Keskustelu jatkuu Toiseus-näyttelyn ympärillä. Aamun lehdessä näyttelyn kuraattorit vakuuttelevat ettei maahanmuuttaja-teema ollut muuta kuin sivujuonne näyttelyä ideoitessa ja sitä ei mitenkään painotettu. Jos näin on tilanne, niin silloin on toimeksianto ollut epäselvä ja siksi ollaan nyt löysät housuissa tilanteessa.
Olisiko tässä nyt kouluesimerkki siitä, että jos tehtävän tavoite, toiminnan tarkoitus ei ole kaikille osapuolille selvillä, niin metsään mennään.
Myös kuraattorien yhdistys SKY ry hyökkää eilisen Marika Aallon kirjoituksen kimppuun ja pitää "hälyyttävänä" sitä että "ammattikuraattori tuomitsee näyttelyn näkemättä sitä".
Tähän voisi sanoa että koko näyttely ei ole vielä yleisesti (livenä) nähtävillä, koska kyseessä on näyttely jonka voi nähdä ainoastaan eri seurakuntien tiloissa, jos seurakunnat tilaavat kyseisen esityksen vuoden 2009 yhteisvastuu-keräyksen tiimoilta, jossa siis edelleen on teemana maahanmuuttajien huono työllisyys tilanne.
Ja se mitä näyttelystä on nähtävillä jo nyt löytyy Seccon sivulta jossa näyttelyä markkinoidaan seurakunnille.
Yhdyn Suomen Kulttuurirahaston yliasiamiehen Antti Arjavan ajatukseen siitä, että kulttuurissa olisi pikkuhiljaa aikuistuttava, niin että seksuaalivähemmistöjen jäseniä voitaisiin esittää muutenkin kuin korostetun seksuaalisesti "korsetteihin puettuina pelleinä".
Mutta yksi asia jupakassa on varmaa. Kyseinen näyttely saa ennennäkemätöntä huomiota, enemmän kuin kaikki Seccon aiemmat yhteensä. Toivottavasti tämä hyödyttää myös maahanmuuttajien asiaa, eikä vain tuo negatiivista julkisuutta kirkolle ja mainetta taiteilijoille.
Olisiko tässä nyt kouluesimerkki siitä, että jos tehtävän tavoite, toiminnan tarkoitus ei ole kaikille osapuolille selvillä, niin metsään mennään.
Myös kuraattorien yhdistys SKY ry hyökkää eilisen Marika Aallon kirjoituksen kimppuun ja pitää "hälyyttävänä" sitä että "ammattikuraattori tuomitsee näyttelyn näkemättä sitä".
Tähän voisi sanoa että koko näyttely ei ole vielä yleisesti (livenä) nähtävillä, koska kyseessä on näyttely jonka voi nähdä ainoastaan eri seurakuntien tiloissa, jos seurakunnat tilaavat kyseisen esityksen vuoden 2009 yhteisvastuu-keräyksen tiimoilta, jossa siis edelleen on teemana maahanmuuttajien huono työllisyys tilanne.
Ja se mitä näyttelystä on nähtävillä jo nyt löytyy Seccon sivulta jossa näyttelyä markkinoidaan seurakunnille.
Yhdyn Suomen Kulttuurirahaston yliasiamiehen Antti Arjavan ajatukseen siitä, että kulttuurissa olisi pikkuhiljaa aikuistuttava, niin että seksuaalivähemmistöjen jäseniä voitaisiin esittää muutenkin kuin korostetun seksuaalisesti "korsetteihin puettuina pelleinä".
Mutta yksi asia jupakassa on varmaa. Kyseinen näyttely saa ennennäkemätöntä huomiota, enemmän kuin kaikki Seccon aiemmat yhteensä. Toivottavasti tämä hyödyttää myös maahanmuuttajien asiaa, eikä vain tuo negatiivista julkisuutta kirkolle ja mainetta taiteilijoille.
Kommentit