Taiteilijoiden toimeentuloa ja sen niukkuuta on tutkittu viimevuosina kiitettävästi mm. Taiteen keskustoimikunnan taholta. Katsauksissa on selvitelty taiteilijoiden tulolähteitä, työmarkkina-asemaa ja apurahojen vaikutusta taiteilijan identiteettiin.
Kuitenkin yksi tutkimuskategoria sivuutetaan täysin, nimittäin "muut tulonlähteet", eli käytännössä omat säästöt ja läheisten tuki taiteilijalle, kuten puolison suorittama sponsorointi.
Asian tärkeys tiedetään ja tunnetaan taiteilijoiden keskuudessa varsin hyvin. Milloin kenelläkin on "varakas puoliso, helppohan sillä..."
Kun mietitään keinoja taiteilijoiden toimeentulon kohentamiseksi, niin miksei sitten saman tien voisi nostaa tämänkin näkökohdan lähempään tarkasteluun.
Jos osalla taiteilijoista toimeentulo ei ole kiinni taiteen myynnistä tai muusta omasta työpanoksesta, niin mikä vaikutus tällä on taiteen yleiseen hintatasoon tai taidekentän perustoimintoihin? Tai vaikkapa taiteilijoiden halukkuuteen taistella yksimielisesti oikeuksiensa puolesta?
Entä, pitäisikö apurahojen jakamisessa ottaa paremmin huomioon myös puolison tulotaso? Tai mitä eroa sillä on jos saa tukea puolisoltaan mies- tai naistaiteilijana?
Ja jos tämä todetaan aidosti merkittäväksi ja taiteilijoiden toimeentuloa parantavaksi asiaksi, niin silloinhan alan järjestöjen kannattaisi perustaa taiteilijoiden ja taidetukihenkilöiden parinvälitys toimisto. Tällä "lemmentoimistolla" saattaisi olla enemmän positiivista vaikutusta, kuin konsanaan hitailla kamppailuilla paremmista sosiaaliturvista ja vastaavista.
Ja ehkä myös voisi jakaa "vuoden muusa palkintoja" kunnianosoituksena niille jotka ovat uutterimmin tukeneet oman taiteilija-siippansa rämpimistä hötteisellä suolla, jota myös taiteilijaelämäksi kutsutaan. Ja miksei myös voisi jakaa tukemis-touhussa vararikon partaalle joutuneille muusille "valtion muusaeläkettä?"
Tärkein yksittäinen tekijä taiteilijan kaikinpuolisen hyvinvoinnin takaa löytyy siitä ihan vierestä. Jos taiteilijalla menee parisuhteessaan hyvin niin silloin taiteilutkin sujuvat paremmin.
Kuitenkin yksi tutkimuskategoria sivuutetaan täysin, nimittäin "muut tulonlähteet", eli käytännössä omat säästöt ja läheisten tuki taiteilijalle, kuten puolison suorittama sponsorointi.
Asian tärkeys tiedetään ja tunnetaan taiteilijoiden keskuudessa varsin hyvin. Milloin kenelläkin on "varakas puoliso, helppohan sillä..."
Kun mietitään keinoja taiteilijoiden toimeentulon kohentamiseksi, niin miksei sitten saman tien voisi nostaa tämänkin näkökohdan lähempään tarkasteluun.
Jos osalla taiteilijoista toimeentulo ei ole kiinni taiteen myynnistä tai muusta omasta työpanoksesta, niin mikä vaikutus tällä on taiteen yleiseen hintatasoon tai taidekentän perustoimintoihin? Tai vaikkapa taiteilijoiden halukkuuteen taistella yksimielisesti oikeuksiensa puolesta?
Entä, pitäisikö apurahojen jakamisessa ottaa paremmin huomioon myös puolison tulotaso? Tai mitä eroa sillä on jos saa tukea puolisoltaan mies- tai naistaiteilijana?
Ja jos tämä todetaan aidosti merkittäväksi ja taiteilijoiden toimeentuloa parantavaksi asiaksi, niin silloinhan alan järjestöjen kannattaisi perustaa taiteilijoiden ja taidetukihenkilöiden parinvälitys toimisto. Tällä "lemmentoimistolla" saattaisi olla enemmän positiivista vaikutusta, kuin konsanaan hitailla kamppailuilla paremmista sosiaaliturvista ja vastaavista.
Ja ehkä myös voisi jakaa "vuoden muusa palkintoja" kunnianosoituksena niille jotka ovat uutterimmin tukeneet oman taiteilija-siippansa rämpimistä hötteisellä suolla, jota myös taiteilijaelämäksi kutsutaan. Ja miksei myös voisi jakaa tukemis-touhussa vararikon partaalle joutuneille muusille "valtion muusaeläkettä?"
Tärkein yksittäinen tekijä taiteilijan kaikinpuolisen hyvinvoinnin takaa löytyy siitä ihan vierestä. Jos taiteilijalla menee parisuhteessaan hyvin niin silloin taiteilutkin sujuvat paremmin.
Kommentit
I insert your blog to my favorite blogs ;)
the address of my blog is: http://marcocrupifoto.blogspot.com/
My blog deal of the art of photography.( photo technique, post production, photo retouching, Reportage, how-to and articles )
Olen tässä viimeiset 40 vuotta miettinyt että kuuluisiko minun liittyä Saskioihin, mutta sitten olen tullut siihen tulokseen että olen todennäköisesti liian köyhä.
Minä en nyt muista oliko alkuperäisellä Saskialla, Rembrandtin vaimolla, kovinkin isot myötäjäiset mukanaan. Todennäköisesti oli.
Vai ovatko Saskiat niitä palvelevia Marttoja, jotka yrittävät hätistellä palvovia Marioita sivuun?
Mielenkiintoinen kysymys kaiken kaikkiaan. Hykerryttää ajatus että rakas kulttuuriministeriömme joutuisi ottamaan kantaa puolisoiden finanssipoliittiseen tukeen.
Se voisi kyllä olla hauskaa kuunneltavaa. Sellainen näppituntuma minulla on että taiteilijoiden vaimot ovat joko sairaanhoitajia tai muuten äidillisiä henkilöitä, joiden uhrimieli on loputon.
Saskioiden poukassa lienee kaikenlaista taiteen ystävää ja lähinnä naisväkeä, vain osa ilmeisesti on todella taiteilijan puoliso.
Ja olisihan se aika hauska jos saskioissa olisi mukana myös miehiä, kun ala on jokatapuksessa nyt naisvaltainen ja siis selvästi suurin osa taiteilijoiden puolisoista on miehiä.
kyllä vaan, kuva on Kumun veistos huoneesta...