Siirry pääsisältöön

Kannattiko kesänäyttely?

Kesänäyttely on ohi ja kyltit tien varresta on kerätty pois. On aika pohtia miten kaikki sujui ja kannattiko vaiva.

Alkujärjestelyt sujuivat selvästi helpommin kuin viime kesänä. Nyt ei tarvinnut käyttää yhtä paljon energiaa kaikenlaisiin korjauksiin. Vaikka torniaitan katto uusittiin ja pari aittaa sai pintaansa punamultaa, niin silti aikaa jäi enemmän itse näyttelyn rakentamiseen.

Viime kesään verrattuna kävijämäärä jäi hieman pienemmäksi. Kuudesta sadasta putosimme nyt viiteensataan. Ehkä yksi syy tähän oli näyttelyn teemassa - piirtäminen, mikä ei "arkisuutensa" takia kiinnostanut suurta yleisöä laajemmin. Sääli, sillä näyttely keräsi harvinaisen paljon positiivista palautetta ja kiitosta, niltä jotka paikalle tulivat. Jotkut saapuivat paikalle nimenomaan juuri teeman takia, muutamat jopa hieman kauempaakin. Itsellekin jäi sellainen maku että kokonaisuus oli varsin onnistunut.

Toinen syy kävijämäärän kutistumiseen oli ilmeisesti kylteissä. Tämä vuonna Ely-keskuksen linja oli varsin tiukka lupien kanssa. Asfalttitien varteen sai laittaa Sammatin suunnasta lähestymiset 1km ja 500m ja toisesta suunnasta vain 500m sekä kohdalle kääntymisnuoli. Viimekesäiset 2km ja 3km yms. kyltit tulkittiin mainonnaksi ja niitä ei nyt sallittu, eikä kuulemma sallita jatkossakaan. Näyttelyn "mainostaminen" pitää Ely-keskuksen mielestä hoitaa aivan muilla foorumeilla kuin tienvarsikylteillä. Ei edes aukiolo-aikaa saanut laittaa päätien varteen, vaan ihmisten piti käydä portilla toteamassa että suljettu on tältä päivältä. Päätien varressa oli oltava vain "tapahtuman nimi ja nuoli".

Päivät olivat yllättävän tasaisia. Ihmisiä tupsahteli paikalle tasaisen harvakseltaan. Toki alkuviikot olivat hieman hiljaisempia ja viikonloppuina paikka paikoin jopa hieman ruuhkaa kuten viimekin vuonna, mutta kaiken kaikkiaan päivät olivat nyt aikalailla samankaltaisia. Tämä taas toi näyttelyn pyörittämiseen hienoista passissa olon tai "puuduttavan" odottelun makua. Onneksi vaimoni Kristiina oli varsin paljon paikalla, niin ettei näyttely sitonut meitä kumpaakaan aivan kokonaan aitojen kupeseen koko heinäkuuksi. Lisäksi järjestimme niin että tietokoneen ääreltä näki suoraan näyttelyalueelle. Ja laitoimme myös soittokellon ja "soita kelloa"-kyltin näkyvälle paikalle, niin että välillä oli mahdollista hieman puuhailla puutarhan puolella. Nämä olivat oikeita ratkaisuja, sillä on tärkeää että hyvä fiilis säilyy koko näyttelyn ajan ja kaikki vieraat kokevat itsensä tervetulleeksi.

Ostamisen suhteen ihmiset olivat selvästi harkitsevaisempi kuin vuosi sitten. Kreikka ja laman uhka näytti tuovan ylimääräistä varovaisuutta hankintoihin. Onneksi sentään grafiikka liikkui ihan mukavasti, niin että vaivasta jäi käteen pientä palkkaa. Joidenkin näyttely vieraiden kertomana kuulin myös saman suuntaisia huhuja, siitä että myös muissa kesänäyttelyissä on myynti ollut heikompaa kuin aiemmin. Ilmeisesti median jatkuva rummutus laman uhasta saa ihmiset varuilleen ja taide on tällaisessa tilanteessa aina niitä ensimmäisiä mistä säästetään.

Tänä kesänä erialojen taiteilijoita piipahteli paikalla aika usein. Tapahtui monia mielenkiintoisia keskusteluja, kohtaamisia ja tutustumisia. Yllätyin jälleen miten nopeasti kuukausi meni. Ensi kesänä homma jatkuu ja muuttuu useamman taiteilijan yhteisnäyttelyksi. Toivottavasti laman uhka on siihen mennessä jo hälvennyt.

Kommentit

NinaH sanoi…
Ikävä tuo ely-kesuksen tulkinta siitä, mikä on mainontaa ja mikä ei. Itse ajattelen niin, että Suomen kesään kuuluu kesänäyttelyt ja myös nuo tienvarsikyltit. 2 km ei tunnu vielä niin kovin pitkältä matkalta ja itse olen vaan iloinen, jos kyltti johdattaa näyttelyyn, jota en muuten tietäisi.

Oletteko vieneet näyttelystä infoa/ tiedotteita Roution ABC:lle, jossa on Lohjan kaupungin matkailuinfopiste? Siellä näyttää olevan paljon erilaisia esitteitä suuremmasta pienempään tapahtumaan.

Kiitos tämän kesän näyttelystä! Ihanaa, että Sammatissa on jotakin tällaista.
Luovuksissa sanoi…
ABC:n turisti-infossa oli mainoksia ja julisteita lähiseuduilla.

Kun ajelee ympäri suomea niin aika villiä on tienvarsimainonta. Ilmeisesti paikallisen valvovan tahon aktiivisuus ratkaisee aika paljon. Sammatin seudulla YIT on näissä asioissa viranomaisen alihankkija tieasioissa, saukkolassa on yit:n iso varikko ja ilmeisesti he valvovat aktiivisesti lähiseutua. Käytäntö näyttäisi olevan että kohdalla olevat luvattomatkin kyltit sallitaan mutta kun asia menee laajemmaksi niin silloin mennään lain kirjainen mukaan.
NinaH sanoi…
Ok. Eipä sitä kai voi moittia, jos ihmiset hoitavat työnsä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä