Jos haluat tulla maailmankuuluksi taiteilijaksi ja "keskustella globaaleista ongelmista" vaikkapa naisten asemasta ja epätasa-arvosta, niin silloin hyvä keino tai "yhteiskuntakriittinen taideurakikka" olisi naisellisten asusteiden, kuten pikkupöksyjen ja rintaliivien tai vaikkapa siveysvyön valmistaminen koraanista. Huomio ja "taiteellinen" maine olisi varmuudella taattu.
Ja vaikka jälkikahakoissa oma henkikin menisi, niin taideuroteko takaisi jokatapauksessa kuolemattomuuden ja paikan taiteen all-of-famessa.
Tarkastellaanpa lähemmin koraanista tehdyn siveysvyön taiteellisia mahdollisuuksia. Koska en itse halua tulla kivitetyksi, en parhaankaan taiteen takia, niin hommaan tarvitaan nyt vapaaehtoinen. Eli tarvitaan taiteilijamarttyyri, joka uhraa tässä kokonaistaideteoksessa henkensä taiteen alttarilla. Löytyykö vapaaehtoisia?
Taiteilijamarttyyrin tehtävänä olisi valmistaa koraanin osasista taiteellisesti toimiva siveysvyö, joka siis on naisen alistamisen ja omistamisen brutaaleimpia ilmentymiä. Vaikka siveysvyö tunnetaan lähinnä kristillisistä yhteyksistä, niin tämän pikkuseikan ei saa nyt antaa häiritä taiteellisia vapauksia.
Ja sitä paitsi kristinusko on päässyt sen verran pahasti maallistumaan ja naiset tasa-arvoistumaan, että raamatusta valmistetulla siveysvyöllä tuskin saataisiin aikaiseksi toivottua taiteellista vaikutusta ja median huomioita. Taiteen tehtävä on julistaa ajankohtaista totuutta ja ottaa esille kipeitä globaaleita aiheita, sellaisia joista juuri nyt vaietaan. Tärkeintä on ongelman kiteyttäminen ja osuva luova tulkinta.
Oma osuuteni tässä prosessissa olisi vain tapahtumien viaton videointi. Siis siveysvyön valmistumisen seuraamista ja taiteilijan tuntemusten dokumentointia. Kaiken asiaan liittyvän videointia. Sitä mitä taiteilija kokee ja kuinka hän valmistuu marttyyrin tehtäväänsä. Millaisia taiteellis-teknisiä ongelmia hän mahdollisesti kohtaa luovassa prosessissaan? Pyhittyykö hän prosessin etenemisen kautta?
Mitä hän ajattelee, tunteeko hän alistettujen naisten odotukset harteillaan, tunteeko hän kuolemansa lähestyvän ja miten taidejumala tulee palkitsemaan hänen taiteellisesti tinkimättömän teoksensa? Onko hänelle luvassa kultainen ateljee ja iankaikkinen apuraha taiteen taivaassa? Ja odottaako Picasso portilla?
Missä hän aikoo julistaa vapauttavan sanomansa ja paljastaa siveysvyön alastoman totuuden? Miten hän valitsee tapahtuman näyttämön? Haluaako hän sanoa videon välityksellä viimeisen tervehdyksensä taideyleisölle, museovieraille, alistetuille naisille vai läheisilleen?
Astuuko hän ilkosillaan vain siveysvyö yllään länsimaisen väkijoukon sekaan ja kävelee kunnes jotain tapahtuu? Seisoskeleeko hän ostoskeskuksen kulmalla vai museossa valkoisella jalustalla? Huomaako kukaan? Miten asiaan reagoidaan, yrittääkö joku avata vyön? Vai valitseeko hän nopeamman performancen ja ostaa lentolipun alistettujen naisten maahan ja esittää yhteisöllisen taideteoksensa basaarin aukiolla?
Tuleeko kuolema heti raivokkaana kivityksenä vai viiveellä ajojahdin, väistöliikkeiden, taiteilijan puolustuspuheiden ja mahdollisten uusinta esitysten jälkeen? Onko kivittäjien joukossa vain miehiä vai onko joukossa myös ymmärtämättömiä naisia? Vaikuttaako naisten osallistuminen kivitykseen taiteellisen suorituksen puhtauteen?
Miten kuoleman tulee ja mitkä ovat taiteilijan viimeiset sanat? "Taide on totuus" vai "taide, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät" vai "taide rakastaa teitä" vai "älkää nyt taiteesta suuttuko" vai jotain muuta vastaavaa?
Pääasia kuitenkin on että taiteilija tulee asianmukaisesti kivitetyksi ja kuolee ja että kaikki tulee videoitua huolellisesti alusta loppuun. Sillä tämän kaltainen taiteilijan tappovideo se vasta jotain olisikin. Todellinen taiteellinen maineteko.
Ja vaikka jälkikahakoissa oma henkikin menisi, niin taideuroteko takaisi jokatapauksessa kuolemattomuuden ja paikan taiteen all-of-famessa.
Tarkastellaanpa lähemmin koraanista tehdyn siveysvyön taiteellisia mahdollisuuksia. Koska en itse halua tulla kivitetyksi, en parhaankaan taiteen takia, niin hommaan tarvitaan nyt vapaaehtoinen. Eli tarvitaan taiteilijamarttyyri, joka uhraa tässä kokonaistaideteoksessa henkensä taiteen alttarilla. Löytyykö vapaaehtoisia?
Taiteilijamarttyyrin tehtävänä olisi valmistaa koraanin osasista taiteellisesti toimiva siveysvyö, joka siis on naisen alistamisen ja omistamisen brutaaleimpia ilmentymiä. Vaikka siveysvyö tunnetaan lähinnä kristillisistä yhteyksistä, niin tämän pikkuseikan ei saa nyt antaa häiritä taiteellisia vapauksia.
Ja sitä paitsi kristinusko on päässyt sen verran pahasti maallistumaan ja naiset tasa-arvoistumaan, että raamatusta valmistetulla siveysvyöllä tuskin saataisiin aikaiseksi toivottua taiteellista vaikutusta ja median huomioita. Taiteen tehtävä on julistaa ajankohtaista totuutta ja ottaa esille kipeitä globaaleita aiheita, sellaisia joista juuri nyt vaietaan. Tärkeintä on ongelman kiteyttäminen ja osuva luova tulkinta.
Oma osuuteni tässä prosessissa olisi vain tapahtumien viaton videointi. Siis siveysvyön valmistumisen seuraamista ja taiteilijan tuntemusten dokumentointia. Kaiken asiaan liittyvän videointia. Sitä mitä taiteilija kokee ja kuinka hän valmistuu marttyyrin tehtäväänsä. Millaisia taiteellis-teknisiä ongelmia hän mahdollisesti kohtaa luovassa prosessissaan? Pyhittyykö hän prosessin etenemisen kautta?
Mitä hän ajattelee, tunteeko hän alistettujen naisten odotukset harteillaan, tunteeko hän kuolemansa lähestyvän ja miten taidejumala tulee palkitsemaan hänen taiteellisesti tinkimättömän teoksensa? Onko hänelle luvassa kultainen ateljee ja iankaikkinen apuraha taiteen taivaassa? Ja odottaako Picasso portilla?
Missä hän aikoo julistaa vapauttavan sanomansa ja paljastaa siveysvyön alastoman totuuden? Miten hän valitsee tapahtuman näyttämön? Haluaako hän sanoa videon välityksellä viimeisen tervehdyksensä taideyleisölle, museovieraille, alistetuille naisille vai läheisilleen?
Astuuko hän ilkosillaan vain siveysvyö yllään länsimaisen väkijoukon sekaan ja kävelee kunnes jotain tapahtuu? Seisoskeleeko hän ostoskeskuksen kulmalla vai museossa valkoisella jalustalla? Huomaako kukaan? Miten asiaan reagoidaan, yrittääkö joku avata vyön? Vai valitseeko hän nopeamman performancen ja ostaa lentolipun alistettujen naisten maahan ja esittää yhteisöllisen taideteoksensa basaarin aukiolla?
Tuleeko kuolema heti raivokkaana kivityksenä vai viiveellä ajojahdin, väistöliikkeiden, taiteilijan puolustuspuheiden ja mahdollisten uusinta esitysten jälkeen? Onko kivittäjien joukossa vain miehiä vai onko joukossa myös ymmärtämättömiä naisia? Vaikuttaako naisten osallistuminen kivitykseen taiteellisen suorituksen puhtauteen?
Miten kuoleman tulee ja mitkä ovat taiteilijan viimeiset sanat? "Taide on totuus" vai "taide, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät" vai "taide rakastaa teitä" vai "älkää nyt taiteesta suuttuko" vai jotain muuta vastaavaa?
Pääasia kuitenkin on että taiteilija tulee asianmukaisesti kivitetyksi ja kuolee ja että kaikki tulee videoitua huolellisesti alusta loppuun. Sillä tämän kaltainen taiteilijan tappovideo se vasta jotain olisikin. Todellinen taiteellinen maineteko.
Kommentit