Siirry pääsisältöön

Vuoden Muusa-palkinto

Taiteilijoiden toimeentuloa ja sen niukkuuta on tutkittu viimevuosina kiitettävästi mm. Taiteen keskustoimikunnan taholta. Katsauksissa on selvitelty taiteilijoiden tulolähteitä, työmarkkina-asemaa ja apurahojen vaikutusta taiteilijan identiteettiin.

Kuitenkin yksi tutkimuskategoria sivuutetaan täysin, nimittäin "muut tulonlähteet", eli käytännössä omat säästöt ja läheisten tuki taiteilijalle, kuten puolison suorittama sponsorointi.

Asian tärkeys tiedetään ja tunnetaan taiteilijoiden keskuudessa varsin hyvin. Milloin kenelläkin on "varakas puoliso, helppohan sillä..."

Kun mietitään keinoja taiteilijoiden toimeentulon kohentamiseksi, niin miksei sitten saman tien voisi nostaa tämänkin näkökohdan lähempään tarkasteluun.

Jos osalla taiteilijoista toimeentulo ei ole kiinni taiteen myynnistä tai muusta omasta työpanoksesta, niin mikä vaikutus tällä on taiteen yleiseen hintatasoon tai taidekentän perustoimintoihin? Tai vaikkapa taiteilijoiden halukkuuteen taistella yksimielisesti oikeuksiensa puolesta?

Entä, pitäisikö apurahojen jakamisessa ottaa paremmin huomioon myös puolison tulotaso? Tai mitä eroa sillä on jos saa tukea puolisoltaan mies- tai naistaiteilijana?

Ja jos tämä todetaan aidosti merkittäväksi ja taiteilijoiden toimeentuloa parantavaksi asiaksi, niin silloinhan alan järjestöjen kannattaisi perustaa taiteilijoiden ja taidetukihenkilöiden parinvälitys toimisto. Tällä "lemmentoimistolla" saattaisi olla enemmän positiivista vaikutusta, kuin konsanaan hitailla kamppailuilla paremmista sosiaaliturvista ja vastaavista.

Ja ehkä myös voisi jakaa "vuoden muusa palkintoja" kunnianosoituksena niille jotka ovat uutterimmin tukeneet oman taiteilija-siippansa rämpimistä hötteisellä suolla, jota myös taiteilijaelämäksi kutsutaan. Ja miksei myös voisi jakaa tukemis-touhussa vararikon partaalle joutuneille muusille "valtion muusaeläkettä?"

Tärkein yksittäinen tekijä taiteilijan kaikinpuolisen hyvinvoinnin takaa löytyy siitä ihan vierestä. Jos taiteilijalla menee parisuhteessaan hyvin niin silloin taiteilutkin sujuvat paremmin.

Kommentit

Marco Crupi sanoi…
Hello I really like your blog, I would like a link exchange with you,
I insert your blog to my favorite blogs ;)

the address of my blog is: http://marcocrupifoto.blogspot.com/

My blog deal of the art of photography.( photo technique, post production, photo retouching, Reportage, how-to and articles )
Ripsa sanoi…
Pekka, ovathan jo olemassa Saskiat! Ne jopa antavat apurahoja!

Olen tässä viimeiset 40 vuotta miettinyt että kuuluisiko minun liittyä Saskioihin, mutta sitten olen tullut siihen tulokseen että olen todennäköisesti liian köyhä.

Minä en nyt muista oliko alkuperäisellä Saskialla, Rembrandtin vaimolla, kovinkin isot myötäjäiset mukanaan. Todennäköisesti oli.

Vai ovatko Saskiat niitä palvelevia Marttoja, jotka yrittävät hätistellä palvovia Marioita sivuun?

Mielenkiintoinen kysymys kaiken kaikkiaan. Hykerryttää ajatus että rakas kulttuuriministeriömme joutuisi ottamaan kantaa puolisoiden finanssipoliittiseen tukeen.

Se voisi kyllä olla hauskaa kuunneltavaa. Sellainen näppituntuma minulla on että taiteilijoiden vaimot ovat joko sairaanhoitajia tai muuten äidillisiä henkilöitä, joiden uhrimieli on loputon.
Luovuksissa sanoi…
Kykkä vaan. Itsekin olen pitänyt pari näyttelyä Tampereen Saskioiden galleriassa ja täytyy sanoa että asiat ovat sujuneet aina hyvin.

Saskioiden poukassa lienee kaikenlaista taiteen ystävää ja lähinnä naisväkeä, vain osa ilmeisesti on todella taiteilijan puoliso.

Ja olisihan se aika hauska jos saskioissa olisi mukana myös miehiä, kun ala on jokatapuksessa nyt naisvaltainen ja siis selvästi suurin osa taiteilijoiden puolisoista on miehiä.
Luovuksissa sanoi…
...siis: Kyllä vaan... ksirjotux vihre
Mimi sanoi…
Aiheen sivusta, onkohan kuva näyttelystä, joka oli Kumussa ja Villu Jaanisoon kokoama?
Luovuksissa sanoi…
Kaneli,

kyllä vaan, kuva on Kumun veistos huoneesta...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä