Siirry pääsisältöön

Kivi kengästä

Viime päivinä olen miettinyt tarvetta "kuulua joukkoon", sitä kuinka ihminen rakentaa identiteettiään ja uraansa liittymällä erilaisiin ryhmiin, kuten taiteilijayhdistyksiin.

Jotkut liittyvät yhdistyksiin taiteilija identiteetin lujittamiseksi, itsetunnon kohottamiseksi, toiset paikallisten kontaktien ja yhteyksien luomiseksi. Tai jostain muusta syystä. Kuka mistäkin.

Ajatus mikä tästä nousi mieleeni on se että jäsenellä on yleensä aina jotain odotuksia yhdistyksen suuntaan. Taiteilija saattaa odottaa tietoa näyttelyistä, paikallisista taidetapahtumista ja apurahoista ja muista mahdollisuuksista. Odotuksia voi olla myös sosiaalisuudesta, hengenheimolaisten, ystävien löytymisestä tai siitä että vaikeina aikoina yhdistys toimii jonkinlaisena henkisenä tukipilarina tai muusta vastaavasta. Odotuksia voi olla hyvästä fiiliksestä yhdistyksen sisällä, siitä että kaikkia kohdellaan tasavertaisesti ja hyvin, siitä ettei ketään kiusata ja siitä että lakeja noudatetaan ja toiminta on muutenkin asiallista.

Jos odotukset eivät jostain syystä sitten täyty, niin yhdistyksen jäsenyydestä saattaa tulla jonkinasteinen rasite tai ainakin turhalta, ylimääräiseltä tuntuva asia. Näin on käynyt myös minulle suhteessa Espoon Kuvataiteilijoihin, jonka jäsenyydestä erosin tänään.

Asia liittyy espoolaisten taiteilijoiden riitelyyn, josta olen kirjoittanut jo aiemmin, enkä tässä mene siihen sen enempää. Totean vain että en halua enää jatkaa EKT:n jäsenenä kaiken sen jälkeen mitä syyttä erotettu taidelainaamonhoitaja on joutunut käymään läpi ja kohtaamaan.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat
17 kommenttia
Lue lisää

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla
Lähetä kommentti
Lue lisää

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä
2 kommenttia
Lue lisää