Taidelainaamoista

Kävipä yhteensattuma. Viimeksi kun kävin pitämässä alustusta taiteilijan yrittämisen kiemuroista ja asiaan liittyvästä problematiikasta, niin saman päivän Hesarissa oli mielipiteeni aiheeseen liittyen. Nyt tänään alustin jälleen asiasta, tällä kertaa Taikin Taiteilijan Tukikone koulutuksessa ja kas, Hesari julkaisi mielipiteeni taidelainaamojen tiimoilta.

Viime kuukaudet ovat olleen hieman raskaita, johtuen siitä että olen siirtänyt taidegrafiikan työskentelyn kaikkine laitteineen isäni luokse Sammattiin. Elämä on näköjään nyt tullut siihen vaiheeseen jossa ikääntyvät vanhemmat alkavat tarvita jälkipolven apua. Koko grafiikkasysteemin rakentaminen ja järjestäminen niin että työskentely sujuu omalla tavallani on ollut aika haaste, vaikka isäni käyttämät taidegrafiikan työpisteet olivatkin periaatteessa "valmiina".

Jokainen tekee töitä hieman erilailla ja ympäristö on saatava omansa näköiseksi, tutuksi. Tila on siis järjesteltävä joka nurkkaa ja koloa myöten, jotta kaikki on ikäänkuin "hallussa". Eikä tilannetta ole helpottanut se että meillä molemmilla on kertynyt aika runsaasti kaikenlaista roinaa työhuoneen nurkkiin.

Nyt tarlatanit, tamponit ja kovapohjat ovat oikeissa paikoissa ja levyjen leikkuu tapahtuu siellä missä pitääkin, lämpölevyn paikka on määritelty oikein, varastot ja muut tilat siivottu ja järjestely perusteellisesti, joten työskentely voi nyt alkaa toden teolla.

Mielenkiintoista on nähdä miten sujuu tasapainoilu perhe-elämän ja toisella paikkakunnalla työskentelyn välillä. Tähän mennessä on selvinnyt ainakin se kuinka vaikeaa tehdä lumitöitä kahdessa paikkaa yhtä-aikaa.

Tässä vielä aamun mielipiteeni:

Tulevaisuudessa kirjastot voisivat olla taidelainaamoja

Uutisanalyysi-palstalla (HS 5.3.) nostettiin esiin Hanna-Leena Hemmingin ehdotus, jossa taidehankinnasta voisi tehdä kotitalousvähennyksen. Kannatettava ja hyvä ehdotus, joka toteutuessaan laajentaisi suomen alikehittyneitä taidemarkkinoita ja osaltaan myös helpottaisi monen kuvataiteilijan ahdinkoa.

Ehdotuksella pyritään myös vahvistamaan taidegalleriota ja luomaan parempia olosuhteita taiteen viennille. Taiteijoiden perustoimeentulo ja taiteen kotimarkkinoiden toimivuus pitäisi kuitenkin ensin saada kuntoon ja vasta sitten pohdiskella kulttuurivientiä.

Huomio tulisi kiinnittää taidelainaamoihin, joita suomessa toimii jo muutamilla paikkakunnilla. Lainaamon periaate on että teoksen voi lainata kotiinsa pikku summaa vastaan, eli käytännössä lunastaa omakseen pienellä korottomalla kuukausimaksulla. Taiteilijan näkökulmasta lainaamot toimivat hyvin ja antavat tuloa saannöllisemmin ja varmemmin kuin epävarma näyttelytoiminta, joka lähes aina on taiteilijalle tappiollista.

Taidelainaamon kynnys on taidegallerian kynnystä huomattavasti matalampi ja lainaamoissa asioi paljon sellaista väkeä, joita ei gallerioissa näy. Jos taidemarkkinat halutaan laajentaa koko kansaa koskevaksi, niin silloin suomeen tarvitaan valtakunnallinen taidelainaamojärjestelmä esimerkiksi kirjastojen yhteyteen. Tämä varmasti myös piristäisi tavanomaista galleriatoimintaa ja toisi heille runsaasti uusia asiakkaita.

Myös kulttuurisetelin käyttöä pitäisi laajentaa niin että sillä voisi maksaa taidelainaamon kuukausimaksuja tai niin että seteleitä voisi keräillä enemmän ja käyttää ne kerralla taideteoksen ostoon. Nyt kulttuuriseteli ei hyödytä kuvataiteilijoita sentin vertaa.