Simo Hannulan litografiasta kaivataan lisätietoa

Viikko sitten törmäsin tähän isäni Simo Hannulan tekemään kivipiirrokseen, litografiaan vuodelta 1963, jota en ollut aikaisemmin nähnyt. Teos on varmuudella isän tekemä, mutta arvailuksi vain jäi mitä tarkoitusta varten se on aluperin tehty, sillä ihan tavanomainen vapaasti tehty työ se ei ole, koska otettujen vedosten määrä on tässä poikkeuksellisen suuri 350 kpl.  Kyseessä saattaa jopa olla kirjapainossa tehty kopio tussipiirroksesta, joka vain on jostain syystä signeerattu. Työkirjan mukaan - josta ko. teosta ei jostain syystä löydy - 60-luvun alun vastaavista töistä (originaaligrafiikoista) on otettu tyypillisesti 15-30 vedosta ja muutenkin isän vedossarjat ovat olleet jatkossakin vain muutamia kymmeniä tai korkeintaan sata, mikä on myös Suomen Taidegraafikoiden suositus taidegraafikon vedosmäärän maksimille.

 Merkintä 319/350 herättää kysymyksiä siitä kuka on suorittanut vedostamisen, jos kyseessä edes on aito litografia. Isällä on ollut tapana vedostaa ainakin kaikki metalligrafiikan työt (etsaukset) itse ja kivipiirrosten tekemisestä voin varmuudella sanoa että 1970-luvun alussa on ateljeessa jossain vaiheessa ollut litografiaprässi jota on ainakin jossain määrin käytetty ja jonka runko löytyy yhä purettuna "tallin ylisisltä". Tämän prässin isä osti Tapani Lemminkäiseltä tämän kuolinvuotena 1971. Mielikuvani on että litojen suhteen isä olisi aina käyttänyt ulkopuolista vedostajaa ja että 1960-luvulla litografiat olisivat syntyneet Aukusti Tuhkan kurssiateljeessa ja 70-luvun alussa omassa ateljeessa.

On mahdollista että vedostaja on sama henkilö kuin tämä Aukusti Tuhkan toimittaman Taidegrafiikka kirjan (vuodelta 1957) litografian vedostamista esittelevän osuuden "painaja", mutta tämä on vain arvaus. Isä esiintyy samassa kirjassa viivasyövytystä käsittelevän osuuden mannekiinina.

Teosta minulle näyttänyt henkilö arveli sen olevan johonkin kouluun tai opinahjoon (stipendeihin?) liittyvä lahja. Kuva on napsaistu nopeasti tilanteessa kännykkäkameralla kehystetystä työstä. Oma veikkaukseni on että teos liittyy jollain tapaa Tuhkan kurssiateljeehen, eli se voisi olla Tuhkan ateljeelle tehty tilaustyö tai "maksu" jonka isä on tehnyt kattaakseen omia kulujaan työskentelystään ko. ateljeessa. Tämä selittäisi myöskin sen miksi teosta ei löydy isän työkirjasta, eikä tilaustyöstä ole mitään merkintää CV:ssä. Painopaperin lähempi tarkastelu voisi tuoda lisävaloa asiaan.

Jos joillakin on teoksesta tietoa, siitä kuka tai mikä taho on ollut teoksen tilaaja ym., niin olkaa vapaat kommentoimaan asiaa tällä blogilla. Isä ei itse enää jaksa muistaa mistä alkujaan oli kyse, ulkopuolisen vedostajan olemassa olon hän muistaa hämärästi mutta ei mitään muuta kivipiirrosten syntyyn liittyvää.

Vedoksia löytyy (3 kpl) nimellä "Fantasia kaupunkinäkymä" Turun kaupungilta / Wäinö Aaltosen museon kokoelmasta ja jäljet johtavat näissä Turkulaisiin kouluihin.