Siirry pääsisältöön

Ehdotus Ely-keskukselle väliaikaisista opasteista

Tänään oli Hesarissa mielipidekirjoitukseni jossa teen ehdotuksen Ely-keskukselle liittyen ns. väliaikaisiin opasteisiin. Asia koskee varmasti lukemattomia erilaisten kesätapahtumien ja tilaisuuksien järjestäjiä kaikkialla suomessa.  

Kyltit teiden varsilla herättävät tunteita ja niiden laatu vaihtelee äärilaidasta toiseen. Oheinen kuva on TaideAitat-kesänäyttelyn naapurissa toimivan ja Lohja museon pyörittämän Elias Lönnrotin syntymäkotimuoseon Paikkarin Torpan lisäpaikoitusalueen opaste, joka on täysin laillinen, sillä tiealueen ulkopuolelle voivat tapahtumien järjestäjät pystytellä miten huonoja kylttejä tahansa. On myös mahdollista sopia maanomistajan kanssa ympärivuotisista traktorinperäkärry tai muista virityksistä tai rakennella omalta tontiltaan erilaisia mainos-ulokkeita ohiajavien huomiota kiinnittämään. Näihin viranomaisen valta ei ulotu. Mielestäni parempi kuitenkin olisi jos väliaikaisten asiallisten opasteiden kanssa homma toimisi hyvin ja ei syntyisi kiusausta peräkärryhimmeleiden rakenteluun. Tässä kirjoitukseni:

Olen kyllästynyt jokakesäiseen kylttihippaan

Järjestän vuosittain Sammatissa pienen kesänäyttelyn, johon olen anonut ja myös saanut Ely-keskukselta luvat tilapäisille opasteille. Nämä opasteet on sijoitettu joka kesä samoihin paikkoihin lähitien varteen varmistamaan että näyttelyyn tulijat löytävät perille. Luvan anomiseen liittyvä asiakaspalvelu on ollut aina ystävällistä, asiallista ja sujuvaa, mutta tiedonkulku saaduista kylttiluvista harmittavasti pätkii Ely-keskuksen ja paikallisen tienhoitoviranomaisen välillä.
    Kesänäyttelyn opasteet on kerätty pois joka vuosi kesken näyttelyn ja sitten taas palautettu paikoilleen pahoittelujen kera kun kylttien katoaminen on ensin huomattu ja asiaa on selvitelty viranomaisten kanssa. Syyksi on mainittu se etten ole itse muistuttanut tienhoitajia kylttien paikolleen asentamisesta. Tänä kesänä sain aamulla kadonneet kylttini takaisin paikoilleen nopeasti jo iltapäivällä, koska olin laittanut muutaman kyltin taakse lupanumeron näkyviin. Numeron perusteella tietä hoitava viranomainen itse otti minuun yhteyttä ja asia saatiin selvitettyä nopeasti.
    Ehdotan Ely-keskukselle että tästä tehdään käytäntö ja vastedes väliaikaisiin opasteisiin merkitään aina lupanumerot näkyviin tai luvan mukana annetaan kylttien taakse kiinnitettävät tarralaput.  Näin tienhoidosta vastaava viranomainen heti näkee, onko kyltti poisheitettävää roskaa vai ei, ja pystyy ottamaan yhteyttä kylttien omistajaan jos tarvetta on. Tämä parantaisi asioiden sujuvuutta, säästäisi kaikkien osapuolelten työaikaa ja lisäisi asiakastyytyväisyyttä. Ainakin minulla olisi parempaakin tekemistä kuin pelata joka kesä samaa kylttihippaa viranomaisen kanssa.

Pekka Hannula
Taidegraafikko
Espoo


Tässä vielä kuva tienvarteen sijoitetusta (ja lupamenettelyn piiriin kuuluvasta) TaideAitat-kesänäyttelyn opasteesta sekä kuva samasta paikasta tien toiselta puolelta, jossa lähellä olevan näyttelypaikan opaste on sijoitettu niin ettei lain koura siihen ulotu. Alimmaisessa kuvassa on vielä yksi esimerkki samaisen Sammattiin johtavan Paikkarintien (104) varrelta. Tässä kurkoitellaan tielläliikkujien huomiota tiealueen ulkopuolelta tontin puolelta.

Asiaa puitiin tänään myös Ylen Radio Suomessa uudellamaalla kuuluvilla taajuuksilla.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat...

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expans...

Vilho Penttilän huvilan naispatsaat Viherlaaksossa

Viherlaakson rantatien varrella, (Viherlaaksonranta 8) paikassa jossa nykyisin on hoivakotikiinteistö, oli aikoinaan kaunis huvila torneineen. Sen rakennutti itselleen arkkitehti Vilho Penttilä 1900-luvun alussa. Penttilä ammuttiin punaisten toimesta sisällissodassa epäiltynä aseiden salakuljetuksesta. Dora vaimo joutui myymään huvilan, Villa Penttilän, joka päätyi uuden omistaja kuoltua vakuutusyhtiö Suomi-Salaman työntekijöiden virkistyskäyttöön. Tuossa käytössä huvila palveli aina 1960-luvun alkuun. Huvila oli pystyssä vielä 60-luvun lopulla, jolloin Viherlaakson rannan kerros- ja rivitalojen rakentaminen oli saatu päätökseen. Tuolloin se oli jo pahoin rapistunut. Viimevaiheessaan ennen purkamista se oli satunnaisten majailijoiden käytössä ja toimi lasten sokkeloisena leikkipaikkana. Muistan itsekin linnamaisen rakennuksen hyvin ja olen myös käynyt muutaman kerran rakennuksessa "seikkailemassa". Sisällä  paikat oli tärvelty ja sekalaista roinaa levitelty joka puolelle. Hu...