Tässä muutama valokuva ilotulituksen SM-kisoista, jota meni varta vasten kuvaamaan pari viikkoa sitten. Myöhästyin tulituksen aloituksesta parkkiongelmien ja hyvien kuvauspaikkojen ylikansoituksen vuoksi, niin että kaksi ensimmäistä satsia menivät ohi.
Nämä kuvat ovat kolmannesta pläjäyksestä. Neljättä en sitten kuvannutkaan kun alkoi sataa reippaasti ja sadetamineet olivat unohtuneet kiireessä autoon. Niinpä pakkasin kimpsut ja kampsut ja häivyin paikalta. Onneksi sentään sain otettua edes nämä.
Opetus: Jos aikoo kuvata tämänkaltaisen tapahtuman onnistuneesti, on syytä olla paikalla ajoissa ja vaikka käydä katsomassa mahdolliset kuvauspaikat jo edellisenä päivänä ja varustautua mahdollista vesikeliä varten.
Kommentit
Minä muistin että jotkut SM-kisat ja ilotulituksen. Nyt siellä on paukuteltu taas.
Minä olen viimeksi käynyt katsomassa kun Vaasa täytti oliko se nyt 400 vuotta vai mitä. Niillä oli oikein kuvaelmia jossa rakuunat äkseerasivat.
Sulla oli jalusta kamerassa? Minä huomasin että kamera tärähteli niin paljon, kun laukaisivat niitä vanhoja tykkejä, että ei tullut kuvista mitään kuin suttua vain.
Mietiskelin silloin Hesassa ilotulituksen syvintä olemusta ja rupesimme yhdessä emännän kanssa miettimään että mitähän Suomen mestaruus tässä oikeastaan tarkoitti. Ehkä sinä huomasit? Esteettistä laatuako?
jalusta tietysti. Ei se muuten suju pitkillä suljinajoilla.
Estetiikasta en oikein tiedä tässä yhteydessä. Mutta kai ilotulituksiakin arvioidaan joidenkin teittyjen kriteerien mukaan, mitä ne sitten lienee. Paukkeen soinnikkuus, rakettien laukaisu kulma, esityksen rytmit tai jotain muuta vastaavaa.
...niin, mitä oikein on ilotulitus, noin syvimmiltään. Yleensä juhlien kohokohta, mutta nyt se oli oma itsenäinen juttunsa... ilman juhlaa ilotulituksista puuttuu jotain, ehkä se ilo. Jäljellä vain tulitus.