Siirry pääsisältöön

Lehmä

Pysähdyin taukokahveille Tertin kartanoon ja silmään tökkäsi lähes luonnollista kokoa oleva Kitsch-lehmä, joka käyskentelee pellolla ja tuijottelee kahvilan suuntaan. Kahvituokioni häiriintyi kun tuo vitivalkoinen veistos ei suostunut millään istumaan maisemaan.

Veistos on kyllä yritetty sijoittaa pellolle harkiten, mutta kontrasti lehmän muovisen olemuksen ja sitä ympäröivän vehreän maaseudun välillä on niin voimakas ettei yhteentörmäystä voi välttää.

Länsimaiselle ihmiselle valkoinen väri symboloi puhtautta ja viattomuutta, mutta kaukoidässä väri tarkoittaa surua ja kuolemaa. Onko siis lehmän tarkoitus torjua kiinalaisia vai kertoa jotain kartonon busineksen pyyteettömyydestä? Vai onko kyseessä jonkilainen hajuhaittojen torjunta-operaatio, jossa maaseutua halutaan tarjoilla vierailijoille steriilissä muodossa? Vai kenties jalo teko taiteen hyväksi?

Oli miten oli niin Kitschiä lehmä on joka tapauksessa ja myös ympäristön kannalta epäeettistä. Muovin käyttöä pitäisi vähentää kaikilla elämän alueilla, myös koriste-esineissä ja taiteessa.

Miina Äkkijyrkän kierrätysmateriaali lehmät painivat aivan eri sarjassa.
Tunnisteet:

Kommentit

Maireanna sanoi…
Ehkä tuo värien jyrkkä kontrasti albiinolehmästä ei sovi suomalaisen silmään..Ei istu luontoon millään.
12. elokuuta 2008 klo 9.18
Luovuksissa sanoi…
Tässä on varmaan ajateltu että muovilehmä on hieno detalji ja katseenvangitsija kartano miljöössä.

Mutta on ristiriitaista kun ympäristöä yritetään tehdä viihtyisäksi ympäristö-ongelmia aiheuttavan muovijalosteen avulla...
12. elokuuta 2008 klo 10.21
Anonyymi sanoi…
Eipä tuo minunkaan silmään yhtään kivalta vaikuttanut, eipä ollut luonnollisen oloinenkaan.
12. elokuuta 2008 klo 10.50
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat...
17 kommenttia
Lue lisää

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expans...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vilho Penttilän huvilan naispatsaat Viherlaaksossa

Viherlaakson rantatien varrella, (Viherlaaksonranta 8) paikassa jossa nykyisin on hoivakotikiinteistö, oli aikoinaan kaunis huvila torneineen. Sen rakennutti itselleen arkkitehti Vilho Penttilä 1900-luvun alussa. Penttilä ammuttiin punaisten toimesta sisällissodassa epäiltynä aseiden salakuljetuksesta. Dora vaimo joutui myymään huvilan, Villa Penttilän, joka päätyi uuden omistaja kuoltua vakuutusyhtiö Suomi-Salaman työntekijöiden virkistyskäyttöön. Tuossa käytössä huvila palveli aina 1960-luvun alkuun. Huvila oli pystyssä vielä 60-luvun lopulla, jolloin Viherlaakson rannan kerros- ja rivitalojen rakentaminen oli saatu päätökseen. Tuolloin se oli jo pahoin rapistunut. Viimevaiheessaan ennen purkamista se oli satunnaisten majailijoiden käytössä ja toimi lasten sokkeloisena leikkipaikkana. Muistan itsekin linnamaisen rakennuksen hyvin ja olen myös käynyt muutaman kerran rakennuksessa "seikkailemassa". Sisällä  paikat oli tärvelty ja sekalaista roinaa levitelty joka puolelle. Hu...
3 kommenttia
Lue lisää