Siirry pääsisältöön

Taide on kuin uskonto

Tässä 2.12.2010 ilmestyvään ESSE-lehteen (Espoon seurakuntien lehti) kirjoittamani puheenvuoro taiteesta. Teksti julkaistaan palstalla jossa Espoolaiset taidevaikuttajat kynäilevät erilaisia näkökulmia taideasioita sivuten.


Taide on kuin uskonto

Kristinusko on taantunut. Se on jäänyt nykyihmisen arjessa taka-alalle. Ei pyöri elämä enää kirkon ympärillä niin kuin 100 vuotta sitten. Yksilön tarpeet korostuvat ja Jumalan tahtoa tärkeämmäksi on tullut se miten ihminen itse haluaa elämänsä elää, se mitä "minä" tahtoo.

Aika muuttuu, mutta ihmisen hengellinen kaipaus on sama. Sieluilla on yhä nälkä. Jos hengen ravintoa ei saa kristillisistä lähteistä, niin silloin sisältöä haetaan jostain muualta, kuten taiteesta.

Taiteessa onkin paljon uskontoon vivahtavia sävyjä, jopa siinä määrin että siitä voi tulla joillekin uskonnon korvike tai uususkonto. Olen tavannut useita taiteilijoita tai innokkaita taiteen ystäviä jotka enemmän tai vähemmän tosissaan kertovat uskonnokseen taiteen.

Taidetta tehdään yleensä hyvin harkiten ja teoksia syntyy vain pieni rajallinen määrä. Siksi aiheella ja esiin nostettavalla teemalla on väliä. Taiteilijan kannattaa tarttua niihin aiheisiin joihin hän uskoo ja sitten ikäänkuin julistaa nämä taiten tehdyt oivalluksensa yleisölle.

Taiteessa etsitään myös "totuutta" uskontojen tapaan. Jokainen teos on taiteilijan näkemys tai tulkinta - eli taiteilijan totuus jostain asiasta. Jos totuus välittyy eteenpäin katsojalle ja teos puhuttelee tai koskettaa syvemmin, niin silloin voidaan sanoa että taiteilija on onnistunut työssään.

Yleensä katsojakin odottaa että taiteessa on sisältöä ja ajatusta. Hän haluaa tulla kosketetuksi ja saada uusien näkökulmien kautta sisältöä, suuntaa ja lohtua elämäänsä. Taide piristää ja auttaa jaksamaan. Katsoja voi jopa kokea että juuri hän on tärkeä ja taiteelle rakas. Taide parantaa ja kutsuu tyhjiä astioita luokseen.

Museoissa on hyvin aistittavissa tähän liittyvä "taiteen henki". Suurissa saleissa on harras ilmapiiri kuin kirkossa konsanaan ja teokset on sijoitettu valkeille alttareille taiteenpalvojien iloksi. Tätä jokainen voi pohtia seuraavalla kerralla näyttelyssä käydessään.

Haluaisin kysyä mitä taide merkitsee kirkolle tänään? Onko se vanhaan kristilliseen traditioon nojaavaa kirkon koristelua, huonosti hyödynnetty ja tutkittu voimavara, kilpaileva uskonto vai jotain muuta? Kunnon keskustelu taiteesta saataisi olla kirkossa paikallaan.

Kommentit

ope sanoi…
Hienoja ajatuksia! Jäin pohtimaan tuota viimeistä kappaletta, missä peräänkuulutit kirkon keskustelua taiteesta. Taannoin istuin kaksivuotiskauden Kirkkopalvlujen taidelainaamo Seccossa ja vuosien varrrella pappiystävien kautta olen ollut tekemisissa samansuuntaisten asioiden kanssa. Mielestäni kirkon taide, ev.lut, kirkoissa on liitetty kirkon palveluksiin. Olen nähnyt hyvää nykytiadetta kirkoissa, mutta aina se on liittynyt joko kirkkotekstiileihin, hautajaisjärjestlyihin, seurakuntasaleihin.. eli niihin kohtiin, missä kohdataan ihmisiä. Seurakunnat eivät osaa itse valita teoksiaan ja usein seurakunnissa on paljon testamenttilahjoituksilla saatua harrastaja taiteen, sanonko, tekelettä, mikä on ala-arvoistakin paikotellen, mutta niihin kuten taiteeseen aina liittyy tunnepuoli.. se mummo, kun lahjoitti tämän.. olen myös nähnyt, että ennen niin vauraat seurakunnat ovatkin tässä yhteiskunnassa samoissa taloudellisissa vaikeuksissa kuten muutkin, ja joutuvat tinkimään, kuten aina, taiteesta. Minusta olisi hienoa, jos evlut seurakunnissa voitaisiin sijoittaa kuvataiteisiin enmmmän. uskon sen voimaan myös näissä tiloissa.
Luovuksissa sanoi…
Noinhan se on. Taide liittyy kirkossa erilaisiin tarpeisiin ja toimintoihin ja tämän lisäksi on kaikenlaista sekalaista taiteeseen liittyvää kuten se mummon lahjoittama taulu, ryijy tms. Taide asiat hoituvat ikäänkuin omalla painollaan ja kuten sanoit, niistä tingitään aina ensimmäisenä kun taloudessa on tiukkaa. Sääli, sillä taide voisi olla hyvä keino ottaa posiviivessa valossa kontaktia yhteiskuntaan, seurakuntalaisiin päin.

Toivottavasti keskustelu herää jossain vaiheessa. Yksi puheenvuoro tuskin vaikuttaa mitään...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat...

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expans...

Vilho Penttilän huvilan naispatsaat Viherlaaksossa

Viherlaakson rantatien varrella, (Viherlaaksonranta 8) paikassa jossa nykyisin on hoivakotikiinteistö, oli aikoinaan kaunis huvila torneineen. Sen rakennutti itselleen arkkitehti Vilho Penttilä 1900-luvun alussa. Penttilä ammuttiin punaisten toimesta sisällissodassa epäiltynä aseiden salakuljetuksesta. Dora vaimo joutui myymään huvilan, Villa Penttilän, joka päätyi uuden omistaja kuoltua vakuutusyhtiö Suomi-Salaman työntekijöiden virkistyskäyttöön. Tuossa käytössä huvila palveli aina 1960-luvun alkuun. Huvila oli pystyssä vielä 60-luvun lopulla, jolloin Viherlaakson rannan kerros- ja rivitalojen rakentaminen oli saatu päätökseen. Tuolloin se oli jo pahoin rapistunut. Viimevaiheessaan ennen purkamista se oli satunnaisten majailijoiden käytössä ja toimi lasten sokkeloisena leikkipaikkana. Muistan itsekin linnamaisen rakennuksen hyvin ja olen myös käynyt muutaman kerran rakennuksessa "seikkailemassa". Sisällä  paikat oli tärvelty ja sekalaista roinaa levitelty joka puolelle. Hu...