20.5.2009

Taidelainaamon muusat

Mitä taiteisiin tulee niin alun perin - eli antiikin aikoina - ajateltiin että runous ja musiikki ovat jumalallisia. Kuvanveistoa ja maalausta taas pidettiin hikisinä alempiarvoisina käsityöhommina.

Museo (kreikaksi mouseion), paikka jossa siis palvomme nykyisin kuvataiteita, tarkoitti alkujaan muusille omistettua paikkaa.

Antiikin muusia eivät pahemmin nykyiset visuaaliset taiteet kiinnostaneet ja tämä näkyy hyvin muusien tehtävissä, jotka Hesiodos kuvaili 700-luvulla ekr.

Muusia oli yhdeksän: Euterpe vastuualueenaan huilunsoitto, tanssin muusa Terpsikhore, tähtitieteen Urania. Kleio edisti historiaa, komedian muusana hääri Thalein, tragedian parissa toimi Melpomene, lemmenrunouteen oli erikoistunut Erato, kuororunoudesta vastasi Polyhymnia ja epiikasta muusa Kalliope.

Ei siis liittymäkohtia nykyiseen taidemuseolaitokseen, ellei sitten tragediaa lasketa. Taiteilijan elämä kun saattaa joskus kuulua juuri tähän kategoriaan ja teoksetkin ovat siitä pudonneita tragedian hedelmiä.

Aikalailla kirjallisuudesta innostunutta porukkaa ovat nämä alkuperäiset muusat. Vain huilunsoitto, tähtitiede ja tanssi ovat jotain muuta. Ehkä tämän takia taidekentällä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota taidelainaamoihin, joita jo on muutamien kirjastojen yhteydessä.

Taidelainaamot puolustavat paikkaansa. Ne levittävät taidetta aika hyvin ja tavoittavat paljon sellaisia ihmisiä jotka eivät muuten museoissa käy. Mutta lisää tarvitaan, vaikka taidelainaamo kaikkiin suurimpiin kirjastoihin. Tavoitteen toteutuminen ei luulisi olevan ainakaan muusien vastustuksesta kiinni.

2 kommenttia:

Matti Koistinen kirjoitti...

Lainaamot ovat todellakin loistava asia. Niiden leviäminen on varmaan lähinnä kiinni lainaamoja toteuttavien tahojen resursseista. Tilat, markkinointi ja henkilökunta kun maksavat. Vaati tarkkaa laskemista, että provisio kattaa nuo kulut.
Tämän päivän Hesarissa oli juttua yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Voisikohan lainaamokin toimia sellaisena? Olisiko siitä mitään hyötyä edes sille? En tiedä, mutta asiaa voisi pohdiskella.
Lainaamojen määrän lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota niiden markkinointiin. Nyt läheskään kaikki potentiaaliset lainaamon asiakkaat eivät tiedä siitä. Sanaa pitää levittää ja paljon!

Luovuksissa kirjoitti...

Markkinointi ja myynti taitaa olla juuri se akilleenkantapää, kuten taidekentällä muutenkin.

Espoossa (iso-omenan kirjaston tiloissa oleva) taidelainaamo toimii varsin hyvin ja se on ollut keskeinen osa espoon kuvataiteilijoiden toimintaa jo vuosia. Vaikka puitteet ovat melko ahtaat, niin silti homma näyttää toimivan.

Espoon kokoiseen kaupunkiin mahtuisi hyvin kyllä toinenkin taidelainaamo...