Lupasin kertoa kuinka viimekuinen näyteikkunoissa pidetty taidenäyttely oikein sujui. Kyseessä on siis tämä Museokadulla syyskuussa ollut näyttelykokeilu.
Myyntiä kertyi pyöreät nolla euroa. Ohikulkijat pysähtelivät kyllä varsin runsaasti teoksia katsomaan, jopa pidemmäksi aikaa niitä oikein tutkimaan, mutta kynnys mennä sisään liikkeeseen oli kuitenkin liian korkea.
Johtuuko asia siitä että ikkunasta tapahtuva myynti on pitkälle sattumasta kiinni? Eli siitä kulkeeko juuri se oikea henkilö ikkunoista ohi ja että onko hänellä juuri silloin aikaa jäädä pohtimaan yllättäen eteen tullutta mahdollista taidehankintaa. Yleensä arkisin ne jotka kadulla kulkevat ovat matkalla jonnekin. Ja ne jotka viikonloppuisin tai iltaisin ohikulkevat, niin viitsivätkö he nähdä vaivaa ja palata arkena ostoksille silloin kun liike on auki?
Samanlainen kokemus minulla on ikkunanäyttelystä kymmenen vuoden takaa, jolloin pidin näyttelyä Aleksanterinkadulla silloisen Sammon vakuutusliikkeen ikkunassa, ehkä yhdellä Helsingin vilkkaimmista paikoista. Vaikka ohi kulki päivittäin tuhansittain ihmisiä ja yhteystietoni olivat selkeät ja esillä tuonaikaisen tuotantoni parasta antia, niin ainuttakaan kontaktia ei tullut, eikä edes minkäänlaista palautetta.
Ja teoksistakaan ei voi täysin olla kyse. Vaikka nämä ns. vapaan taiteen teokseni (taidegrafiikka ja kollaasit) eivät ole kovin kaupallisia tai kaikkein helpoimpia ymmärtää, niin ne silti liikkuvat kohtalaisesti taidelainaamojen, välittäjien ja galleristien kautta.
Eli kokemukseni mukaan ikkunanäyttelyyn ei kannata ladata kovin suuria myynti tai muita odotuksia. Näyttely kannattaa ajatella lähinnä mainoksena, joka myös vaikuttaa mainoksen tavoin. Joku ehkä muistaa teoksesi kun näkee sen jossain muualla seuraavan kerran ja katsoo sitä silloin tarkemmin.
Onneksi en ottanut näyttelystä etukäteen mitään painetta, enkä mitään ylimääräisiä kuluja. Työaikaani kului asian tiimoilta useammalle päivälle ripoteltuna yhteensä n. 12h, eli teosten valitseminen työhuoneella olleiden jo valmiiksi kehystettyjen joukosta + teoslistan tekeminen + cv:n tarkistus + Asiaan liittyvät puhelut ja e-mailit = 4h + teosten kuljetus + esillelaitto = 5h + näyttelyn purku ja teosten kuljetus takaisin työhuoneelle 3h.
Nähtäväksi jää (tai ikuiseksi arvoitukseksi) mitä tuo 12h tuo joskus myöhemmin tullessaan.
Myyntiä kertyi pyöreät nolla euroa. Ohikulkijat pysähtelivät kyllä varsin runsaasti teoksia katsomaan, jopa pidemmäksi aikaa niitä oikein tutkimaan, mutta kynnys mennä sisään liikkeeseen oli kuitenkin liian korkea.
Johtuuko asia siitä että ikkunasta tapahtuva myynti on pitkälle sattumasta kiinni? Eli siitä kulkeeko juuri se oikea henkilö ikkunoista ohi ja että onko hänellä juuri silloin aikaa jäädä pohtimaan yllättäen eteen tullutta mahdollista taidehankintaa. Yleensä arkisin ne jotka kadulla kulkevat ovat matkalla jonnekin. Ja ne jotka viikonloppuisin tai iltaisin ohikulkevat, niin viitsivätkö he nähdä vaivaa ja palata arkena ostoksille silloin kun liike on auki?
Samanlainen kokemus minulla on ikkunanäyttelystä kymmenen vuoden takaa, jolloin pidin näyttelyä Aleksanterinkadulla silloisen Sammon vakuutusliikkeen ikkunassa, ehkä yhdellä Helsingin vilkkaimmista paikoista. Vaikka ohi kulki päivittäin tuhansittain ihmisiä ja yhteystietoni olivat selkeät ja esillä tuonaikaisen tuotantoni parasta antia, niin ainuttakaan kontaktia ei tullut, eikä edes minkäänlaista palautetta.
Ja teoksistakaan ei voi täysin olla kyse. Vaikka nämä ns. vapaan taiteen teokseni (taidegrafiikka ja kollaasit) eivät ole kovin kaupallisia tai kaikkein helpoimpia ymmärtää, niin ne silti liikkuvat kohtalaisesti taidelainaamojen, välittäjien ja galleristien kautta.
Eli kokemukseni mukaan ikkunanäyttelyyn ei kannata ladata kovin suuria myynti tai muita odotuksia. Näyttely kannattaa ajatella lähinnä mainoksena, joka myös vaikuttaa mainoksen tavoin. Joku ehkä muistaa teoksesi kun näkee sen jossain muualla seuraavan kerran ja katsoo sitä silloin tarkemmin.
Onneksi en ottanut näyttelystä etukäteen mitään painetta, enkä mitään ylimääräisiä kuluja. Työaikaani kului asian tiimoilta useammalle päivälle ripoteltuna yhteensä n. 12h, eli teosten valitseminen työhuoneella olleiden jo valmiiksi kehystettyjen joukosta + teoslistan tekeminen + cv:n tarkistus + Asiaan liittyvät puhelut ja e-mailit = 4h + teosten kuljetus + esillelaitto = 5h + näyttelyn purku ja teosten kuljetus takaisin työhuoneelle 3h.
Nähtäväksi jää (tai ikuiseksi arvoitukseksi) mitä tuo 12h tuo joskus myöhemmin tullessaan.
Kommentit