Siirry pääsisältöön

Plagiaatti

Plagiointi tarkoittaa taiteellista varkautta, jonkun toisen teoksen jäljittelyä tai suoraa kopiontia. Yleisimmin plagiointi liitetään erilaisiin kirjallisiin tuotoksiin ja musiikkiin, kuten "hämäriin" Pro Graduihin tai liian tutuilta kuulostaviin "uusiin" sävellyksiin. Alunperin sana plagiaatti plagium tarkoitti latinaksi ihmisryöstöä.

Silloin tällöin asia nousee esiin myös kuvataiteen puolella. Viimeksi Yhdysvaltain presidentin vaalien yhteydessä, jossa Obamaa esittävän julisteen taustalta paljastuu valokuva, jota julisteen tehnyt taiteilija on käyttänyt mallina. Tässä linkki asiasta kertovaan artikkelin pariin.

Asia ei lopulta ilmeisesti johtanut mihinkään, paitsi sekä valokuvaajan ja julisteen tehneen taiteilijan saamaan julkisuuteen. Plagioinnista seuraa (noin yleensä) "nuhteita" tai julkista häpeää ja ehkä myös taide/tiedeyhteisön hyljeksyntää.

Asiaa ei pidä sotkea taideväärennöksiin, joissa on kyse rikollisesta toiminnasta, huijaamisesta rahan ansaitsemis mielessä. Plagioinnissa taas luovan suoritteen tekijä tekee "rikoksen" lähinnä itseään kohtaan. Hän ei löydä ratkaisuja itse, vaan ikään kuin yrittää "oikaista" ja lyhentää matkaansa maineeseen.

Tosin asia ei ole näin aina yksinkertainen. Taiteilijat ovat kautta aikojen ottaneen toisiltaan vaikutteita. Nyt syksyllä Ateneumissa esiintyvä Picasso myönsi avoimesti varastavansa ideoita. Joskus taiteilijat innostuvat toisistaan niin niin että ulkopuolisen on vaikea nähdä eroa kahden taiteilijan teosten välillä. Kuten tilanne oli Picasson ja Braguen kohdalla sata vuotta sitten, kun kubismi lähti vauhtiin.

Plagiaatin olemusta ja asiaan liittyvää problematiikkaa voisi pohtia vaikka oheisen valokuvan avulla, jonka tässä esitän leikkimielisesti "omana" valokuvateoksenani. Enkä kerro kenellekkään että valokuva on otettu Minna Suoniemen videoteoksesta "Smoking Girl", joka oli esillä Mäntän Kuvataideviikoilla tänä kesänä.

Miten tämän voisi tulkita? Onko kyseessä plagiointi vai olenko tässä vain "ottanut vaikutteita" kyseisestä videoteoksesta ja tehnyt siitä "oman" valokuvateokseni? Jos olisin kuvannut teoksen videolle, silloin kyseessä olisi selkeä plagiointi. Mutta mikä on tilanne nyt?

Valokuvan voisi vielä esittää hienosti museo tyyliin, vaikka diasecinä akryylisena. (Diasec on nykytaiteilijoiden suosima menetelmä valokuvien laadukkaissa esille panoissa.)

Kärjistetään vielä hieman! Totean että aikaa minulla valokuvan ottamiseen meni muutama sekuntti. Minna on todennäköisesti ideoinut, editoinut ja työstänyt omaa teostaan useamman viikon.

Kommentit

Liisu sanoi…
Tuli mieleen kuvaa katsoessa, että ilman sinua, olisi ainakin minulta jäänyt kokonaan tietämättä kyseinen videoteos. Toimit tavallaan sen mainosmiehenä. Idea ei tietenkään tullut kuvassasi kuin pienenä välähdyksenä esiin, jos sitäkään, sillä videossa muodostaa kokonaisuuden sarja kuvia, joitten yhteisvaikutuksessa on teoksen vaikuttavuus. Se, että mainitsit kuvasi lähteen ja sen tekijän, on ratkaisevaa.

Tuosta Picasson ja Braguen välisestä kaveruudesta olen minäkin kuullut. Brague tiesi Picasson tarkan "hajuaistin" ja hän tapasi piilottaa keskeneräisen työnsä, kun Picasso tuli käymään, sillä Picasso sai idean nopeammin toteutettua kuin hän itse omassa työssään, olen kuullut kerrottavan.

Mutta niin kuin sanot, kaikki perustuu kaikkeen. Tuskin kukaan säilyy vaikutteilta. Ja jos joku pystyy muuntamaan saamansa vaikutteet omalle kuvakielelleen tai tyylilleen ja saa aikaan "uuden" upean työn, eikö se ole elämää rikastuttava asia? Tietysti olisi korrektia, jos ilmoittaa työnsä idean tai alkuperäisen teoksen lähteen, mutta sitä ei kai tehdä kovinkaan usein. Mutta taide perustuu kehitykseen, niin kuin muukin elämä.

Itse innostun aina kovasti, jos luen jonkun hyvän tekstin, ja pelkkä innostus, se fiilinki, joka tuosta lukemisesta syntyy, saattaa innostaa omaan yritykseen, jolla ei tarvitse olla mitään tekemistä tämän toisen tekstin kanssa. Mutta halu tehdä jotain erilaista ja omaa ja hyvää syntyy usein. Tulos on sitten eri asia, onnistuuko vai ei. Mutta inspiration lähteenä voi toimia mikä taideteos tahansa, esim. maalaus. Ja musiikki on asia, joka koskettaessaan saa aikaan usein oikean rynnistyksen "kohota siiville", tätä latteaa ilmaisua lainatakseni.

Monet säveltäjät käyttävät surutta jostakin toisesta sävellyksestä mieleensä juuttunutta sävelkulkua ja liittävät sen oman sävellyksensä elementiksi. Esim. Sibeliuksen jossakin kappaleessa kuulee joskus ällistyttävän selvästi Tshaikovskin vaikutusta. Eikä se tunnu pahalta.

Mutta kyllä minua ainakin häiritsee melkoisesti, jos jossakin maalauksessa näkyy liian selviä vaikutteita jonkun toisen tekijän työstä. Tällaista selvää "matkimista" tai olkoon alitajuista vaikutusta näkee melko usein. Se herättää enimmäkseen ärtymystä (tai pientä sääliä).
Ripsa sanoi…
Oletko nähnyt leffan nimeltä F for Fake, Orson Welles on ohjaajana? (Jaa mutta taitaa olla suomeksi V niin kuin väärennös!)

Siinä mietitään mm. Picassoa, jota jäljiteltiin mennen tullen. Picasso sitten oli siinä haastateltavana ja se rupesi nauramaan ja sanoi että todennäköisesti hän on varastanut eniten itseltään!

Se oli kyllä hemmetin hyvin sanottu.
Luovuksissa sanoi…
Avatar,

mainostaminen ei tietenkään toteutuisi jos olisin esitellyt työn omanani ilman taustoja kuten "aidossa" plagioinnissa on käytäntö.

Ja aivan totta on että taide - ja ennenkaikkea luovuus, jonka "hedelmää myös taide on - perustuu eräänlaiseen evoluutioon. Uudet teokset rakentuvat aiemmin tehtyjen päälle. Sekä oman aiemman tuotannon ja myös sen mitä muut ovat aiemmin tehneet. Näinhän se menee.

Ja luovuuteen myös kuuluu se että kulkee avoimena ja nappaa mukaansa kaikki vaikutteen jotka voisivat auttaa omia prosesseja eteenpäin. Jokaisella on ikäänkuin oma soppa kehitteillä, jota maustetaan ja johon lisäillään aineksia non-stoppina.

Ja maalauksissa (tai laajemmin taideteoksista) aika usein näkyy vaikkapa opettajan läsnäolo. Oppi ikäänkuin siirtyy eteenpäin ja siitä on vain oppilaan koetettava murtautua ulos ja löytää oma tiensä. Tämä on minulle tuttu asia, sillä suurin osa kaikesta mitä taidegrafiikasta osaan ja tiedän on isältäni saatua oppia. Ja joudun näköjään koko ikäni elämään sen kanssa että minua aina tarkastellaan (enemmän tai vähemmän) tältä kantilta...
Luovuksissa sanoi…
Ripsa,

joskus kauan sitten olen filmin nähnyt. Elmyr de Horysta kuuluisasta väärentäjästä oli kyse.

Täytyy painaa tämä kuitenkin mieleen. Ehkä tilaisuus filmin näkemiseen vielä tarjoutuu... en paljoa filmistä enää muista.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä