Ohessa vielä toinen tuore kollaasi. Tämän hillityn-hallitun-säntillis-matemaattisen teoksen tekemisen aikana soi levylautasella Brian Enon soljuva ambient musiikki. Ja ehkäpä myös jotain tuosta "music for airports" hengestä on siirtynyt työhön?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien ristey... -
Longer version of this article is at my homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compa... -
Laitan tähän piirtämisjumpan rungon, jota voi vapaasti soveltaa kuvataiteen opetuksessa ja muissa yhteyksissä. Perusajatus tässä on järjestä...
6 kommenttia:
pekka
tässä kollaasissa on samaa matemaattista järjestystä kuin työhuoneessasi. koska sisimpäni on kuin purettua villapuserolankaa, tarvitsen ympärilleni juuri tällaista horisontaalia ja diagonaalia.
oletko huomennut sellaista seikkaa, että vieraskielisen nimikkeen käyttäminen antaa usein ilmiölle kuin ilmiölle täysin ansiotonta arvonnousua; kun nimitykset suomennetaan, kansalaisille tarjoutuu paremmat mahdollisuudet arvioida keisarin uutta vaatepartta
'performanssin' yksinkertaisin vastinen on tietenkin 'esitys'. 'installatiolle' on joku esittänyt vastineeksi 'hökötystä' , 'härveliä' tai 'tekelettä', mutta niistä helposti kalskahtavan vähättelevän sävyn vuoksi ne eivät kelpaa tarkoitukseen. 'teelmä' olisi jo lähempänä tavoitetta, mutta siitäkin jään kaipaamaan tiettyä konkreettisuutta.
miltä kuulostaisivat sanat 'asennelma' tai 'pysytelmä' , joita kumpaakin voidaan käyttää kulloisestakin tilanteesta riippuen...!
vappurauhaa!
Tästä mie tykkään enemmän, siis tykkään. Valoisampi, kepeämpi. Ja mm. vasemman alakulman pyöreys toimii tosi hyvin.
Meri,
...ehkäpä joku päivä teen jonkin "pysytelmän", "teelmän" tai "asennelman". Ja kenties pääsisin samalla eroon "tekeleistä", joita syntyy muutenkin aivan liikaa.
Pellon pientareella,
kun näitä teen, niin en ajattele lainkaan sitä pitääkö joku teoksesta tai ei, vaan yksinkertaisesti teen työn loppuun niin hyvin kuin taidan, tavoitteena ehjä valmis "itseni näköinen" kokonaisuus.
Pitää olla "uskollinen itselleen", niin kuin eräs vanhempi kolleega opasti minua vuosia sitten, eikä yhtään välittää yleisön makumieltymyksistä ja taiteen muotivirtauksista.
Tältä pohjalta tehty taide kyllä löytää lopulta yleisönsä...
Meri, hienoja sanoja! Asennelma, pysytelmä (vai pystytelmä?), taidanpa ryhtyä käyttämään noita :-D
Luovuksissa, on suurenmoista, jos ja kun pystyy tässä teelmävilinässä näkemään ja kokemaan sen itsensä näköisyyden -ja toteuttamaan sen.
Soli,
ehkä kyse lienee vapaudesta, siitä että on reilusti se kuka on, eikä yritä olla muidenlailla vaikkapa "yhteiskuntakrittiinen" tai "tutkiva taiteilija", tai muuta taidekentällä muodissa olevaa.
Lähetä kommentti