Siirry pääsisältöön

Taidelainaamot vähentävät elitismiä



Mielipide 18.11.2011 Hesarissa taidelainaamoista. Kuva Art Forum messuilta. Tilanpuutteen takia Hesari oli editoinut lähettämääni tekstiä, joten alla "pakkaamaton, alkuperäinen" ajatukseni asiasta.

Taidelainaamot vähentävät elitismiä

Kulttuurisivuilla 15.11. Michael Cunningham ruoti amerikkalaisen taidebisneksen rahanhajuista pinnallisuutta ja taidemaailman muuttumista jatkuvasti yhä elitistisempään suuntaan. Elämme todellakin maailmassa jossa taideteokset voivat muuttua pörssiosakkeiden kaltaisiksi sijoituskohteiksi.

Elitismiä ei tarvitse etsiä merten takaan tai suurista taidemaailman keskuksista. Jossain muodossa elitismi on ollut ja on läsnä kaikkialla missä taidetta tehdään ja myydään. Ennen taidemuseoiden ja galleristien aikaa, taiteilija teki töitä suoraan varakkaille tilaajille ja sai myös työstään palkan. Nyt vaurauden ja taiteilijoiden väliin on noussut välistävetäjien muuri, jota yksittäinen taiteilija ei kovin helposti ylitä. 

Monenlaiset taiteen "asiantuntijat" seisovat muurin aukossa portinvartioina ja valikoivat markkinoille trendien mukaista taidetta. Taidekentän bisness museobuumeineen on iso, mutta siellä pyörivästä rahamassasta taiteilijalle tipahtelee vain lantteja. Nykyisestä vauraudesta ja hyvinvoinnista huolimatta suomalaisten ammattitaiteilijoiden keskimääräinen taiteesta saatu tulo on vain muutamia satasia kuukaudessa. 

Onneksi suomessa on käytössä myös tavallista taiteilijaa aidosti hyödyttävä ratkaisu, nimittäin taidelainaamo. Taidelainaamot ovat usein kuntien tukemia ja paikallisten taiteilijaseurojen ylläpitämiä paikkoja, jossa taideteoksen voi pientä kuukausivuokraa vastaan lainata tai lunastaa itselleen.  Taidelainaamosta lainatun teoksen tuotot ohjautuvat ilman sen kummempia mutkia suoraan taiteilijalle. 

Taidelainaamojen ongelmana on taiteen kirjava taso. Tämä johtuu paikallisten taiteilijaseurojen vaihtelevista jäsenkriteeri käytännöistä. Mutta pienellä laatua kohentavalla ryhtiliikkeellä taidelainaamoista on mahdollista rakentaa todellinen vaihtoehto hyvälaatuisen taiteen esittelyyn, niin että myös laatua etsivän taiteen ystävän kelpaa taidelainaamoissa näyttäytyä.

Useissa kaupungeissa lainaamot ovat jo toiminnassa. Pääkaupunginseudulle ja muualle suomeen, isoimpiin kaupunkeihin mahtuisi hyvin kaksikin lainaamoa, pienempiin yksi ja Helsinkiin jopa kolme. Jos kuntien päättäjät todella haluavat tukea paikallisia taiteilijoita ja taidetta, niin hyvä kohde on taidelainaamo.   Tämä jos mikä olisi todellinen kulttuuriteko ja myös tehokasta vastalääkeettä kaikenlaiseen guggenheim-elitismiin. 

Pekka Hannula
Taidegraafikko, Espoo

Kommentit

Hurmioitunut sanoi…
Allekirjoitan täydellisesti ajatuksesi. Taidelainaamot ovat hyödyllisiä taiteilijalle, ja loistava tapa kuluttajalle ostaa taidetta, jota voi maksaa erissä, miettiä haluaako teoksen lopulta itselleen kokonaan vai palauttaako sen lainaamoon. Kuukausihinnat eivät esimerkiksi grafiikassa huimaa edes opiskelijoiden budjettia. Lainaamoja enemmän kiitos.

Hyvää viikonloppua!
Luovuksissa sanoi…
kiitos kommentista hietzu. Toivotaan että lainaamot yleistyvät kautta suomen...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä