
Rento luovuus on rakkauden tila, jossa omien rajojen puitteissa on kaikki mahdollista. Kyse on oikeastaan itserakkaudesta, luovan suorittajan "omasta hetkestä". Tai laatuajan vietosta itsensä kanssa, omien rakkaiden ideoiden, teemojen tai ajatusten parissa.
Vaikka rentouden tärkeys luovuudelle on lähes selviö, niin käytännössä (ainakin omassa taiteilijan arjessani) täydellisen rentouden löytäminen tuppaa jäämään lähinnä teoreettiseksi, ihannetilaksi, joka on mahdollista vain harvoin.
Omaa luovuuttani rajoittavat ehkä eniten rahapulan mukana tulevat elatuksen murheet ja se että joutuu huomioimaan työssään yhteiskunnan aikataulut ja perheen tarpeet. Ja tässä se onkin jatkuva tasapainoilun paikka. Ei voi olla liian kauan luovuksissa, sillä muuten puree verokarhu tai potkaisee anoppi.
Mutta rentous on luovuudelle elintärkeää ja siksi yritän sitä jatkuvasti etsiä ja opiskella. Nyt esimerkiksi tarkkailen koiraa ja yritän päästä selvyyteen miten se voi ottaa noin rennosti vaikka ympärillä imuroidaan ja naapurin tontilla on räjäytystyömaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti