Siirry pääsisältöön

Marttyyri

Jos haluat tulla maailmankuuluksi taiteilijaksi ja "keskustella globaaleista ongelmista" vaikkapa naisten asemasta ja epätasa-arvosta, niin silloin hyvä keino tai "yhteiskuntakriittinen taideurakikka" olisi naisellisten asusteiden, kuten pikkupöksyjen ja rintaliivien tai vaikkapa siveysvyön valmistaminen koraanista. Huomio ja "taiteellinen" maine olisi varmuudella taattu.

Ja vaikka jälkikahakoissa oma henkikin menisi, niin taideuroteko takaisi jokatapauksessa kuolemattomuuden ja paikan taiteen all-of-famessa.

Tarkastellaanpa lähemmin koraanista tehdyn siveysvyön taiteellisia mahdollisuuksia. Koska en itse halua tulla kivitetyksi, en parhaankaan taiteen takia, niin hommaan tarvitaan nyt vapaaehtoinen. Eli tarvitaan taiteilijamarttyyri, joka uhraa tässä kokonaistaideteoksessa henkensä taiteen alttarilla. Löytyykö vapaaehtoisia?

Taiteilijamarttyyrin tehtävänä olisi valmistaa koraanin osasista taiteellisesti toimiva siveysvyö, joka siis on naisen alistamisen ja omistamisen brutaaleimpia ilmentymiä. Vaikka siveysvyö tunnetaan lähinnä kristillisistä yhteyksistä, niin tämän pikkuseikan ei saa nyt antaa häiritä taiteellisia vapauksia.

Ja sitä paitsi kristinusko on päässyt sen verran pahasti maallistumaan ja naiset tasa-arvoistumaan, että raamatusta valmistetulla siveysvyöllä tuskin saataisiin aikaiseksi toivottua taiteellista vaikutusta ja median huomioita. Taiteen tehtävä on julistaa ajankohtaista totuutta ja ottaa esille kipeitä globaaleita aiheita, sellaisia joista juuri nyt vaietaan. Tärkeintä on ongelman kiteyttäminen ja osuva luova tulkinta.

Oma osuuteni tässä prosessissa olisi vain tapahtumien viaton videointi. Siis siveysvyön valmistumisen seuraamista ja taiteilijan tuntemusten dokumentointia. Kaiken asiaan liittyvän videointia. Sitä mitä taiteilija kokee ja kuinka hän valmistuu marttyyrin tehtäväänsä. Millaisia taiteellis-teknisiä ongelmia hän mahdollisesti kohtaa luovassa prosessissaan? Pyhittyykö hän prosessin etenemisen kautta?

Mitä hän ajattelee, tunteeko hän alistettujen naisten odotukset harteillaan, tunteeko hän kuolemansa lähestyvän ja miten taidejumala tulee palkitsemaan hänen taiteellisesti tinkimättömän teoksensa? Onko hänelle luvassa kultainen ateljee ja iankaikkinen apuraha taiteen taivaassa? Ja odottaako Picasso portilla?

Missä hän aikoo julistaa vapauttavan sanomansa ja paljastaa siveysvyön alastoman totuuden? Miten hän valitsee tapahtuman näyttämön? Haluaako hän sanoa videon välityksellä viimeisen tervehdyksensä taideyleisölle, museovieraille, alistetuille naisille vai läheisilleen?

Astuuko hän ilkosillaan vain siveysvyö yllään länsimaisen väkijoukon sekaan ja kävelee kunnes jotain tapahtuu? Seisoskeleeko hän ostoskeskuksen kulmalla vai museossa valkoisella jalustalla? Huomaako kukaan? Miten asiaan reagoidaan, yrittääkö joku avata vyön? Vai valitseeko hän nopeamman performancen ja ostaa lentolipun alistettujen naisten maahan ja esittää yhteisöllisen taideteoksensa basaarin aukiolla?

Tuleeko kuolema heti raivokkaana kivityksenä vai viiveellä ajojahdin, väistöliikkeiden, taiteilijan puolustuspuheiden ja mahdollisten uusinta esitysten jälkeen? Onko kivittäjien joukossa vain miehiä vai onko joukossa myös ymmärtämättömiä naisia? Vaikuttaako naisten osallistuminen kivitykseen taiteellisen suorituksen puhtauteen?

Miten kuoleman tulee ja mitkä ovat taiteilijan viimeiset sanat? "Taide on totuus" vai "taide, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät" vai "taide rakastaa teitä" vai "älkää nyt taiteesta suuttuko" vai jotain muuta vastaavaa?

Pääasia kuitenkin on että taiteilija tulee asianmukaisesti kivitetyksi ja kuolee ja että kaikki tulee videoitua huolellisesti alusta loppuun. Sillä tämän kaltainen taiteilijan tappovideo se vasta jotain olisikin. Todellinen taiteellinen maineteko.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat...

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expans...

Vilho Penttilän huvilan naispatsaat Viherlaaksossa

Viherlaakson rantatien varrella, (Viherlaaksonranta 8) paikassa jossa nykyisin on hoivakotikiinteistö, oli aikoinaan kaunis huvila torneineen. Sen rakennutti itselleen arkkitehti Vilho Penttilä 1900-luvun alussa. Penttilä ammuttiin punaisten toimesta sisällissodassa epäiltynä aseiden salakuljetuksesta. Dora vaimo joutui myymään huvilan, Villa Penttilän, joka päätyi uuden omistaja kuoltua vakuutusyhtiö Suomi-Salaman työntekijöiden virkistyskäyttöön. Tuossa käytössä huvila palveli aina 1960-luvun alkuun. Huvila oli pystyssä vielä 60-luvun lopulla, jolloin Viherlaakson rannan kerros- ja rivitalojen rakentaminen oli saatu päätökseen. Tuolloin se oli jo pahoin rapistunut. Viimevaiheessaan ennen purkamista se oli satunnaisten majailijoiden käytössä ja toimi lasten sokkeloisena leikkipaikkana. Muistan itsekin linnamaisen rakennuksen hyvin ja olen myös käynyt muutaman kerran rakennuksessa "seikkailemassa". Sisällä  paikat oli tärvelty ja sekalaista roinaa levitelty joka puolelle. Hu...