Siirry pääsisältöön

Kulttuurisetelillä taidetta lainaamaan

Aamulla uutisoitiin kulttuurisetelistä, jonka käyttöönottoa valmistellaan opetusministeriössä. Kaikinpuolin hyvältä kuulostava hanke. Kannatan lämpimästi.

Seteli kelpaa esim. maksuksi konsertteihin ja sirkukseen ja moniin muihin kulttuurialan rientoihin. Toivottavasti sen käyttö ulotetaan myös taidelainaamoihin, niin että kulttuuriseteleitä voisi käyttää teosten lainausmaksuissa tai osamaksuna teosten hankinnassa myös galleriasta ostettaessa. Tämä osaltaan helpottaisi kuvataiteilijoiden ahdinkoa aidosti ja toisin kuin museoiden sisäänpääsymaksut.

Muutenkin taidelainaamoissa on ideaa. Koko maan kattavana kirjastojen yhteydessä toimivana järjestelmänä lainaamotoiminta voisi todella auttaa taiteilijakuntaa parempaan toimeentuloon. On todella ihme ettei asiasta saada edes kunnon keskustelua aikaiseksi.

Eivät taidelainaamot koko toimeentulo-ongelmaa ratkaise, mutta aivan varmasti järjestelmä toisi selvää parannusta ainakin osalle taiteilijakuntaa.

Kommentit

Unknown sanoi…
Pakko kommentoida. Toi ajatus kirjastojen yhteydessä olevasta taidelainaamosta on just sitä mitä ajattelin itsekin. Aivan huvitti kun luin sen sun jutusta.

Voisi myös kehitellä yhteistä taideteosten varasto/näyttely/lainaus/myyntitilaa sillä nyt monen taiteilijan työt pölyttyvät kalliiden näyttelyiden välissä pitkin työhuoneen nurkkia. Tässä voisivat tulla kunnanisät ja -äidit apuun ja auttaa tilojen ja valvonnan järjestämisessä. Sehän olisi hieno kunnan/kaupungin kuvataidekulttuurin "näyteikkuna" ja aina olisi vaihtuva taidenäyttely kun toiset työt olisivat menossa eri näyttelyissä muualla ja uusia töitä tulisi tilalle.

Voisihan tämä systeemi jollainlailla toimia vaikka kunna omissa virastojen tiloissa...

No, tämä ei ehkä ole ihan valmiikksi ajateltu juttu mutta kuka kieltää kehittelemästä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat...

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expans...

Vilho Penttilän huvilan naispatsaat Viherlaaksossa

Viherlaakson rantatien varrella, (Viherlaaksonranta 8) paikassa jossa nykyisin on hoivakotikiinteistö, oli aikoinaan kaunis huvila torneineen. Sen rakennutti itselleen arkkitehti Vilho Penttilä 1900-luvun alussa. Penttilä ammuttiin punaisten toimesta sisällissodassa epäiltynä aseiden salakuljetuksesta. Dora vaimo joutui myymään huvilan, Villa Penttilän, joka päätyi uuden omistaja kuoltua vakuutusyhtiö Suomi-Salaman työntekijöiden virkistyskäyttöön. Tuossa käytössä huvila palveli aina 1960-luvun alkuun. Huvila oli pystyssä vielä 60-luvun lopulla, jolloin Viherlaakson rannan kerros- ja rivitalojen rakentaminen oli saatu päätökseen. Tuolloin se oli jo pahoin rapistunut. Viimevaiheessaan ennen purkamista se oli satunnaisten majailijoiden käytössä ja toimi lasten sokkeloisena leikkipaikkana. Muistan itsekin linnamaisen rakennuksen hyvin ja olen myös käynyt muutaman kerran rakennuksessa "seikkailemassa". Sisällä  paikat oli tärvelty ja sekalaista roinaa levitelty joka puolelle. Hu...