­jai­suut­ta. Tai sit­ten ku­lis­seis­sa ker­ro­taan, et­tä tär­keäm­pää on tu­kea yh­des­sä yleis­tä kan­sa­lais­palk­ka-aja­tus­ta kuin uu­dis­taa apu­ra­hoi­tus­ta.

Tai­tei­li­joi­den etu­jär­jes­tö­jen teh­tä­vä ei sai­si ol­la vih­reän tai va­sem­mis­to­lai­sen tai muun vä­ri­sen po­li­tii­kan tu­ke­mi­nen vaan vain ja ai­noas­taan tai­tei­li­joi­den tu­ka­lan ase­man pa­ran­ta­mi­nen puo­lue­kan­nois­ta riip­pu­mat­ta. Apu­ra­hat ja kan­sa­lais­palk­ka ei­vät lii­ty mi­ten­kään yh­teen.

Tai­tei­li­jan nä­kö­kul­mas­ta ajat ovat ai­na vai­keat.

Pek­ka Han­nu­la

tai­deg­raa­fik­ko, Es­poo

Asiaan liittyvää keskustelua:
Vastine Suomen kultuurirahaston asiantuntijan mielipiteeseen HS 12.7.2013
Keskustelua Facebookissa tästä linkistä.
Apuraha-apparaatin ongelma selkeästi määriteltynä.

Taiteella verkko-ongelmia

Aamun lehdessä oli jälleen mielipidekirjoitukseni, joka liittyy taiteen läsnä-oloon verkossa, jonne taidetta Hesarin Jussi Pullisen kolumnissa kaivatataan lisää. 

Vanhentunut apurahajärjestelmä ei innosta taiteilijoita verkkoon

Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pullinen kosiskelee taidetta internettiin (HS 9.5.), mutta on saanut taiteilijoilta rukkaset. Pullinen kirjoittaa: "harrastelijoiden töitä - laadukkaitakin - on verkko pullollaan, mutta ammattilaisten töitä saa hakemalla hakea." 

Syy torjuvaan suhtautumiseen kulminoituu ammattitaiteilijoiden toimeentuloon ja verkon taidetta latistavaan vaikutukseen. 

Kun kuvataiteen teos kutistetaan älypuhelimen näytölle, niin orginaalin teoksen ja aidon esityspaikan tunnelma katoaa samaan tapaan kuin laaja kirjallinen tieto kuihtuu tweet-fraasiksi. Miksi taiteen pitäisi olla jotenkin syvemmin läsnä verkossa, kun muutkaan elämän alueet eivät kykene netissä tekemään muuta kuin raapimaan pintaa tai viihdyttämään?  

Taide on jo nyt osa verkon- ja mediamaailman yhteisöllistä viihdettä siltä osin kuin se on ylipäätään mahdollista. Se, että taiteilija on netissä ei tarkoita sitä, että hänen taidettaan olisi oikeasti edes mahdollista kokea verkossa, muuten kuin jonkinlaisena sähköisenä esitteenä. 

Ongelmana on myös raha. Kun kuvataiteen puolella taiteilija ansaitsee omalla taiteellaan keskimäärin vain muuta satasia kuukaudessa, niin miksi ihmeessä hänen pitäisi vielä sen lisäksi kyhätä nettitaidetta ilmaiseen jakoon? 

Apurahoista voisi toki olla apua tässä, mutta 60-70 luvulta peräisin oleva järjestelmä on vahnentunut ja saattaa ammattitaiteilijat hyvin eriarvoiseen asemaan keskenään esim. näyttelyn pitäjinä.  Työn ja toimeentulon näkökulmasta nykyinen apurahajärjestelmä on epäreilu ja eikä se oikein sovi tasa-arvoiseen, oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.  

Apurahajärjestelmä tulisikin päivittää ajantasalle. Kaikkien ammatikseen taidetta tekevien tulisi saada samansuuruinen, vaikka pienikin, tuki toiminnalleen. Tämä varmasti myös toisi uutta nostetta myös taiteen näkyvyyteen verkossa.  

Galleriamyyntiin saatava pelisäännöt

Aamun Hesarissa oli ilokseni mielipidekirjoitukseni:

Galleriamyyntiin saatava pelisäännöt

Muu­ta­mil­le "am­mat­ti­tai­toi­ses­ti hoi­de­tuil­le" gal­le­rioil­le kes­kit­ty­neet tai­de­os­tot pu­hut­ta­vat (HS Mie­li­pi­de 15. 2.).

Näin tai­tei­li­jan nä­kö­kul­mas­ta Suo­men gal­le­ria­kent­tä on var­sin se­ka­va. Alal­la on kir­ja­va jouk­ko mo­nen­lai­sia toi­mi­joi­ta. Gal­le­rioi­ta pyö­ri­tel­lään jär­jes­tö-, tai­tei­li­ja-, yh­dis­tys-, kun­ta-, myyn­ti- ja vuok­ra­ve­toi­ses­ti. On tal­koo­mei­nin­kiä, har­ras­te­lua se­kä am­mat­ti­mais­ta ja puo­li­am­mat­ti­mais­ta yrit­tä­mis­tä.

Ku­ka ta­han­sa voi pe­rus­taa gal­le­rian Suo­mes­sa il­man sen kum­mem­paa tai­de­asioi­den tie­tä­mys­tä tai tun­tu­maa tai­de­kent­tään ja tai­tei­li­joi­den te­ke­mi­siin.

Alal­le tar­vit­tai­siin ki­peäs­ti ylei­nen "työeh­to­so­pi­mus" tai­tei­li­joi­den ja gal­le­rioi­den vä­lil­le. Täs­sä so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tel­täi­siin sel­keät pe­li­sään­nöt, joi­den puit­teis­sa toi­mi­taan. Ny­kyi­ses­sä toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­sä käy yleen­sä niin, et­tä köy­hin osa­puo­li eli tai­tei­li­jat hä­viä­vät eni­ten tai jo­pa mak­sa­vat ko­ko lys­tin.

Tä­tä odo­tel­les­sa on hie­no asia, et­tä Kias­ma os­taa teok­sia myös suo­raan tai­tei­li­joil­ta il­man vä­li­kä­siä.

Yhteenveto näyttelystä

Tässä hieman analyysiä kesänäyttelystä. Kannattiko vaiva, haittasiko sade, näkyikö eurokriisi?

Sisäinen sankari vs Taiteilijan kutsumus

Yritin vuosia yhdistää yrittämistä taiteen tekoon. Etsin tosissani keinoja taiteilijuuden ja yrittäjyyden mielekkääseen liittoon, mutta ponnisteluistani huolimatta sisälläni ei kasvanut sankaria vaan piinaava ristiriita. Ja viimein 2008 minun oli pakko valita taiteen ja yrittämisen välillä. Valitsin taiteen. Tätä asiaa olen viime vuosina joutunut silloin tällöin selittämään ja koetan nyt tässä kirjoituksessa hieman valaista asiaa.

Menestyäkseen yrittäjän täytyy opetella kurinalaisuutta, vastuullisuutta ja ennenkaikkea hänellä täytyy olla voimakas näky siitä mitä hän yrittämisellään tavoittelee. Selkeä kirkas tavoite, jota kohti ponnistella. Jari Sarasvuon sanoin (Vapaus - itsensä johtamisen mahdollisuudet, 1998): "Itsekuri on pakon luomista sisällesi. Itsensä johtajilla on voimakas näky siitä, mitä pitäisi saada aikaan. Tästä syntyy heille sisäisen pakon tunne."

Sarasvuon sisäisessä sankaruudessa on hyvin pitkälle kyse juuri tästä. Vanhaa löysää ajattelua kyseenalaistetaan, opetellaan vastuuta, aikataulutetaan ja omaksutaan erilaisia toimintamalleja jotka kirkastavat tavoitetta ja ennenkaikkea vahvistavat sisäistä motivaatiota, pakkoa. Kaikki ikäänkuin tähtää siihen että yrittäjästä kuoriutuu leijona, sisäinen sankari herää ja johtaa itsensä läpi harmaa-kivisten haasteiden. Sinänsä ihan toimivaa ajattelua yrittämisen saralla. Usein juuri ne joilla on suurin sisäinen pakko tai motivaatio, onnistuvat yrityksessään parhaiten.

Menestyäkseen yrittäjän on siis ruokittava motivaatiotaan ja kasvatettava siitä yrittämistä eteenpäin ajava pakko. Ristiriita taiteilijalle tässä syntyy siitä kun taiteilijan sisällä on jo valmiiksi toinen taiteen tekoa eteenpäin työntävä pakko, eli ns. taiteilijan kutsumus. Taiteilijan ammatti on ennenkaikkea kutsumusammatti ja taiteen tekeminen saattaa joillekin olla lähes pakkomielteen omainen "perustarve". Joskus taidetta tehdään jopa täysin elämän ja arjen realiteeteista huolimatta. Puhun tässä ns. vapaasta taiteesta, eli taiteesta jota syntyy taiteilijan itseilmaisun tuloksena, teoksista joiden kautta taiteilija haluaa kertoa jotain uutta, taiteesta joka on taiteilijalähtöistä - ei markkinalähtöistä tai taidekäsityöläisyyttä.

Kun sitten taiteilija ryhtyy kokeilemaan siipiään yrittäjänä, hänen on löydettävä sisältään motivaatio myös tähän. Kun sitten itseä johdetaan ja yrittämisintoa rakennetaan, niin käynkin niin että sisäisen sankarin sijaan sieluun syntyy sisällisissota, jossa taiteilijan kutsumus ja uusi tulokas asettuvat vastakkain. Ja taiteilija huomaa olevansa tilanteessa jossa taiteenteko ontuu, teosten taso laskee ja yrittämisestäkään ei oikein synny kunnon jälkeä. On valittava jompi kumpi.

Hyvää taidetta syntyy silloin kun taiteilija on hieman epävarmalla maaperällä ja joutuu uutta etsiessään etenemään omien rajojensa äärillä, hapuilemaan kohti lopputulosta ja on valmis kyseenalaistamaan tällä matkalla tarvittaessa kaikki omat ratkaisunsa ja aiemmat kokemuksensa. Tämä on vapaata taidetta. Kun sitten näin syntynyt teos toistetaan ja ryhdytään tekemään vastaavanlaisia markkinoiden tarpeisiin, niin silloin liikutaan pikkuhiljaa kohti käsityöläisyyttä. Taiteen uniikkius vähenee, taiteilijan ideat muistuttavat toisiaan ja seuraavaksi ollaan tilanteessa jossa taiteilija vääntää samaa latomaisemaa kuin puukontekijä tuotettaan. Käsityötuotteena puukko tai ankkamaalaus voi olla kaunis, kelvollinen ja mitä mukavaa tahansa, mutta taiteena se on aika mielenkiinnotonta.

Yrittäjyyttä pohtivan taiteilijan kannattaa kysyä itseltään: "Olenko sielultani enemmän vapaa taiteilija vai käsityöläinen?" Sellaiselle taiteilijalle jonka tekeminen menee lähelle käsityöläisyyttä, yrittämisen asiat ovat helpommin omaksuttavissa, mutta vapaata taidetta janoavalle yrittäminen on sula mahdottomuus. Tämä on läksy jonka olen oppinut kantapään kautta.

Taidelainaamot vähentävät elitismiä

Mielipide 18.11.2011 Hesarissa taidelainaamoista. Kuva Art Forum messuilta. Tilanpuutteen takia Hesari oli editoinut lähettämääni tekstiä, joten alla "pakkaamaton, alkuperäinen" ajatukseni asiasta.

Taidelainaamot vähentävät elitismiä

Kulttuurisivuilla 15.11. Michael Cunningham ruoti amerikkalaisen taidebisneksen rahanhajuista pinnallisuutta ja taidemaailman muuttumista jatkuvasti yhä elitistisempään suuntaan. Elämme todellakin maailmassa jossa taideteokset voivat muuttua pörssiosakkeiden kaltaisiksi sijoituskohteiksi.

Elitismiä ei tarvitse etsiä merten takaan tai suurista taidemaailman keskuksista. Jossain muodossa elitismi on ollut ja on läsnä kaikkialla missä taidetta tehdään ja myydään. Ennen taidemuseoiden ja galleristien aikaa, taiteilija teki töitä suoraan varakkaille tilaajille ja sai myös työstään palkan. Nyt vaurauden ja taiteilijoiden väliin on noussut välistävetäjien muuri, jota yksittäinen taiteilija ei kovin helposti ylitä. 

Monenlaiset taiteen "asiantuntijat" seisovat muurin aukossa portinvartioina ja valikoivat markkinoille trendien mukaista taidetta. Taidekentän bisness museobuumeineen on iso, mutta siellä pyörivästä rahamassasta taiteilijalle tipahtelee vain lantteja. Nykyisestä vauraudesta ja hyvinvoinnista huolimatta suomalaisten ammattitaiteilijoiden keskimääräinen taiteesta saatu tulo on vain muutamia satasia kuukaudessa. 

Onneksi suomessa on käytössä myös tavallista taiteilijaa aidosti hyödyttävä ratkaisu, nimittäin taidelainaamo. Taidelainaamot ovat usein kuntien tukemia ja paikallisten taiteilijaseurojen ylläpitämiä paikkoja, jossa taideteoksen voi pientä kuukausivuokraa vastaan lainata tai lunastaa itselleen.  Taidelainaamosta lainatun teoksen tuotot ohjautuvat ilman sen kummempia mutkia suoraan taiteilijalle. 

Taidelainaamojen ongelmana on taiteen kirjava taso. Tämä johtuu paikallisten taiteilijaseurojen vaihtelevista jäsenkriteeri käytännöistä. Mutta pienellä laatua kohentavalla ryhtiliikkeellä taidelainaamoista on mahdollista rakentaa todellinen vaihtoehto hyvälaatuisen taiteen esittelyyn, niin että myös laatua etsivän taiteen ystävän kelpaa taidelainaamoissa näyttäytyä.

Useissa kaupungeissa lainaamot ovat jo toiminnassa. Pääkaupunginseudulle ja muualle suomeen, isoimpiin kaupunkeihin mahtuisi hyvin kaksikin lainaamoa, pienempiin yksi ja Helsinkiin jopa kolme. Jos kuntien päättäjät todella haluavat tukea paikallisia taiteilijoita ja taidetta, niin hyvä kohde on taidelainaamo.   Tämä jos mikä olisi todellinen kulttuuriteko ja myös tehokasta vastalääkeettä kaikenlaiseen guggenheim-elitismiin. 

Pekka Hannula
Taidegraafikko, Espoo

Kommentti

Koska Espoon Kuvataiteilijoiden adressin kommentteja on ryhdytty sensuroimaan adressin tekijän eli Espoon Kuvataiteilijat Ry:n taholta, niin laitan tähän varmuuden vuoksi talteen ainoan kommenttini kyseisellä foorumilla. Sensurointi on harmi, sillä monilla nimimerkkien kirjoittajilla on ollut todellista asiaa ja aito huoli tapahtumista sekä paljon kysymyksiä, joita ei pitäisi tylysti deletoida:

Se että tämän addressin kommentit on deletoitu vahvistaa vain niitä käsityksiä että nykyinen hallitus harrastaa jonkin sortin sanelupolitiikkaa.

Itse olen yrittänyt pysytellä vuoden 2008 syksyn tapahtumien jälkeen neutraalina tässä pyörivän lumipallon lailla paisuvassa ristiriidassa. Mutta taidelainaamonhoitajan syksyinen erottaminen ja hänen tallomisena riitelyn tuoksinassa, on saanut minut nyt avaamaan suuni ja "valitsemaan puoleni"... jos nyt tälläistä naurettavaa ilmaisua käytetään. Samassa veneessähän me kai kaikki (luulisin) tässä olemme.

Itselleni taidelainaamo on elintärkeä. Lainaamosta saadut pienet tilitykset ovat osaltaan auttaneet minua selviytymään taloudellisesti. Lukumäärällisesti teoksia on vuosien varrella lainattu ja lunastettu ihan kohtuu hyvin. Työt ovat olleet lähinnä pientä halpaa grafiikkaa, joten tilitykset ovat koostuneet varsin pienistä puroista.

Lainaamo on ollut se paikka jossa olen piipahdellut usein ja se on myös se suurin kosketuspinta joka minulla on EKT:hen. On ollut surullista seurata taidelainaamon työntekijän joutumista ahtaalle hallituksen toimesta (puhuttelut, uudelleen ripustus-simputukset, potkuilla uhkailut ja viimevaiheessa potkut) .

Minua ei tässä sekoilussa kiinnosta lainkaan ns. kadonneet rahat tai kenen käsi on ketäkin kähminyt. Minua kiinnostaa se että Espoossa on hyvin toimiva taidelainaamo ja että sen työntekijällä on työrauha kaikissa olosuhteissa. Teokseni olen vetänyt pois protestina ja tuen osoituksena taidelainaamon työntekijälle, vaikka tilanne aiheuttaa pitkittyessään minulle vain taloudellisia vaikeuksia. Samasta syystä kannatan lämpimästi Espoon Taiteilijakiltaa ja sen myötä hieman asiallisempaa asiain hoitoa.

Syksyn 2008 tapahtumista ei pidä enää vaieta.

Tätä adressia en allekirjoita, enkä anna tukeani EKT:n nykyiselle hallitukselle, joka meinaa muutamassa vuodessa tärvätä sen mitä edelliset hallitukset ovat kymmenen vuotta rakentaneet.

Taideriita espoossa

Parhaillaan ollaan päivittämässä "Taiteilijan asema" nimistä tutkimusta, jossa selvitetään mm. ammatissa toimivien taiteilijoiden (Suomen Taiteilijaseuran jäsenistön) tulotaso ja ammatillisen toiminnan edellytykset. Edellinen Taiteenkeskustoimikunnan tutkimus vuodelta 2000 kertoi että suomalaisen ammattitaiteilijan keskimääräinen taidetulo oli tutkimusvuonna vain 3532 euroa, eli 294 euroa kuukaudessa. Brutto.

Taiteensa varassa kituuttelevalla taiteilijalla oli tuolloin todella tukalaa ja tulee olemaan myös jatkossa. Uusi päivitetty tutkimustulos tuskin tuo tähän mitään oleellista muutosta. Tämä tosiasia heijastelee vaikutustaan taiteenkentälle eri yhteyksiin, kuten kovaan kisaan apurahoista tai käytäntöihin ja painotuksiin taiteilijoiden omissa yhdistyksissä.

Paikallisissa taiteilijayhdistyksissä on monenkirjavia jäseniä hyvin erilaisine taustoineen ja lähtökohtineen. On niitä jotka tekevät taidetta päätyönä, puurtavat koko elämän ajan ja niitä joilla taide kulkee mukana opettamisen tai muun sivutyön ohessa. Jotkut siirtyvät taiteilijoiksi vasta varttuneemmalla iällä, tekemään ns. toista uraa. Toisen elämisen turvaa puolison varallisuus, joku elää köyhyysrajalla, joku elää taiteilijaelämäänsä turvanaan päätyöstä hankittu eläke. Tässä en nyt ota mitään kantaa siihen miltä perustalta syntyy ns. "hyvää taidetta" tai siihen kuka on "oikea taiteilija".

Tähän liittyen Espoossa on parhaillaan käynnissä muheva taideriita. Palikat ovat menneet niin sanotusti sekaisin ja koko painin keskiössä on vuosia hyvin toiminut taidelainaamo, jonka tuottoja on haluttu ottaa pois taiteilijoilta ja rahoittaa niillä yhdistyksen muuta toimintaa. Lisäksi eriasteisella yhdistyksen hallituksen sanelupolitiikalla on yritetty tehdä kaikkien taiteesta yhtä hyvin lainattavaa, mikä taas on tehnyt lainaamon pyörittämisestä vaikeaa, koska ihmiset haluavat tarjotusta huolimatta päättää itse sen mitä he koteihinsa kantavat. Kaikkien taiteilijoiden työt eivät yksinkertaisesti liiku yhä hyvin kuin toisten.

Tilanne kärjistyi keväällä niin että tuen osoitukseksi ahdinkoon ajetulle lainaamonhoitajalle joukko taiteilijoita veti teoksensa kokonaan pois lainaamosta, jonka jälkeen lainaamon toiminta romahti. Ja nyt olemme tilanteessa jossa koko Espoon Kuvataiteilijoiden tulevaisuus on vaakalaudalla. Itse olen tilanteessa jossa en todellakaan voi edes harkita teosteni lainaamista yleishyödyllisyyden nimissä ilmaiseksi, kuten joku nimimerkin taakse piiloutuva on ehdottanut.

Mielestäni taiteilijan ammatti on samanlainen ammatti kuin muutkin ammatit, josta kuuluu edes yrittää saada jonkinlaista toimeentuloa. Kärjistäen ja todella karkeasti yleistäen voisi kai sanoa että espoossa on kyse "ammattilaissiiven ja harrastelijaklikin" riidasta. Näin musta-valkoinen tilanne ei tietenkään ole. Ihan kelpo taiteilijoita kaikki tyynni. Suurin osa espoon taiteilijoista seisoo sivussa ja ihmettelee tapahtumia suu auki.

Se mistä tämä riita, tai erimielisyys tai porukan jakautuminen tai mitä nimeä asiasta käytetäänkin, lähti liikkeelle, siitä löytyy kirjoitus tästä linkistä.

Parhaillaan mietin sitä miten suhtaudun Espoon Kuvataiteilijoihin jatkossa. Pysynkö jäsenenä vai eroanko? Samaa miettii moni muukin espoolainen kuvataiteilija. Toivottavasti tässä järki voittaa. Tilanne vaan näyttää aika huonolta.

Espoon Taiteilijakilta komeasti Art Forum 2011 messuilla

Taiteilijavetoisten Art Forum Helsinki 2011 messujen parhaan osaston on laittanut pystyyn Espoon Taiteilijakilta. Sanon näin vaikka tässä on ns. oma lehmä ojassa.

Yleisilme messukeskuksen 3 hallissa on aika kirjava. Mukana kaikentasoisia taiteilijoita harrastelijoista jo kauemmin uraa tehneisiin ammattilaisiin. Yleisölle tämä on ehkä vähän hämmentävää kun jyvät ja akanat on ripustettu pitki ja poikin suurta hallia. Espoon Taiteiijakillan taiteilijat tekevät messuilla ensimmäisen yhteisen esiintymisen, teokset hyvätasoisia ja mukavan erilaisia. Rauhallinen ja ammattimaisesti toteutettu kokonaisuus kiinnittää kyllä taiteen ystävävien huomiot hienoisen sekamelskan keskellä. Ohessa hieman perjantaina otettua kuvamateriaalia Killan estraadin lähitienoilta.

Taiteilijan liiketoimintasuunnitelma

Tässä partnerismi.fi sivustolta tänne talletettu taiteilijan liiketoimintasuunnitelma, joka on aika-ajoin herättänyt kiihkeääkin keskustelua. Teksti koostuu lähinnä kysymyksistä ja sitä on käytetty aika paljon hyödyksi ja keskustelun pohjaksi erilaisissa taiteilijan yrittämiseen liittyvissä koulutuksissa ja muissa pohdinnoissa. Tekstissä on paljon hyviä kysymyksiä jokaiselle taiteilijalle pohdittavaksi, riippumatta siitä miten suhtautuu ns. yrittämiseen.

Mainittakoon tässä että oma kantani yrittämiseen on muuttunut vuosien myötä erittäin kriittiseksi. Etsin parhaillaan ulospääsyä omasta "pakkoyrittämisen" ikeestäni, tavoitteena hieman stressittömämpi arki ja enemmän kiireetöntä aikaa oman (asiakkaista vapaan) taiteeni tekemiselle.

Taiteilijan liiketoimintasuunnitelma

Sisällys:

Saatteeksi ja kiitokset

Liiketoimintaympäristö / ulkoinen analyysi:
1. Taidekenttä ja -markkinat

Sisäinen analyysi:
2. Taiteilija
3. Taide, taidepalvelu ja tuote

Toiminnan perusta:
4. Liikeidea

Toiminnan päämäärät:
5. Tavoitteet

Liiketoiminta käytännössä:
6. Markkinointistrategia
7. Tuote
8. Raha ja talous

Taiteilijan liiketoiminta lyhyesti:
9. Swot-analyysi liiketoiminnan vahvuuksista ja heikkouksista
10. Tiivistelmä



Saatteeksi

Taiteilijan ammattiin sisältyy paljon muutakin kuin pelkkä taiteellinen työskentely. Kun tarkastelee taiteilijatoimintaa laajempana kokonaisuutena, niin toiminta muistuttaa huomattavan paljon elinkeinonharjoittamista tai pienimuotoista yrittämistä.

Suuri osa taiteilijan työajasta kuluu muuhun kuin taiteelliseen työskentelyyn. Työpäivän mittaan joutuu hoitamaan erilaisia asioita, joilla ei sinänsä ole mitään tekemistä luovan työskentelyn kanssa.

Teosten myynti pitää järjestää ja asiaan liittyvät käytännöt on sovittava jälleenmyyjien kanssa. On neuvoteltava näyttelyistä, laitettava e-maileja, on soitettava ja tavattava ihmisiä, on tehtävä näyttelysopimuksia ja lehdistötiedotteita. Välillä teoksia pakataan ja kuljetellaan ympäri maata. On myös huolehdittava kirjanpidosta ja vakuutuksista ja on rakennettava nettisivuja. On tehtävä itseään tykö alan keskeisille toimijoille ja päivitettävä portfoliota.

Kehykset ostetaan usein alihankintana kehystäjältä ja hankalan kokoiset kiilat teetetään puusepällä. Apulaisiakin saattaa joutua joskus palkkaamaan ja näiden eläkemaksuja maksamaan. Postissa käydään ja ateljee siivotaan, apurahoja anotaan ja niiden käyttöselvityksiä tehdään. On myös materiaalihankintoja ja työhuonevierailuihin valmistautumista. Kutsuvieraiden osoitteet on myös pidettävä ajansalla ja väliin ollaan taidekurssia vetämässä jne. Taiteilijan toiminta on kokonaisuutena lukuisten pienten osasten summa.

Taiteen keskustoimikunnan tutkimuksessa (Taiteilijan asema, Kaija Rensujeff, 2003) kuvataiteilijoista 78% määrittelee työmarkkina-asemakseen vapaan taiteilijan ja vain 6% piti toimintaansa yrittämisenä. Tässä tutkimuksessa vapaa taiteilijuus on eniten voimissaan kuvataiteilijoilla ja seuraavaksi kirjailijoilla, 58%. Kaikilla taidealoilla vapaita taiteilijoita oli keskimäärin 28% ja yrittäjiä vastaavasti 18%.

Vapaa taiteilijuus on ihannekuva siitä, että taiteilija voi omistautua vapaasti luovuudelleen ja tuottaa taidetta ilman turhia rajoitteita. Käytännössä taiteilijan arki on kuitenkin usein selviytymiskamppailua, josta vapaus on kaukana. Laskut on maksettava ajallaan ja luova työ pitää rytmittää erilaisten rahan ansaitsemiseen liittyvien pätkätöiden tai vaikkapa lastenhoidon väliin.

Yrittäminen on yksi mahdollisuus, joka voi avata taiteilijalle tietä vapauteen. Sillä jos talous paranee, niin on mahdollista "vaihtaa vapaalle" aina sopivin väliajoin. Itselleni yrittäminen on ollut pitkälle rahasta tehtävien asioiden ja vapaan taiteen tekemisen yhteensovittamista.

Mutta jokainen arvioikoon itse onko taiteilijauran kannalta parempi hankkia lisä-ansioita muista töistä, odottaa vapauttavia apurahoja vai kehittää taiteilijatoimintaansa yrittämisen suuntaan.

Seuraava liiketoimintasuunnitelman malli on laadittu niin, että taiteiljia pystyy tekstin avulla kirjoittamaan suunnitelman toiminnalleen ja pohtimaan yrittämisen mielekkyyttä omalla kohdallaan. Otsikot muodostavat sellaisenaan liiketoimintasuunnitelman rungon ja asioita käydään läpi erilaisten kysymysten avulla.

Kysymyksiä on käytetty melko runsaasti ja lopullisten vastausten antamista on pyritty välttämään. Taiteilijat ovat erilaisia ja jokaisen tulisi itse olla oman toimintansa asiantuntija.

On hyvä tiedostaa että liiketoimintasuunnitelma ei tule kerralla valmiiksi, vaan sen tarkoitus on olla toimintaa ohjaava apuväline, jota jatkuvasti hienosäädetään ja muokataan. Se on kuin kartta johon palataan säännöllisin välein, vaikkapa kerran vuodessa, tekemään tarkennuksia ja reittisuunnitelmia.

Liiketoimintasuunnitelman tärkein osa tulee viimeisenä. Kun muu kokonaisuus on ensin käyty läpi ja asioita on tarkasteltu perusteellisesti monelta kantilta, niin sen jälkeen kirjoitetaan lyhyt tiivistelmä keskeisistä asioista.

Tämä tiivistelmä kertoo kaiken oleellisen liiketoiminnastasi. Lyhennelmän tehtävänä on antaa kokonaiskuva yrittämisestäsi yhdellä silmäyksellä. Kun esittelet toimintaasi jollekin yhteistyötaholle tai rahoittajalle, niin silloin tiivistelmä sijoitetaan liiketoimintasuunnitelman alkuun.

Tämä taiteilijan liiketoimintasuunnitelma on ensimmäisiä laatuaan. Vastaavaa taiteilijalle takoitettua ohjeistusta ei ole tiettävästi suomessa aiemmin tehty, ainakaan näin perusteellisesti. Siksi toivonkin saavani tästä runsaasti palautetta. Vain palautteen kautta on mahdollista korjata mahdollisia puutteita ja päivittää liiketoimintasuunnitelmaa niin että se voisi palvella taiteilijoita mahdollisimman hyvin.

Taidekoulut ja yksittäiset taiteilijat voivat vapaasti hyödyntää tekstiä ja liiketoimintasuunnitelmassa olevia asioita parhaaksi katsomallaan tavalla. Teksti on tarkoitettu yleiseen jakeluu ja sitä voi siis vapaasti kopioida, lainata ja levittää kunhan muistaa mainita alkuperäisen lähteen.


Espoossa kesällä 2008

Pekka Hannula
Taidegraafikko


KIITOKSET

Taiteilijan liiketoimintasuunnitelman laatiminen ei olisi onnistunut ilman asiantuntijan apua. Kiitän saamastani tuesta Bengt Forsströmiä, joka toimii Projektipäällikkönä Yrityshautomo Arabuksessa ja Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti IADE:ssa. Ilman hänen neuvojaan tämä urakka olisi helposti jäänyt puolitiehen.




TAITEILIJAN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA


Liiketoiminnan ympäristö - analyysi ulkoisista tekijöistä

1. Taiteen toimiala ja taiteen markkinat

Markkinoiden suuruus ja nykytila:
Suomalaisen taidekentän tila. Selvitä tai arvioi markkinoiden koko euromääräisesti. Miten suuret ovat suomalaiset taidemarkkinat? Paljonko rahaa liikkuu taidehuutokaupoissa ja paljonko myydään gallerioissa? Mikä on yritysten taideostoihin käyttämä rahamäärä ja miten paljon museot ja kokoelmat hankkivat taidetta? Millainen on yleinen hintataso? Jne.

Taidealan keskeiset toimijat:
Ketkä ovat toimialasi keskeiset toimijat? Miten taiteen myyntiin ja ostamiseen liittyvät asiat tapahtuvat, miten taidehankintoja tehdään? Millaisia myyntikuvioita taidealalla on?

Taidemarkkinoiden osa-alueet, segmentit:
Yritä hahmottaa koko markkina-alue ja jakaa se pienempiin segmentteihin. Millaisiin osa-alueisiin markkinat jakaantuvat? Ketkä kaikki ostavat taidetta ja miten nämä tahot olisi luontevaa jakaa erilaisiksi ryhmiksi? Esim. Kunnat, kaupungit, yksityiset kodinsisustajat, yritykset, museot, kokoelmat jne. Millainen on kysyntä ja kilpailu eri osa-alueilla?

Taiteessa muodissa olevat asiat:
Millaista taidetta myydään nyt ja miksi? Mikä on taiteessa "muotia"? Ovatko esimerkiksi video tai valokuva suosiossa juuri nyt? Entä sarjakuva? Millaisia taidevirtauksia maailmalla on ja kuka niistä päättää?

Markkinoiden kehitys:
Analysoi miten taidemarkkinat ovat kehittyneet viime vuosina. Ostetaanko taidetta enemmän vai vähemmän kuin ennen? Miten asiat ovat nyt verrattuna vuosien takaiseen tilanteeseen? Mistä löytyy tietoa suomen taidemarkkinoista?

Markkinoiden kehitys jatkossa:
Miten arvelet taiteen myynnin kehittyvän jatkossa? Millainen on taiteen markkinoiden tulevaisuus? Tapahtuuko jollain markkinoiden osa-alueella voimakkaampaa kasvua vai taantuuko jokin sektori?

Taiteen vienti ja tuonti:
Paljonko taidetta tuodaan suomeen ja mikä on taideviennin arvo? Onko kulttuurinvienti hankkeella merkitystä taiteilijoille? Millä tavalla? Miten ja ketkä ovat mukana taiteen viennissä? Ja miten taiteen vienti suomesta käytännössä tapahtuu?

Oma sijoittuminen taiteen kentällä:
Miten itse sijoitutut taiteen toimialalla? Mikä on markkina-asemasi? Millainen asema sinulla on taidekentällä? Oletko iso vai pieni tekijä alalla?

Taidemarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä

Taloudelliset tekijät:
Arvioi miten mahdolliset korkotason nousut ja laskut, taloudellinen taantuma tai jokin muu suhdannetekijä vaikuttaa toimintaasi tai koko toimialaan. Ovatko nämä todellisia uhkia ja miten voisit niihin varutua?

Poliittiset tekijät:
Arvioi tapahtuuko kulttuuripolitiikassa jotain sellaista jolla on vaikutusta asioihin tai sinun toimintaasi. Onko tapahtumassa jotain joka voisi vaikeuttaa taiteilijayrittäjyyttäsi? Voiko esim. taiteilija-yrittäjyydestä tulla este apurahojen saannille?

Sosiaaliset tekijät:
Miten väestön ikääntyminen tai muu sosiaaliset tekijät voivat muuttaa taidekenttää tai vaikuttaa toimintaasi? Voisiko esim. vapaa-ajan yleinen lisääntyminen avata sinulle uusia mahdollisuuksia taiteilija-yrittäjänä?

Tekninen kehitys:
Vaikuttaako nykyinen tekninen kehitys markkinoiden toimintaan? Taidealan tulevaisuus ja visiot? Voisiko videoiden editoinnin halpeneminen tai sähköinen kaupankäynti avata uusia mahdollisuuksia vai päinvastoin?

Mitä uhkia ja mahdollisuuksia tekniikka tuo tullessaan? Siirtyykö taidekauppa entistä enemmän verkkoon? Paljonko taidetta myydään internetin kautta suomessa, entä maailmalla? Voiko tulevaisuuden taulu olla digitaalisessa muodossa?



Oma toiminta ja lähtökohdat - sisäistä analyysiä

2. Taiteilija

Taiteilijatoiminnan taustat:
Millainen koulutus sinulla on? Miten taiteilijatoimintasi sai alkunsa ja miten se on kehittynyt nykyiseen muotoonsa? Onko sinulla jokin erityinen tekotapa tai valmistusmenetelmä, jota olet kehittänyt? Millaista toimintasi on? Onko sinulla yrittämistä helpottavia taitoja, kaupallista koulutusta tai myyntikokemusta?

Toiminnan nykyinen tilanne:
Kuvaile millaista on toimintasi nyt. Mitä teet, mitä työpäiviisi kuluu ja miten asiat tapahtuvat käytännössä? Millaisista asioista työpäiväsi muodostuu?

Toiminnan kehittämistarpeet:
Millaisia puuteita toiminnassasi on ja mitä voisit tehdä toisin. Mitä asioita tulisi kehittää ja parantaa? Missä asioissa sinun pitää parantaa osaamistasi? Mitkä ovat keskeiset parannusta vaativat asiat? Mitä tavoitteita asetat lähitulevaisuudelle? Mitkä asiat ovat helposti parannettavissa ja mitkä asiat ovat hankalia muuttaa? Miksi? Listaa kaikki parannusta tai muutosta tarvitsevat asiat.

Toiminnan tavoitteet ja motiivit:
Millaisia tavoitteita sinulla on taiteilijana tai taiteilija-yrittäjänä? Mikä on motiivisi taiteilijana tai yrittäjänä? Kuvaile selkeästi mitä tavoittelet, mihin pyrit? Ovatko taloudelliset tavoitteesi ristiriidassa taiteellisten tavoitteidesi kanssa?

Lisää pohdintoja taiteilijana toimimisen motiiveista

Haasteet:
Mitkä ovat suurimmat haasteet tai esteet tavoitteidesi tiellä? Millaisia vaikeuksia kohtaat? Tarvitsetko koulutusta ja mistä sitä on mahdollista saada? Voiko jokin toimintatapa tai toimintaympäristö olla este yrittämiselle ja miksi? Entä ilmastonmuutos tai muuttuva maailmantilanne?

Työhuone ja sijainti:
Millä paikkakunnalla toimit tai tulet toimimaan? Onko paikkakunnastasi jotain etua tai haittaa? Millaista ja miksi? Millaisessa työhuoneessa toimit? Onko ateljeetilanteesi kunnossa? Tarvitsetko lisää tilaa tai uusia laitteita? Miten mahdolliset laitteet hankitaan? Onko sijainti hyvä asiakkaiden kannalta? Ovatko tarviketoimittajat, materiaalit ja mahdollinen aputyövoima sopivasti saatavilla?

Voimavarat ja puutteet:
Millaisia mahdollisuuksia sinulla on selviytyä haasteistasi? Mikä tukee onnistumistasi? Mitä vahvuuksia sinulla on ? Onko sinulla riitävästi tietoa ja osaamista yrittämisestä? Tarvitsetko lisäkoulutusta tai muuta apua ja miten voisit sitä saada? Mitkä ovat puutteitasi? Miten voisit vahvistaa heikkouksiasi? Mistä saat tukea? Mikä antaa voimaa ja auttaa jaksamaan?

Tukiryhmät:
Keitä tukijoita sinulla? Mistä tai keneltä saat apua ja tukea vaikeuksissa? Onko sinulla taustatukea, johon voit luottaa? Kenen puoleen voi tarvittaessa kääntyä?

Muut sidosryhmät:
Mitkä ovat sinulle tärkeät sosiaaliset sidosryhmät? Keiden kanssa olet tekemisissä? Ja keiden kanssa voisit liittoutua, jotta toimintasi vahvistuisi? Entä muu verkostoituminen?



3. Taide, taidepalvelu ja tuote

Ydinosaaminen:
Liikeidean hahmottamiseksi on hyvä ensin pohtia ydinosaamista eli sitä osaamista tai ominaisuutta sinussa, jonka ilmentymää myös taiteesi on. Eli mikä on se perustaito tai syvällä persoonassasi oleva ominaisuus, josta esim. koko taiteesi tai tapasi nähdä ja ajatella kumpuaa? Onko se värien poikkeuksellinen kokeminen vai jotain muuta? Vai onko se performance-esitystesi takaa löytyvä kehon motoriikan luontainen hallinta ja koordinaatio kyky? Vai onko se jotain aivan muuta? Ydinosaamistaan kannattaa pohtia huolella ja yrittää hahmottaa se mahdollisimman selkeästi, sillä tämä voi avata uusia mahdollisuuksia taiteilijatoiminnan kehittämiseeen ja toiminnan laajentamiseen uusille alueille.

Osaamisalueet:
Osaamisalueet ovat taas niitä taitoja, jotka ilmentävät ydinosaamista ja antavat ydinosaamiselle ikäänkuin näkyvän muodon. Osaamisalueita voivat olla esim. taidegrafiikka ja piirtäminen tai vaikkapa performance. Mitkä ovat sinun osaamisalueesi? Missä sinä olet hyvä? Mikä on paras ilmaisuvälineesi? Mitkä asiat sujuvat hyvin ja ovat mieluisia tehdä?

Taidetuote, päätuote, ydintuote:
Ydintuote perustuu osaamiselle. Se voi olla vaikkapa asiakaslähtöisesti toteutettu taidegrafiikan lahjateosten sarja tai jossain tilaisuudessa esitettävä performance-esitys. Ydintuote on selkeästi hahmotettu ja hinnoiteltu "tuote" tai taidepaketti, joka voidaan myydä asiakkaalle. Muotokuvan maalaus, hinta tämä, toimitusaika tämä ja prosessi pitää sisällään nämä ja nämä asiat.

Millainen ydintuote sinulla on tai voisi olla? Onko se sitä taidetta mitä luonnostaan syntyy vai voisiko se olla myös jotain muuta? Voisiko taiteeni pohjalta kehittää jonkin myytävissä olevan "taidetuotteen", jonka avulla voisin hankkia toimeentuloa? Voinko yhdistää taiteeni luontevasti yritystoimintaan, niin ettei siitä ole minulle haittaa taiteilijaurani kannalta? Miten? Jos taiteeni ei oikein taivu myytäväksi tuotteeksi, jota yrittäminen edellyttää, niin voisiko ydinosaamiseni pohjalta nousta esiin jotain muuta mistä voisin jalostaa tuotteen tai palvelun?

Ydintuote on taiteilijalle usein juuri se taide mitä luonnostaan syntyy ilman mitään sen kummempia tarkoitusperiä tai myyntiajatuksia. Tällöin suurin kysymys toimeentulon ja yrittämisen kannalta on se miten teosten myynti voitaisiin järjestää tehokkaammin.

Sama taiteilija saattaa myös tuottaa teoksia hyvin erilaisista lähtökohdista. Hän voi tehdä tilausteoksia asiakaslähtöisesti ja tehdä samalla omaa taidettaan tarkan reviiritietoisesti vain itsestään käsin. Hänellä voi olla jokin taiteen tekemiseen liittyvä oma tekninen sovellutus ja lisäksi hän saattaa käyttää hyvin erilaisia tekniikoita. Ydintuotteitakin voi näin olla helposti useita ja tämä on omiaan hajoittamaan kokonaisuutta.

Mutta olivatpa tekniikat, taidot ja niistä kumpuavat tuotteet kuinka moninaisia tahansa, niin toiminnan heikko kohta löytyy yleensä myynnistä. Hienoinkaan teos ei helpota toimeentuloa, jos sitä ei myydä.

Ydintuotetta kannattaa pohtia ja muutenkin karsia toiminnastaan kaikki ylimääräiset rönsyt pois. Kaikkea ei kuitenkaan ehdi ja yrittämisellä on paremmat mahdollisuudet kun malttaa keskittyä vain kaikkein oleellisimpiin asioihin.

Sivutuotteet, oheistuotteet:
Voisitko myydä ydintuotteen lisukkeena vielä jotain muuta? Esim. teosten kehystyspalvelua, taidekursseja, taidegrafiikan työtilojen osavuokrausta, taidekonsultointia, taiteen ripustuspalvelua tai teoskuvien myyntiä? Mitä oheistuotteita voisit myydä taiteesi tai ydintuotteesi ohessa? Oheistuotteilla haetaan siis lisätuloa parantamaan kokonaisansioita.

Tuotekehittely:
Millä tavalla pidät yllä ammattitaitoa ja opiskelet uusia asioita? Onko olemassa tekniikoita tai sovellutuksia joista voisi olla toiminnallesi hyötyä? Miten ja paljonko varataan aikaa tuotekehittelylle? Mitä tavoitteita tuotekehittelyllä on?

Tuotteen ainutlaatuisuus:
Millä tavalla taiteesi, tuotteesi tai palvelusi erottuu edukseen muista vastaavista? Mikä erottaa sinut kilpailijoistasi? Mikä tuotteessasi on ainutlaatuista? Miksi juuri sinun tuotteesi huomataan?

Tuotantoprosessi:
Millä tavalla teos, taidetuote tai palvelusi syntyy? Millainen on teoksen matka materiaalista valmiiksi tuotteeksi ja myyntiin? Millaisia raaka-aineita käytät? Mistä hankit materiaalisi? Onko välttämätöntä aina ostaa kaikki tarvikkeet vai voisiko jotain materiaaleja myös vaihtaa taiteeseen?

Teetätkö jotain alihankintana vai teetkö aivan kaiken itse? Paljonko aikaa teoksen tekeminen vaatii? Miten asia tapahtuu käytännössä? Voisiko jotain tehdä toisin? Miten varastointi on hoidettu? Ovatko teokset varastossa työhuoneella vai myynnissä kauppiailla?

Tuotteen elinkaari:
Millainen on tuotteesi elinkaari? Teknisesti hyvin tehdyllä öljyvärimaalauksella elinkaari saattaa olla satoja vuosia, kiviveistoksella kymmeniä tuhansia, mutta hiekka- tai lumiveistoksen elinkaari on vain muutamia tunteja tai päiviä. Mitä tämänkaltaiset asiat vaikuttavat sinun tekemisiisi?

Ympäristöasiat, ekologisuus:
Miten otat ympäristöasiat huomioon taiteessasi ja tuotannossasi tai palveluissasi? Onko ekologisuudella merkitystä ja miten? Millaisia mahdollisuuksia tämänkaltaiset asiat avaavat sinulle?



Taiteilijan liiketoiminnan perusidea - liikeidea ja sen kehittely

4. Liikeidea

Liikeidea on se perusidea jonka ympärille yritykset rakentavat liiketoimintansa. Liikeidea pyrkii vastaamaan kysymyksiin: mitä, kenelle ja miten? Hyvä liikeidea erottuu edukseen muista vastaavista ja se on pitkällä aikavälillä aina kannattava.

Mitä:
Mitä teet? Mitä myyt? Millaisia ovat tuotteesi tai palvelusi? Mikä ydinosaamiseesi nojaava tuote, palvelu tai muu idea sinulla on? Mikä tuotteessasi on innovatiivista, uutta ja oivaltavaa? Mikä erottaa sen muista vastaavista?

Kenelle:
Kenelle tuotteesi myydään, eli keitä ovat asiakkaasi? Mikä on se markkinoiden osa-alue jolla toimit? Miksi asiakkaat ostavat juuri sinun tuotteesi? Mitä asiakas saa ostaessaan tuotteesi? Ostetaanko taidettasi sijoitusmielessä vai sisustuksen vuoksi vai parannetaanko sen avulla imagoa? Antaako tuotteesi asiakkaalle jotain lisä-arvoa? Mitä hyötyä liikeideastasi, tuotteestasi on on asiakkaalle?

Asiakas hyötyy liikeideasta / tuotteesta silloin kun se on esim. edullisempi, turvallisempi, luotettavampi, kätevämpi, joustavampi, kevyempi, pienempi, miellyttävämpi, nopeampi, vaivattomampi, helpompi, yksinkertaisempi tai jotain muuta vastaavaa.

Miten:
Miten kaikki tehdään? Eli millä tavalla liikeidealla ansaitaan rahaa? Miten myynti järjestetään? Käytätkö jälleenmyyjiä vai rakennatko verkkokauppaa tai toimitko muulla tavoin? Miten palvelut ja tuotteet saadaan aikaiseksi ja miten ne saatetaan markkinoille? Miten markkinointi ja rahoitus hoidetaan? Mitä kustannuksia tuotteen valmistuksesta syntyy ja mikä hinta siitä voidaan periä? Miten suojataan tuotteen immateriaaliset (copyright) oikeudet?

Liikeidean kehittely:
Liikeideat syntyvät harvoin valmiina ja yleensä ne tarvitsevat kehittelyä. Jos taiteilija pystyy kehittämään toimivan taiteentekoon liittyvän liikeidean, niin se varmasti auttaa yrittämisessä eteenpäin. Mutta usein on kuitenkin niin että teokset eivät synny ratkaisuna asiakkaan ongelmiin vaan ne vain tehdään vapaasti, ilman tarkoitusperiä. Tällöin liikeidean pohtiminen ja yrittämisen kärki kannattaa suunnata myynnin kehittämiseen.

Tällöin voisi miettiä esim. siirtymistä työhuoneensa kanssa sinne missä mahdolliset asiakkaat ovat tai kehittää jokin muu idea myyntiä edistämään. Onko taiteessasi tai toiminnassasi muita asioita, joita voisit kehittää edelleen liikeideaksi asti? Onko asikaslähtöisyys tai tilaustaide kokonaan poissuljettu asia taiteessasi? Voisiko olla kaksi taiteen "tuotantolinjaa", oma vapaa taide ja myyntiin tarkoitetut teokset? Voisiko liikeideana olla jokin aivan uusi tapa esitellä taidetta ja järjestää myynti totutusta poiketen? Voisiko liikeideasi toimia paremmin, jos sen takana olisi useiden taiteilijoiden ryhmä?

Ansaintamalli:
Liikeidealla siis kiteytetään liiketoiminnan ansaintamalli, se miten rahan ansaitseminen onnistuu. Klassinen ansaintamalli taiteilijalla voisi olla seuraava. Taiteilija ostaa teoksen tekoon tarvittavat materiaalit ja kehystyksen, joista muodostuvat omat kustannukset yhdessä ateljeen ym. kulujen kanssa. Valmis teos sitten myydään ja saadaan myyntituloja.

Taiteilijan kannattaa myös miettiä muunlaisia ansainta malleja, sillä suomen taidemarkkinat ovat tunnetusti aika pienet. Mitä muita tapoja voisi taiteilijalla olla rahan ansaitsemiseksi? Kurssitoimintaa, taidekonsultointia, teoskuvien myyntiä, performance esityskokonaisuuksia, videotuotantoa, lavastusten tekoa, taideoppaana toimimista, taidematkojen järjestämistä tai jotain aivan muuta?

Apua liikeidean kehittelyyn:
Keneltä voisit saada apua liikeideasi kehittelyssä? Kenen kanssa voisit käydä ideaa läpi? Löydätkö asiantuntija-apua, onko sinulla tuttavia tai sukulaisia tai joiden kanssa ideaa pystyisi hiomaan paremmaksi? Kenelle voisit jakaa ajatuksesi?



Liiketoiminnan tavoitteet ja päämäärät

5. Tavoitteet

Liiketoiminnan keskeiset tavoitteet:
Mitkä ovat liiketoimintasi keskeiset tavoitteet? Paremmat ansiot? Vaurastuminen? Taiteellisen työskentelyn mahdollistaminen? Vapaan taiteen tekemisen rahoittaminen? Perheen elättäminen? Mihin pyrit? Mikä on päämääräsi yrittäjänä? Mitä tavoittelet suhteessa kilpailijoihisi?

Liikevaihto, palkka ja talous:
Millaista palkkaa tavoittelet? Millaista eläkettä haluat saada? Millainen on liikevaihtotavoitteesi? Miten liikevaihtosi kehittyy lähivuosina?

Tavoitteet luovan työn tekijänä, taiteilijana:
Millainen on asemasi taidekentällä. Miten tunnettu olet ja millaista asemaa tavoittelet? Mitkä ovat tavoitteesi taiteilijana? Ovatko taiteelliset tavoitteesi ristiriidassa liiketoimintasi tavoitteiden kanssa?

Markkinoinnin ja myynnit tavoitteet:
Millaisia tavoitteita sinulla on myynnin kehittymisestä? Miten myynti- ja markkinointiasiat pitäisi hoitaa? Millaista kokonaismyyntiä tavoittelet ja millaista markkinointia tavoitteen saavuttaminen edellyttää?

Luova työskentely, tuotanto ja tuotekehittely:
Tavoitteet luovan työskentelyn suhteen? Taiteen tekemisen tavoitteet? Paljonko teoksia pitää valmistua, paljonko tuotantoa liiketoimintasi edellyttää? Taiteellisen ilmaisun tavoitteet? Miten näyttelytoiminta on mukana toiminnassasi?

Muut mahdolliset tavoitteet:
Mitä muita tavoitteita sinulla on liiketoiminnallesi? Uudet kontaktit, tuttavuudet ja toiminnan laajentaminen vai jotain muuta? Kenties itsensä voittaminen tai itsearvostuksen kohentaminen?



Liiketoiminta käytännössä

6. Markkinointistrategia

Markkinat ja segmentit, eli "alueet" joille liiketoiminta sijoittuu:
Millainen on markkinoiden koko? Esim. suomen taidemarkkinoiden euromääräinen koko? Millaisiin osa-alueisiin (eli samankaltaisten asiakkaiden muodostamiin ryhmiin) taidemarkkinat jakautuvat ja mitä eroja eri osa-alueilla (segmenteillä) on? Paljonko eri segmenteillä on mahdollisia asiakkaita? Ja onko eri segmenteillä kannattavuuseroja? Millaisia ja miksi? Mistä saat tietoa taiteen myynnistä ja markkinoista suomessa?

Ja millä segmentillä toimit ensisijaisesti? Millainen on taiteen kysyntä sillä osa-alueella, jolla toimit? Millaista on markkinaosuutta voisit tavoitella?

Kilpailijat:
Millainen on vallitseva kilpailutilanne? Ketkä ovat kilpailijoitasi? Kuka tavoittelee samoja asiakkaita? Miten hyvin tunnet heidän toimintansa ja tuotteensa? Mitä vahvuuksia ja heikkouksia heillä on? Miten ja missä kolleegat myyvät teoksiaan? Miten he toimivat? Voisiko kilpailijoiden kanssa tehdä yhteistyötä, niin että se olisi molempien etu? Mitä opittavaa sinulla on kilpailijoistasi?

Asiakkaat:
Määrittele omat asiakasryhmäsi. Mitkä ovat tärkeimmät asiakasryhmäsi. Keitä ovat ensisijaiset asiakkaasi ja miksi?

Myytkö sukulaisillesi ja tutuillesi vai yksityishenkilöille laajemmin? Entä muut mahdolliset taiteen ostajat tai kohderyhmät, kuten museot, yritykset, kunnat, kaupungit, seurakunnat, ravintola-asiakkaat, hotellivieraat, keski-ikäiset akateemiset naiset, musiikkiteollisuus, sisustussuunnittelijat, arkkitehdit, kesävieraat, taiteen keräilijät, turistit, lomalaiset tai jotkut muut tahot?

Kuinka voisit oppia tuntemaan paremmin asiakkaasi? Onko asiakasryhmän tuntemisesta apua liiketoiminnallesi? Mistä saat tietoa kohderyhmästäsi? Kuka tekee taideasioissa ostopäätökset?

Mitä asiakkaat saavat, kun he ostavat juuri sinun teoksesi tai taidepalvelusi? Mitä hyötyä siitä on heille? Mitä he saavat esityksestäsi tai mitä grafiikan vedoksesi juuri heille merkitsee? Mitä tunteita tuotteesi herättää?

Asiakkaiden tavoittaminen:
Keitä ovat asiakkaasi ja miten heidät parhaiten tavoittaa? Miten käytännössä markkinoit taidettasi? Yritätkö tavoittaa heitä jälleenmyynnin, galleristien kautta tai näyttelyiden avulla? Otatko yhteyksiä suoraan, pyritkö tapaamaan, soitatko vai lähetätkö sähköpostia?

Millaisia myynninedistämiseen tähtääviä asioita teet tai voisit tehdä? Mitä sinun pitäisi tehdä jotta tuotteesi, taiteesi myisi paremmin ja olisi laajemmin tunnettua?

Miten paljon aikaa sinun on varattava käytännön myyntityöhön ja myynnin edistämiseen? Mitä eroa on myyntityöllä ja myynninedistämisellä? Miten myyntityö hoituu käytännössä? Voitko hyödyntää vanhoja asiakkaitasi myyntisi edistämisessä?

Miten kerrot toiminnastasi asiakkaillesi? Osallistutko messuille, mainostatko? Teetkö lehdistötiedotteita? Miten ja mitä kautta tuot toimintaasi ja tuotteitasi esille? Miten nämä asiat tulisi järjestää, jotta niistä olisi hyötyä toiminnallesi? Milloin asiakas ostaa uudelleen? Voiko taiteilijalla olla pitkä-aikaisia asiakassuhteita?

Tavoitteletko näkyvyyttä mediassa? Miten ja miksi? Onko sinun järkevää mainostaa? Onko taiteilijalle mainonnasta hyötyä vai haittaa? Miksi tai miksi ei?

Onko sinulla www-kotisivut tai oma taidekauppa verkossa? Miten hyödynnät internettiä toiminnassasi? Mitä mahdollisuuksia on tavoittaa asiakkaita netin kautta?

Asiakassuhteiden hoito:
Miten pidät yhteyttä asiakkaisiin? Miten pidät huolta asiakassuhteista ja miten tiedotat heille toiminnastasi? Miten järjestät asiakasrekisterin, asiakaskortiston tai postituslistat? Miten ylläpidät näyttelyvieraslistoja? Miten usein ja miten olet yhteydessä asiakaisiisi?

Järjestätkö asiakastapaamisia, ateljeevierailuja tai näyttelyitä erityisesti asiakkaitasi varten? Voiko asiakassuhteita ylläpitää jälleenmyyjien kautta? Miten?

Oletko aktiivinen suhteessa muihin taidekentän toimijoihin, kuten kolleegoihin ja päätöksentekijöihin? Mitä tahoja sinun kannattaisi tiedottaa toiminnastasi? Ovatko suhteesi tiedotusvälineisiin kunnossa? Millaisia suhteita sinun kannattaa luoda ja keihin pitäisi olla yhteydessä?

Yrityskuva, imago:
Imagosi taiteilijana tai imagosi yrittäjänä? Onko niillä eroa? Millaisena asiakkaat näkevät ja kokevat sinut yrittäjänä tai taiteilijana? Millainen mielikuva muilla ihmisillä on toiminnastasi? Kuten asiakkailla, taidekentän toimijoilla, kolleegoilla, kilpailijoilla, ystävillä ja ihmisillä yleensä? Miten tämä mielikuva on tullut heille? Miten voit vaikuttaa imagoosi? Miten voit rakentaa imagoasi ja onko asialla merkitystä? Millaiset asiat olisivat imagollesi hyödyllysiä tai haitallisia ja miksi?

Tukiverkosto:
Mistä saat tukea myyntiasioissa? Millaisia tukiverkostoja, ihmissuhteita sinulla on? Keiden kanssa voisit liittoutua ja toimia yhdessä? Mistä saat voimavaroja tai apua asiakassuhteiden luomiseen ja niiden hoitoon? Mistä asioista saat voimaa, mikä auttaa jaksamaan? Miten lataat "akkujasi"?



7. Tuote

Tuotteen hinta:
Millainen hintataso palvelullasi tai tuotteellasi on? Miten sen hinta määritellään? Mikä on tuotteesi omakustannushinta ja paljonko on myyntikate? Miten hintojen nosto tai laskeminen vaikuttaa myyntiin? Milloin hinta on sopiva? Onko hinta merkittävä tekijä vai onko laatu tai sisältö tärkeämpi? Millainen on hintatasosi markkinoilla yleensä verrattuna muihin? Paljonko teoksia pitää myydä, jotta toimintasi on kannattavaa? Miten hinnoittelu vaikuttaa tähän?

Lisää pohdintoja taiteen hinnoittelusta --> täältä

Tuotteen laatu:
Millainen on palvelusi laatu? Mikä on laatusi tae ja miksi? Miten laatu määritellään taiteessa? Miten laadukkaasti teoksesi on tehty ja mistä asiakas sen huomaa tai tietää? Millainen on laatusi verrattuna kilpailijoihisi? Miten laadukkaita materiaaleja tai menetelmiä käytät tuotteesi valmistuksessa?

Tuotteen menestystekijät:
Mitkä asiat ovat niitä tekijöitä, jotka tekevät tuotteestasi haluttavan? Mitä etuja tuotteellasi on suhteessa kilpailijoihisi? Missä asioissa olet hyvä? Näkyykö osaamisesi tuotteessasi ja miten? Mistä asioista tai osatekijöstä tuotteesi rakentuu? Millaiset asiat ovat tuotteellesi etuina? Erotutko tuotteinesi kilpailijoistasi? Ja miten? Mikä auttaa eteenpäin?

Tuotteen heikkoudet:
Mikä uhkaa toimintaasi taiteilijana, taidettasi tai palveluasi? Mikä tuotteesi heikkous? Millaisia heikkouksia palvelullasi on? Millaiset asiat voivat vaikeuttaa toimintaasi, tuotteiden tai taiteen valmistamista tai laatua?

Tuotekehittely:
Miten paljon käytät aikaa tuotekehittelyyn ja uusien asioiden oppimiseen? Onko tuotekehittelyä riittävästi? Paljonko tuotekehittelyyn pitäisi varata aikaa ja miten asia järjestetään käytännössä? Onko uusien asioiden omaksuminen sinulle välttämätöntä vai vähemmän tärkeää?

Kysyntä:
Miten tuotteesi kysyntä tulee kehittymään seuraavien vuosien aikana? Ja miksi? Mikä edistää taiteesi, tuotteesi kysyntää? Millaiset asiat vaikuttavat taiteesi kysyntään?



8. Raha ja talous

Menot:
Millaiset kulut toiminnallasi on? Millainen on kulurakenteesi? Paljonko kuluja erilaiset asiat aiheuttavat? Työhuoneen kulut, puhelin, materiaalit, jäsenmaksut, sähkö, tietokone, näyttelyvuokrat, postimaksut, kehystykset jne. Paljonko sinulla on kuluja päivässä, viikossa, kuukaudessa, vuodessa? Miten paljon yhden teoksen valmistaminen maksaa sinulle?

Tulot:
Arvioi kaikki tulosi. Paljonko toimintasi tuottaa? Paljonko teoksiasi myydään? Osaatko hinnoitella teokset ja tuotteet oikein? Paljonko sinulle jää kulujen jälkeen jokaisesta teoksesta? Mitä muita tuloja sinulla on? Kuinka paljon saat tilityksiä jälleenmyyjiltä? Mistä eri lähteistä tulosi tulevat? Kuinka paljon teoksiasi myydään vuodessa ja millainen myynti olisi realistista?

Palkkatavoite:
Mikä on palkka tavoitteesi? Paljonko tarvitset tuloja päivässä tai viikossa tai kuukaudessa, jotta saat tavoittelemasi palkan? Paljonko myyntiä, liikevaihtoa pitäisi olla vuodessa, jotta saisit haluamaasi palkkaa? Onko realistista että saat palkan myynnillä vai tarvitsetko lisä-ansioita? Millainen eläke olisi kohtuullinen?

Hankinnat:
Mitä hankintoja on tulossa? Mitä materiaaleja, tarvikkeita tai laitteita joudut hankkimaan? Millaisia muita investointeja on tulossa? Millaisia asioita olet hankkimassa ja kuinka oleellisia ne ovat liiketoiminnan kannalta?

Rahoitus:
Mitä rahoitusmahdollisuuksia sinulla on jos joudut investoimaan esim. uuteen tietokoneeseen tai muihin laitteisiin tai työhuoneen remonttiin? Ja kuinka rahoitus järjestetään? Millaisia rahoitusmahdollisuuksia sinulla on jos tarvitset pääomaa? Onko apurahoitus, pankkilaina tai Finnveran pienyrityslaina realistisia vaihtoehtoja? Miten lainan takaisinmaksu rasittaisi talouttasi? Mistä saat tietoa rahoitusvaihtoehdoista?

Apurahat:
Miten paljon saat apurahoja ja voitko luottaa niiden saantiin jatkossa? Onko apurahoista hyötyä vai haittaa yrittämiselle? Miksi? Onko sinulla jokin anomisprosessiin liittyvä rutiini tai käytäntö, jottei kaavakkeiden täyttöön mene liikaa aikaa? Onko apurahoista ollut sinulle selkeästi apua? Miten ja paljonko? Kuinka paljon toimintasi on riippuvaista apurahoista? Onko tämä hyvä vai huono asia?

Kirjanpito ja apua raha-asioissa:
Onko järkevää tehdä kirjanpito itse vai olisiko parempi käyttää kirjanpitäjää? Voiko kirjanpitäjältä saada laajemmin neuvoja raha-asioissa? Mistä muualta voit saada neuvontaa ja apua raha-asioissa?

Liikevaihto:
Millainen liikevaihto toiminnallasi on ja miten se kehittyy lähivuosina? Mitkä asiat ovat liikevaihdon kannalta kaikkein oleellisimpia? Mistä rahaa tulee kassaan eniten?



Taiteilijan liiketoiminta lyhyesti

9. SWOT-analyysi ( Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats )

( Vahvuudet ja heikkoudet ovat toimintaan vaikuttavia sisäisiä tekijöitä, joita arvioidaan suhteessa kilpailijoihin. Mahdollisuudet ja uhkatekijät ovat toimintaympäristössä ja tulevaisuudessa vaikuttavia asioita. Swot-analyysin avulla hahmotetaan liiketoiminnan mielekkyyttä. Kaikki toimintaan vaikuttavat asiat listataan kategorioittain. Jos heikkoudet ja uhkatekijät painottuvat liikaa, niin silloin liiketoiminnalla ei ehkä ole riittäviä edellytyksiä. )

Liiketoimintasi vahvuudet:
Mitkä asiat ovat liiketoiminnassasi vahvuuksia? Millaisiin asioihin toimintasi nojaa, mitkä seikat ovat toimintasi tukipilareita? Millaisia vahvuuksia sinulla on? Mitä teet paremmin kuin kilpailijasi? Onko sinulla jokin kilpailuetu? Onko sinulla tietoa, taitoja, motivaatiota, resursseja, kokemusta, yhteyksiä, taustatukea, rahoitusta tai muita seikkoja, jotka vahvistavat toimintaasi?

Toimintasi heikkoudet:
Mitä heikkouksia sinulla on? Millaiset asiat ovat liiketoimintasi heikkoja kohtia? Mitä asioita kilpailijasi tekee paremmin? Mikä hoituu huonosti? Mitä heikkouksia on luonteessasi? Missä asioissa on parantamisen varaa? Laiskuus, ihmispelko, liiallinen asioihin takertuminen, tekemisen hitaus, stressi, rahan tai muiden resurssien puute? Entä heikko oma terveys tai ihmissuhdeongelmat? Ristiriidat yrittämisen ja taiteilijauran yhteensovittamisessa?

Mahdollisuudet:
Millaiset toimintaympäristössä olevat asiat ovat sinulle mahdollisuuksia? Yleinen yrittäjä myönteinen ilmapiiri? Euroopan unioni ja vapaa mahdollisuus kuljettaa teoksia ilman tullausta? Taidemarkkinoiden laajentuminen, yleinen kiinnostus taiteeseen ja luovuuteen, internetin kautta tapahtuvan kaupan kasvu tai jotain muuta?

Liiketoimintaasi uhkaavia tekijöitä:
Millaiset asiat saattavat vaikeuttaa tai uhata toimintaasi? Onko ilmastonmuutos sinulle uhka vai mahdollisuus? Entä mahdollinen elitason lasku, yleinen lama tai energian kallistuminen? Entä turismin väheneminen, väestön siirtymnen etelä-suomeen tai ikääntyminen? Ovatko nämä ja muut vastaavat seikat uhkia vai mahdollisuuksia?


10. Tiivistelmä - yhteenveto

( Tiivistelmä kirjoitetaan viimeisenä ja se sijoitetaan valmiin liiketoimintasuunnitelman alkuun, helpottamaan yleiskuvan muodostamista. Sen tarkoitus on antaa toiminnasta kokonaiskuva muutamalla silmäyksellä. )

Perustiedot:
Henkilötiedot, taiteilijanimi ja mahdollinen toiminimi tai yrityksen nimi, omistaja, toimiala, kotipaikka, osoite, henkilöstö ja liikevaihto.

Toimintasi historia ja nykytilanne:
Lyhyt yhteenveto taustoista. Koska olet aloittanut, millainen historia on taiteilijatoiminnallasi ja millaiselta näyttää on nykytilanteesi?

Toimitilat:
Työskentelymahdollisuudet. Millainen on työhuoneesi, ateljeesi? Minkälaisessa ympäristössä toimit?

Mitä teet:
Mille tuotteelle tai palvelulle liiketoimintasi perustuu? Kuvaile lyhyesti taiteesi, tuotteesi tai palvelusi. Millaisia tuotteita valmistat tai millaista palvelua myyt? Onko niillä jokin selkeä käyttötarkoitus ja millaisia mahdollisuuksia on niitä markkinoida? Ja millä tavoin ne erottuvat vastaavista kilpailevista tuotteista tai palveluista. Mitä hyötyä tuotteestasi on asiakkaalle?

Kenelle teet:
Ketkä ovat asiakkaitasi eli kenelle tuotteesi on tarkoitettu? Millaisia asiakasryhmiä sinulla on? Mikä on kohdeyleisösi?

Miten toimit:
Mitä teet että asiakkaat löytävät tuotteesi? Miten tuotteesi saavuttaa asiakkaan? Millainen on käytännön myynti- ja markkinointistrategiasi?

Missä toimit:
Kuvaile liiketoimintaympäristösi eli millainen on se toimiala, jolla vaikutat? Lyhyt kuvaus esim. suomen taidemarkkinoista, ketkä ovat alan keskeisiä toimijoita ja miten taidekauppaa tehdään. Miten itse sijoitut liiketoimintaympäristöösi?

Voimavarat:
Mitkä asiat tukevat toimintaasi ja ovat voimavarojasi? Millainen tukiverkosto sinulla on?

Tavoitteet:
Mihin tähtäät taiteilijatoiminnallasi, mitkä ovat tavoitteitasi? Tavoitteletko työtä, toimeentuloa, taiteellista mainetta, uran rakentamista, yhteiskunnallista vaikuttamista vai jotain muuta? Liikevaihto tavoitteesi ja palkkatavoitteesi?

Tulevaisuudennäkymät:
Millaiselta tulevaisuutesi näyttää? Mitä mahdollisuuksia sinulla on? Mitkä ovat mahdollisia riskitekijöitä tai uhkia, joilla voi olla vaikutusta toimintaasi?