Siirry pääsisältöön

Toiseus-näyttelyn kuratoroinnissa puutteita

Lähetin alla olevan tekstin pari päivää sitten Hesarin mielipiteeseen, mutta luultavasti sitä ei julkaista, koska tänään oli lehdessä Taidekeskus Ihanan toiminnanjohtaja Marika Aallon samansuuntanen kirjoitus, jossa arvosteltiin näyttelyn kuratorointia. Joskin häneltä on pieni ylireagointi, kun väitti poistettuja teoksia pornoksi, jota ne eivät suinkaan ole.

Tässä mielipiteeni:

Viimepäivien taide puheenaiheena (Hesari 18.11 ja 19.11) on ollut kirkkopalveluiden Seccon koordinoima Toiseus-näyttely. Näyttelyn tilaajan toimesta on kokonaisuudesta poistettu kahden taiteilijan teokset, joiden aiheet käsittelivät homoutta ja transvestiitti-indentiteettiä.

Ja metakka valmis. Suvaitsemattoman kirkon kimppuun käydään jokasuunnasta ja osa taiteilijoista on pahoittanut mielensä sensuurin vuoksi. Kirkon kuuma keskustelu seksuaalivähemmistöjen kohtelusta näyttää siirtyvän nyt taiteeseenkin.

Rytäkässä näyttää nyt unohtuvan se tosiseikka että näyttely liittyy Yhteisvastuu-keräykseen, jonka tämän vuotinen teema on maahanmuuttajien huono työllisyystilanne.

Voisi kai oikeutetusti kysyä miten homoeroottiset erektiot tai naishahmot peniksineen liittyvät kyseiseen teemaan? Virhettä ei ole tapahtunut jälkisensuurissa, vain liian löyhästi hoidetussa kuratoroinnissa.

Teosten poissulkeminen näyttelystä oli oikea ja rohkea teko, jolla yritetään pelastaa kokonaisuus ja keskittää huomio maahanmuuttajien asiaan.

Kommentit

Homo Garrulus sanoi…
Maahanmuuttaja-problematiikka vaatisi markkinoijan: olen jo yliopistoesseessäni nostanut esille ajatuksen, että maahanmuutto-ongelmaan pitää miettiä jotain muuta kuin se tavanomainen. Ensin pitää nostaa vakavuus sellaiseksi, ettei se a) loukkaa mutta b) ei ole tuollaista önk, önk - joku haluaa - me emme - önk önk

Idea:
Kaksi yhden hinnalla. Työnantajat saavat kuten Lady Linen kampanjassa kaksi yhden hinnalla. Ovat siis työllistettyjä aina kaksi yhdessä joka lisää maahanmuuttajien omaa turvallisuuden tunnetta (kieli) ja samalla kädet, jotka tekevät jotain ovatkin 4.
Mutta palkan maksaa firma 50% ja valtio 50%.

Niin saamme ihmiset käyntiin ja asioita tapahtumaan ja kieltäkin ehkä paremmin opetettua in real life.

Tämä edellyttää hyvää mieltä ja tässä on alkajaiseksi hyvää pr-arvoa myös sille firmalle joka uskaltaa.
Kysy ensin Vikingiltä ja terveisiä minulta.

hehe
Luovuksissa sanoi…
Niinkuin joku viisas (jota en muista) toteisi, että ongelma ei suinkaan ole hyvien ideoiden puute vaan se että niiden toteuttajat ovat aika vähissä...

Kiitän kommentista:-)
Homo Garrulus sanoi…
De nada, laitoin linkin sivuillesi minun sivuilta. Minulla on noin 60 kävijää joka päivä, joskus yli 150 ja joskus vain kymmenen. Mutta ovat päättäjiä uskoisin; ja siinä toimii sama kuin sanalasku: Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

Nauravat hyeenat ovat ihan oma lajinsa, niihin ei pidä laittaa merkityksiä: Bushin aika meni jo. Nyt on Barackin.

Back to basics: siinä on minunkin kenttäni. Taakse jätän nämä ivaa osaavat cowboyt ja niitten sukkanauha-naiset. Obaman vaimo on minun ihanteeni: äiti ja älykäs samaan aikaan; ei mikään jenkkien hutsu jolle on annettu valtaa.
Luovuksissa sanoi…
Kiitos. Olet mielenkiintoinen ja laitoin sinut linkkeihini.
Panda Paalanen sanoi…
Jos kiinnostaa, niin kommentoin Aallon kirjoitusta Hesarissa 24.11. Kirjoitus on luettavissa blogissani.
Luovuksissa sanoi…
Kiitos, käyn kylässä...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat...

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expans...

Vilho Penttilän huvilan naispatsaat Viherlaaksossa

Viherlaakson rantatien varrella, (Viherlaaksonranta 8) paikassa jossa nykyisin on hoivakotikiinteistö, oli aikoinaan kaunis huvila torneineen. Sen rakennutti itselleen arkkitehti Vilho Penttilä 1900-luvun alussa. Penttilä ammuttiin punaisten toimesta sisällissodassa epäiltynä aseiden salakuljetuksesta. Dora vaimo joutui myymään huvilan, Villa Penttilän, joka päätyi uuden omistaja kuoltua vakuutusyhtiö Suomi-Salaman työntekijöiden virkistyskäyttöön. Tuossa käytössä huvila palveli aina 1960-luvun alkuun. Huvila oli pystyssä vielä 60-luvun lopulla, jolloin Viherlaakson rannan kerros- ja rivitalojen rakentaminen oli saatu päätökseen. Tuolloin se oli jo pahoin rapistunut. Viimevaiheessaan ennen purkamista se oli satunnaisten majailijoiden käytössä ja toimi lasten sokkeloisena leikkipaikkana. Muistan itsekin linnamaisen rakennuksen hyvin ja olen myös käynyt muutaman kerran rakennuksessa "seikkailemassa". Sisällä  paikat oli tärvelty ja sekalaista roinaa levitelty joka puolelle. Hu...