Lueskelin iltapuhteena Opetusministeriön julkaisun 2010:10 "kulttuuri- tulevaisuuden voima toimikunnan ehdotus selonteoksi kulttuurin tulevaisuudesta". Ensimmäiseksi kiinnitin huomiota esityksen luettelomaisuuteen ja tekstin suppeuteen. Asioita (jotka ovat usein varsin laajoja) vain listataan julistuksen omaisesti ilman tarkempia perusteluita tai taustatietoja, miksi tähän tai tähän väittämään on päädytty. Esimerkiksi (s. 26) todetaan "taiteen kulutuksen voidaan odottaa tulevaisuudessa kasvavan", mutta sitä miksi näin tapahtuu ei kerrota.
Ehkä tässä selvityksessä on kyse "virallisesta visiosta" siitä mihin ollaan menossa eikä niinkään nykyhetkestä eteenpäin luotaavasta analyyttisesta pohdiskelusta.
Selonteossa häiritsee hieman se että teksti on selvästi kirjoitettu "kulttuurikentän asiantuntijoille" eikä tavalliselle lukijalle. Esimerkiksi uutuussanoja "hybriditaide, ubiikki teknologia ja semanttinen web" ei selitetä, ikäänkuin termit olisivat päivän selviä lukijoille. Eikä myöskään selitellä mitä on "luova rihmastotalous" tai millaista on "leppoistelun elämäntapa" jota vuonna 2035 tavoitellaan? Minua ainakin jäi vaivaamaan miten "leppoistelu" on ylipäätään kenellekkään mahdollista jos eläkeikä nousee jokatapauksessa lähelle 70-vuotta?
Sinänsä yleviä ajatuksia kulttuurista ja kukoistamisesta, mutta olisin kaivannut enemmän konkretiaa ja luovan työn tekijän/taiteilijan näkökulmia. Tämä jäi nyt vähän ylhäältä annetuksi "viralliseksi totuudeksi", suppeaksi totuudeksi= alle 40 sivua.
"Luovatyö edellyttää ketteryyttä ja joustavuutta". Mitähän tämäkin tarkoittaa minulle keski-ikäiselle tapoihinsa kangistuneelle taidegraafikolle, jolla on polvi paskana ja jäykkä selkä?
3 kommenttia:
Hih, ketterä on kyllä erikoinen adjektiivi kuvaamaan taidetta ja aika omalaatuinen veto viralliseen selontekoon muutenkin. Ketterä on mun mielessäni fyysinen vastine nokkelalle ja molemmat termit ovat aikas pikkunäppäriä, mut kieltämättä suomenkielen sanoina vekkuleita, joka on huumorivastine em sanoille?
Mun pitää varmaan ruveta aamujumppaamaan ja päättäväisesti venyttelemään, jotta olen vielä vuonna 2035 vakavasti otettava luovan työn tekijä:)
Itse en ole ehtinyt vielä selontekoa lukemaan. Mutta pitänee OPM:n tarinat lukaista.
Asiantuntijoilla on paha tapa olettaa, että muutkin ovat asiantuntijoita. Näinhän homma meneekin tieteellisissä julkaisuissa, mutta ei tälläisissä ministeriön jutuissa.
Leppoistelulla varmaan tarkoitetaan kohtuullistamista. Eli sitä, että ihmiset tekevät nyt vähemmän töitä, mutta kenties pidempään. Ei minulla ole henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan, että teen töitä vielä 65-70 vuotiaana, kunhan nyt ja tulevaisuudessa voisin tehdä töitä tuntimäärällisesti vähemmän. Joku 25-35 tuntia riittää, kun kuluttaa vähemmän. Uskon, että tällä tuntimäärällä jaksaa pidempäänkin hommissa.
Lähetä kommentti