Siirry pääsisältöön

Taulunostaja

Ateljeen pöydällä grafiikan työ odottaa taulunostajaa, jonka pitäisi noutaa teos lähiaikoina.

Taulunostaja on termi, jota taiteilijoiden parissa käytetään varsin yleisesti. Se on sopivan neutraali ilmaisu, jolla pidetään kaupallisuus ja rahan taidetta saastuttavat vaikutukset piilossa. Ostajasta puhuminen tekee taiteilijasta ikäänkuin kaupallisuuden viattoman uhrin, joka joutuu, itsestään riippumattomista syistä, ostotoimenpiteiden kohteeksi. Tosi taidetta ei myydä, ainakaan aidon taiteilijan itsensä toimesta. Tosi taidetta yksinkertaisesti ostetaan.

Asiakkaasta puhuminen on taiteilijalle haitallista, sillä asiakkuus tuo mukanaan kaupallisuuden koko repertuaarin: myynnin, markkinoinnin ja mainostamisen. Ja nehän vasta ovatkin taiteilijan imagolle haitallisia. Siksi taiteilijalla ei ole asiakkaita, vaan hänen "taiteellaan on ystäviä". Ja sitten kun ystävyydet syvenevät, syntyy taulunostajia.

Mainontaa taiteilija ei myöskään tee. Hän on vain "esillä" tai "järjestää näyttelyn", asiaan liittyvien "hoidettavien asioiden" kera.

Eikä tilaustöitä kukaan etsi. Ne vaan kummasti ilmaantuvat. Taiteilijalta yksinkertaisesti tilataan. En ole koskaan kuullut jonkun kolleegan kertovan kuinka hän tarjosi teosta tehtäväksi ja joutui tekemään paljon myyntityötä taidekaupan eteen. Tämä seikka ohitetaan varsin järjestelmällisesti, vaikka juuri myyntityö, alustavat keskustelut, yms. asian ympärillä tapahtuva yrittäminen, saattavat viedä enemmän aikaa kuin itse teoksen tekeminen. Kukaan ei halua olla kaupallinen taiteilija, koska se tarkoittaa samaa kuin huono taiteilja. Taiteilija on "vapaa taiteilija" eikä mikään järjestelmään kahlittu "yrittäjä".

Ja niinpä taidekentällä on käynnissä laajamittainen roolipeli, johon taiteen ystävät, näyttelyn järjestäjät, keräilijät, tilaajat, mesenaatit ja vapaat taiteilijat osallistuvat sovittujen pelisääntöjen mukaan. Ja tässä pelissä oikeilla nimillä puhuminen on rangaistavaa.

Tänään joudun vapaana taiteilijana sietämään "ostajaa" ja tammikuussa saan taas uhrautua kun tilaustyö "tulee" puun takaa kuin mikäkin yllätys.

Kommentit

karhurannanesa sanoi…
Isäni laulaa kuorossa ja heillä on kirkkokonsertteja jotka periaatteessa ovat ilmaisia, mutta kuitenkin periaatteessa pitää ostaa ohjelma.

Hyvä kirjoitus.
meri sanoi…
pitäisi sanoa useammin: hyvä kirjoitus. kun se on totta.
Anonyymi sanoi…
Kaupallisuus sisältää tiettyjä arvoja, jo sen kieli kertoo sen..ja itse käyttämällä sitä termistöä vahvistaa tiettyjä valtarakenteita, jotka tulevat kielen kautta ja sitä kautta käytäntöön..kirjoituksesta välittyi sellainen olo, että kirjoittaja pitää mahdollisesti taidemaailmaa tekopyhänä. (en tiedä mutta se vaikutti sille..)
En itse usko, että se on sitä ainakaan siinä määrin kuin kaupallinen maailma on sitä itse itsessään ja ihan todistettavasti..mutta kannattaa muistaa se, että "todellisessa" bisnesmaailmassa vaikkapa sen sanomista, että joku yritys käyttää lapsityövoimaa EI sallita missään muodossa (ts. kukaan firma ei julkisesti mainosta sitä hienona kannattavuuden tekijänä)Ei todellakaan ole mikään "pelastus" taiteilijalle "myöntää" olevansa kaupallinen. Helpotus ehkä..jos kerran kokee olevansa ns."syntinen"..Sillisalaatti (valtarakenteet ja valtasuhteet)on suunnilleen samat kaikkialla.
Taidemaailmassa se(ne) eivät vain ole niin laajamittaiset, että sitä oikeasti kannattaisi kritisoida väittämällä taidemaailmaa tekopyhäksi.
Siitä kertoo jo se, että taidemaailmaan mahtuu aina niitä jotka saavat ihan VAPAASTI kritisoida taiteen käytänteitä ihan miltä kulmalta katsottuna tahansa jos vain osaavat sen perustella kunnolla, joten ehkäpä taiteilijoiden siitä taiteeseen kirjoitetusta "säännöstä" kannattaisi olla kiitollisia...ja ymmärtää myöskin se, että jotta voisi ilmaista tämänkin luetun kirjoituksen sisällön verran..niin sille on jo olemassa tietty "lupa" taidemaailman sisällä..Koska olemme itse tämän maailman ja yhteiskunna osia taiteilijoina niin laajemmin ajateltuna voisi ajatella niin, että kun kritisoi tätä asiaa taiteessa niin kritisoi sitä samalla koko yhteiskunnassa eli oikeastaan luin tämän kirjoituksen kritiikkinä kaupallisen maailman tekopyhyydelle, jota siis sietääkin kritisoida.
Luovuksissa sanoi…
Olematon ja meri

omien lasteni koulussa on harrastettu varainkeruuta vähän vastaavin "pakkotoimin". Se myös on eräänlainen roolipeli, jossa vanhemmat hoitavat maksupuolen. Kiitän kehuista.
Luovuksissa sanoi…
anonyymi

Olet oikeassa siinä että pidän taidemaailmaa ja meidän ihmisten tuohuja mitä suurimmassa määrin tekopyhänä näytelmänä, jossa oma-napa/oma-totuus on keskiöissä... täällä ei ole ketään joka ei ole "myymässä" jotain, mitä se sitten lieneekin.

Ja nuo mainitsemasi "synnit", ne saa kyllä anteeksi, jos ei ole liian "harhaoppinen", vaan hairahtuu "taiteelliseen huoraamisen" vähän niinkuin pakon edessä, apurahoja odotellessa. Pitäähän huorankin leipää saada.

Kiitokseni hyvästä palautteesta.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä