Tässä aamun Hesarissa ollut mielipidekirjoitukseni. Täytyy myöntää että mielipiteen vapautta suomessa löytyy. Mutta aivan eri asia on sitten se onko mielipiteillä merkitystä. Kiusalliset ja varsinkin "valtaa" kyseenalaistavat näkemykset yleensä sivuutetaan ja vaietaan kuoliaaksi.
Oheinen kirjoitus on alkuperäinen tekstini, jota ei ole toimituksessa viilattu.
Koskevatko perusoikeudet myös taiteilijoita?
Kiasman johtaja Berndt Arell puhui hyvin (Hs 18.11) taidekentän luutuneista valtarakenteista, siitä kuinka pieni sisäpiiri päättää kuka suomalaisessa kuvataiteessa saa menestyä ja kuka ei.
Taiteilijan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että jos et pääse "sisäpiirin suosioon", niin saat todella kamppailla leipäsi eteen ja että ylipäätään säilyt taiteilijana olemassa.
Valta näkyy keskustelussa. Kiusalliset puheenaiheet "vaietaan kuoliaaksi" ja konsensus jatkuu niinkuin ennenkin.
Aihe joka pitäisi ruotia perusteellisesti on taiteilijatoiminnan tarkastelu reilusti elinkeinon näkökulmasta. Eli puhua siitä mitä tarkoittaa ammatinharjoittaminen tai pienyrittäminen taiteilijalle. Sillä juuri tätä joutuu yhä useampi taiteilijat jokatapauksessa miettimään, koska alalle tulee väkeä yhä kiihtyvää tahtia ja sisäpiirin suosioon pääsee jatkossa yhä harvempi.
Toki aihe on kiusallinen. Jos taiteilijatoimintaa tarkastellaan elinkeinona, niin tämä asettaa apurahoituksen kyseenalaiseen valoon. Miksi jotkut taiteilija-ammatinharjoittaja saavat "tukiaisia" ja toiset eivät, kun kuitenkin kaikkien ammatilliset peruslähtökohdat - taiteellinen laatu, koulutus, ammattiliitojen jäsenyys - ovat samat ja toiminta tapahtuu samoissa taidekentän puitteissa?
Taiteen vapaus on turvattu perustuslaissa ja samoin yksilön oikeus "hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla." Perustuslain mukaan julkisen vallan olisi myös "huolehdittava työvoiman suojelusta." Ikävä vain taiteilijat on jätetty tässä asiassa heitteelle.
Valtarakenteet nojaavat yhä siihen olettamaan että taiteilija tekee teokset ja elää apurahoilla. Ja joku muu sitten tekee rahaa, "tuottaa sisältöä" taiteilijan teoksilla.
Oheinen kirjoitus on alkuperäinen tekstini, jota ei ole toimituksessa viilattu.
Koskevatko perusoikeudet myös taiteilijoita?
Kiasman johtaja Berndt Arell puhui hyvin (Hs 18.11) taidekentän luutuneista valtarakenteista, siitä kuinka pieni sisäpiiri päättää kuka suomalaisessa kuvataiteessa saa menestyä ja kuka ei.
Taiteilijan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että jos et pääse "sisäpiirin suosioon", niin saat todella kamppailla leipäsi eteen ja että ylipäätään säilyt taiteilijana olemassa.
Valta näkyy keskustelussa. Kiusalliset puheenaiheet "vaietaan kuoliaaksi" ja konsensus jatkuu niinkuin ennenkin.
Aihe joka pitäisi ruotia perusteellisesti on taiteilijatoiminnan tarkastelu reilusti elinkeinon näkökulmasta. Eli puhua siitä mitä tarkoittaa ammatinharjoittaminen tai pienyrittäminen taiteilijalle. Sillä juuri tätä joutuu yhä useampi taiteilijat jokatapauksessa miettimään, koska alalle tulee väkeä yhä kiihtyvää tahtia ja sisäpiirin suosioon pääsee jatkossa yhä harvempi.
Toki aihe on kiusallinen. Jos taiteilijatoimintaa tarkastellaan elinkeinona, niin tämä asettaa apurahoituksen kyseenalaiseen valoon. Miksi jotkut taiteilija-ammatinharjoittaja saavat "tukiaisia" ja toiset eivät, kun kuitenkin kaikkien ammatilliset peruslähtökohdat - taiteellinen laatu, koulutus, ammattiliitojen jäsenyys - ovat samat ja toiminta tapahtuu samoissa taidekentän puitteissa?
Taiteen vapaus on turvattu perustuslaissa ja samoin yksilön oikeus "hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla." Perustuslain mukaan julkisen vallan olisi myös "huolehdittava työvoiman suojelusta." Ikävä vain taiteilijat on jätetty tässä asiassa heitteelle.
Valtarakenteet nojaavat yhä siihen olettamaan että taiteilija tekee teokset ja elää apurahoilla. Ja joku muu sitten tekee rahaa, "tuottaa sisältöä" taiteilijan teoksilla.
Kommentit
Samalla hän kehotti pitämään asiasta meteliä. Onhan tästä meteliä pidetty. Mutta jonkun laman tai rahapulan vuoksi ei taiteilijanpalkkaakaan aikoinaan voitu hyväksyä.
Eivätkös taiteilijat nyt saa sos.turvaa Maatalousyrittäjien eläkekassalta (tai joltain sellaiselta)? Eivätkö taiteilijat voi silloin vaatia myös maataloustukiaisia?
kiitos kommenteista. Metelin pidon saa hyvin laantumaan kun ei reagoi siihen mitenkään. Se on vanha väittelytaidon perusliike.
Apurahan saajien kohdalla taitaa noin olla. Pitää varmaan yrittää jatkossa noita maataloustukiaisia. Eräänlaista kulttuuri-puutarhanhoitoahan tämä taiteilijan touhu on...