Siirry pääsisältöön

Alku aina hankala

Aina välillä käy niin että tilaustyön aikataulut eivät mene yksiin ns. inspiraation kanssa. Asiakas odottaa saavansa valmista ja laadukasta jälkeä tietyn ajan kuluessa, mutta ateljeessa ei tapahdu mitään. Taiteilijalla on jonkin sortin rimakauhu. Tyhjä paperi pelottaa ja aloittaminen tuntuu vaikealta.

Homma menee kynien teroitteluksi, tyopisteen ympärillä kaarteluksi ja kaikenlaiseen toissijaiseen takertumiseksi. Yllättäen iskee tarve järjestää ateljeen naulakko ja viedä kellarissa oleva lehtipino kierrätykseen. Ulkokenkiin tulee laitettua vähän rasvaa ja palanut lamppu, joka on ollut vaihtamatta jo vuoden, tulee uusittua.

Jokaisella taiteilijalla lienee oma riittinsä, jonka avulla saadaan kiinni luovasta vireestä ja pystytään viimein rauhoittumaan työn ääreen. Omaa "luovuuden moottoriani" käynnnisteltäessä tuntuu hyvältä kun asioita vain alkaa tapahtua, vaikka nämä asiat eivät suoranaisesti liity kyseiseen tilaustyöhön. Ilmeisesti ateljeen tuntumassa tehtävien pienten suoritteiden kautta energia tasoni pikkuhiljaa nousee, niin että lopulta huomaan olevani valmis tarttumaan luovaan työhön ilman epäröintiä.

Tässä vanha sanonta "alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo" pitää aika hyvin paikkansa.
Tunnisteet:

Kommentit

Anna-Mari sanoi…
Olen seurannut blogiasi jo jonkin aikaa, kiitos erittäin hyvistä kirjoituksista! Tähän oli pakko kommentoida, että ihan kuin omia ajatuksiani. Tässä tilaustyön kanssa kamppailen. Aloitus on viimein tehty, mutta vieläkin on käynnistysongelmia... ja vaikka asiakkaalla ei ole mikään kiire, se kaivertaa tuolla takaraivossa.
30. maaliskuuta 2011 klo 22.09
Luovuksissa sanoi…
Kiitos vaan kehuista...

Aloittaminen on joskus aika vaikeaa, varsinkin silloin kun kokee työn erityisen tärkeäksi.
31. maaliskuuta 2011 klo 10.36
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat...
17 kommenttia
Lue lisää

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expans...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vilho Penttilän huvilan naispatsaat Viherlaaksossa

Viherlaakson rantatien varrella, (Viherlaaksonranta 8) paikassa jossa nykyisin on hoivakotikiinteistö, oli aikoinaan kaunis huvila torneineen. Sen rakennutti itselleen arkkitehti Vilho Penttilä 1900-luvun alussa. Penttilä ammuttiin punaisten toimesta sisällissodassa epäiltynä aseiden salakuljetuksesta. Dora vaimo joutui myymään huvilan, Villa Penttilän, joka päätyi uuden omistaja kuoltua vakuutusyhtiö Suomi-Salaman työntekijöiden virkistyskäyttöön. Tuossa käytössä huvila palveli aina 1960-luvun alkuun. Huvila oli pystyssä vielä 60-luvun lopulla, jolloin Viherlaakson rannan kerros- ja rivitalojen rakentaminen oli saatu päätökseen. Tuolloin se oli jo pahoin rapistunut. Viimevaiheessaan ennen purkamista se oli satunnaisten majailijoiden käytössä ja toimi lasten sokkeloisena leikkipaikkana. Muistan itsekin linnamaisen rakennuksen hyvin ja olen myös käynyt muutaman kerran rakennuksessa "seikkailemassa". Sisällä  paikat oli tärvelty ja sekalaista roinaa levitelty joka puolelle. Hu...
3 kommenttia
Lue lisää