Siirry pääsisältöön

Pyhä keskinkertaisuus

Tänä aamuna mietin kuinka paljon olen nähnyt taidetta elämäni aikana. Mietin sitä miksi suurin osa kaikesta tuosta, ja etenkin vanhasta taiteesta, on oikeastaan aika keskinkertaista, sellaista kaavoihin kangistunutta tunkkaista öljyväreilyä?

Euroopan museoiden seinillä komeilee loputon rivi historian tapahtumien toisintoja, aatelistoasetelmia ja uskonnollisia aiheita, joiden seassa todelliset mestariteokset loistavat kuin harvinaiset helmet.

Yksi syy tähän lienee se, kun teoksen alkuvaiheet tekee oppilaiden ja apulaisten sekalainen joukko, niin mestarin pintasipaisu ei riitä korjaamaan keskinkertaisesti tehdyn pohjatyön puutteita.

Olisiko tässä myös ns. mestariteoksen "salaisuus"? Parhaissa teoksissa näkyy taiteilijan oma kädenjälki työvaiheiden alusta loppuun. Siksi kai Michelangelo on niin hyvä.

Kommentit

Maireanna sanoi…
Mielestäni taiteessa on tarkoitus juuri se, että vaikka kuina "kopioisi"tai yleensä tekee jotain, jää aina se oma boiloginen dna. Heheh- mites lie?
Älä nyt lillu siellä vedessä jatkuvasti,pistä jotain siinä sivussa. Näitä taidejuttuja kun on aika vähän liikkeellä.
Maireanna sanoi…
Näköjään silmät nukkuu minullakin, kun noita virheitä tulee. Sorry!
Luovuksissa sanoi…
pyynnöstäsi lopetin hetkeksi vedessä lillumisen ja laitoin pienen tekstin. Seuraava tulee sitten elokuun puolella.

Junnu Vainion laulun sanoin:

"Järjestelmä tarpeeksi on mua lypsänyt
luulen että aika alkaa olla kypsä nyt
Tulkaa, viekää sitten vaikka tuhkat pesästä
mut minä nautin kesästä

Käyn ahon laitaa minä ilman paitaa
ei estä kukaan kun matkaa teen
Vain suvituulen minä kutsun kuulen
se ottaa mukaan mun uudelleen

Viranomaiset (ja bloggaajat) saa mua turhaan etsiä
vielä riittää sentään jonkin verran metsiä
Enkä välitä mä kuulla yhtään uutista
sen Raatikaisen tuutista..."

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat...

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expans...

Vilho Penttilän huvilan naispatsaat Viherlaaksossa

Viherlaakson rantatien varrella, (Viherlaaksonranta 8) paikassa jossa nykyisin on hoivakotikiinteistö, oli aikoinaan kaunis huvila torneineen. Sen rakennutti itselleen arkkitehti Vilho Penttilä 1900-luvun alussa. Penttilä ammuttiin punaisten toimesta sisällissodassa epäiltynä aseiden salakuljetuksesta. Dora vaimo joutui myymään huvilan, Villa Penttilän, joka päätyi uuden omistaja kuoltua vakuutusyhtiö Suomi-Salaman työntekijöiden virkistyskäyttöön. Tuossa käytössä huvila palveli aina 1960-luvun alkuun. Huvila oli pystyssä vielä 60-luvun lopulla, jolloin Viherlaakson rannan kerros- ja rivitalojen rakentaminen oli saatu päätökseen. Tuolloin se oli jo pahoin rapistunut. Viimevaiheessaan ennen purkamista se oli satunnaisten majailijoiden käytössä ja toimi lasten sokkeloisena leikkipaikkana. Muistan itsekin linnamaisen rakennuksen hyvin ja olen myös käynyt muutaman kerran rakennuksessa "seikkailemassa". Sisällä  paikat oli tärvelty ja sekalaista roinaa levitelty joka puolelle. Hu...