Siirry pääsisältöön

Piirrosjumppa – ohjeet

Laitan tähän piirtämisjumpan rungon, jota voi vapaasti soveltaa kuvataiteen opetuksessa ja muissa yhteyksissä. Perusajatus tässä on järjestää piirtämisen tiimoilta matalakynnyksinen ohjattu tuokio, johon osallistutaan kuin mihin tahansa ohjattuun ja yhdessä tehtävään toimintaan. 


Mukavaa olisi jos jumpan soveltajat jakaisivat kokemuksiaan ja omia ideoitaa asiasta Facebookin piirrosjumppa ryhmässä. Tällä blogilla olleet aiemmat kirjoitukset löytyvät piirrosjumppa tunnisteen alta. Taideaitat kesänäyttelyn blogilta löytyy ajatuksia jumppan käytännön toteuttamisesta näyttelyn ohessa. Ainakin tuossa yhteydessä jumppa toimi varsin hyvin ja siihen riitti osallistujia. 

Huomio kaikki jotka piirtämiseen perustuvaa aivojumppaa jossain päin suomea vedätte tai suunnittelette. Ilmottakaa olemassaolonne Facebook ryhmässä. Jos haluatte siellä piirtämisen asiaa aktiivisemmin touhuta, niin voin lisätä teidät ryhmään editoreiksi, jotta voitte omasta toiminnastanne jouhevasti tiedottaa.
Piirrosjumppa:
1. Alkuveryttely / Kynäleikki 

Testaa piirrosvälinettä. Tee erilaisia merkkejä ja kuvioita paperille. Sotke, töhri, pitele kynää eritavoin, nyrkissä, sormenpäissä, kuten haarukkaa jne. Piirrä kärjellä, piirrä sivuttain, lappeellaan. Paina lujemmin ja väliin hellästi (tee varjo ja valoa).  Piirrä välillä silmät kiinni ja tarkasti katsoen. Kääntele, pyörittele, töki, hidastele ja kiiruhda. Keksi yhä uusia tapoja piirtää jälkiä paperille. (Paperin voi jakaa ruutuhin viivoilla ja täyttää ruudut erilaisilla kynänjäljillä, yhdenlaista jälkeä/ruutu) ...Tässä on vain mielikuvitus rajana.

Alkuverryttelylle on hyvä antaa reilusti aikaa.


2. Yksi viiva

a.) Piirrä mahdollisimman suoraa viivaa hitaasti paperille ja yritä osua paperin toisella reunalla olevaan kohtaan. Käänny terävästi ja yritä osua uuteen kohtaan paperin jollain reunalla. Jatka näin piirtäen paperille seittimästä kuviota.

b.) Piirrä hitaasti yksi katkeamaton kiemurainen viiva. Yritä täyttää paperi mielikuvituksella. Piirtele ristiin rastiin, mutta yritä välttää piirtämistä jo piirrettyä viivaa pitkin. 

Nämä voi liittää hyvin jo alkujumppaan.


3. Kynäralli

a.) Piirrä paperille kiemurainen päättymätön viiva (kilparata, jossa on paljon mutkia, käännöksiä ja silmukoita) niin että päätät kuvion samaan pisteeseen josta aloitit. Seuraa kynällä tarkasti piirtämääsi rataa ja kiihdytyä vauhtia pikkuhiljaa kierros kierrokselta.

b.) Tee vastaava rata mutta rakenna "siltoja" (hyppäämällä eteen tulevan viivan yli) aina kun ylität jo piirretyn reitin.

Kokeile radan "ajamista" toiseen suuntaan ja myös toisella kädellä sekä eri värisiä kyniä tai liituja. Sovella ja keksi uusia tapaoja rakentaa ratoja. Osoittaa hyvin miten nopeasti piirtäjä oppii liikeradat ja rutiini muodostuu.  


4. Orkesterinjohtaja

a.) Ota kynä molempiin käsiin ja piirrä yhtäaikaa peilikuvana samoja kuvioita. Tee mahdollisimman erilaisia kuviota ja etsi uusia suuntia.

b.) Piirrä täysin samoja kuvioita samanaikaisesti. Toinen käsi kopioi toista.

Kokeile eri värisiä kyniä ja liituja. Kääntele kynää eri asentoihin ja vaihtele voimakkuutta, jolla piirrät. (Hento viiva, tumma viiva, ohut viiva, paksu viiva...)


5. Keskustelua

a.) Kirjoita aakkoset molempien käsien yhteistyönä niin että teet A:n vasemmalla, B:n oikealla, C:n vasemmalla ja jatkat näin aakkosten loppuun.

b.) Kirjoita aakkoset tai jokin lause peilikuvana ja ylös-alaisin.

c.) Piirrä molempien käsien yhteistyönä labyrinttia, sokkeloa tai muuta kuviota. Vahvempi käsi lisää vaikeusastetta ja heikompi käsi yrittää suoriutua haasteista. 

Kokeile kirjoittamista tai labyrintin piirtämistä silmät kiinni ja myös eri värien käyttöä. Tätäkin voi hyvin soveltaa alkujumpassa. Peilikuvan teettäminen kirjaimista tai itse tehdystä mutkikkaammasta kuviosta  toimii myös omana harjoitteena.


6. Mittailua

Jaa paperi viivalla (tai taittamalla) kahdeksi samanlaiseksi alueeksi. Piirrä vasemmalle puoliskolle jokin vapaamuotoinen kuvio (esimerkiksi keskiviivasta alkava ja siihen päättyvä kiemurainen siiveke) ja kopioi se mahdollisimman tarkasti peilikuvana oikelle puolelle. Piirrä lisää vasemmalle ja kopio se oikealle ja näin edelleen. Kopioidessasi kiinnitä huomiota etäisyyksiin, viivojen kaltevuuksiin ja sijainteihin. Mittaile, arvioi, tee apuviivoja, hahmottele, jotta saat oikeasta puoliskosta symmetrisen. 

Voit piirtää vasemmalle myös minkä tahansa hieman monimutkaisemman muodon, jonka kopioit samanlaisena (ei siis peilikuva) oikealle vastaavasti mittailemalla.

Ajatus tässä on saada tuntumaa mallista piirtämisen mittailuun ja tarkkojen havaintojen tekoon.  


7. Muistipiirros

Jaa paperi viivalla kahdeksi samanlaiseksi alueeksi. Piirrä vasemmalle puoliskolle muutamia yksinkertaisia kuviota, viivoja ja merkkejä. Peitä piirroksesi ja piirrä se mahdollisimman tarkkaan muistin varassa paperin oikealle puolelle. Piirrä lisää kuvioita, peitä ja piirrä muistista. Jatka näin kunnes piirrosalueet ovat "täynnä". Vaikeusaste kasvaa mitä enemmän muistettavaa piirrät aina kerrallaan paperin vasemmalle puolelle. 

Muistipiirros tulee sitä vaikeammaksi mitä enemmän yksityiskohtia siihän käyttää. Tässä on hyvä pitää aluksi piirrettävät muodot suht helppoina esimerkiksi yleisten symbolien avulla (sydän, pallo, neliö, viiva, +merkki, =merkki, puolikaari jne. jne..). 


8. Sokkopiirros 

Aseta kynän kärki paperille sopivaan aloituskohtaan. Käänny niin että et näe paperia. Valitse "malli" (toinen kätesi, rypistetty paperi, huoneen nurkka, toinen piirtäjä tai jokin muu kohde) ja piirrä hitaasti ja mahdollisimman tarkasti mallisi ääriviivoja. Yritä huomata kaikki pienet yksityiskohdat ja suunnanmuutokset. Älä missään vaiheessa katso piirrostasi. Pienissä suunnanmuutos paikoissa nosta piirrin hetkeksi irti paperista ja kun joudut vaihtamaan piirroskohtaa paperilla, niin kuvittele siirto vain mielessäsi. Piirrä kuva ensin valmiiksi ja katso lopputulos vasta sitten. 

Ajatus tässä on ääriviivan tarkkaan muotoon keskittyminen ja jokaiseen "ryppyyn" reagoiminen. Se mitä paperille sokkona ilmestyy ei ole oleellista. 


9. Kaksi tehtävää

a.) Piirrä molemmilla käsillä yhtäaikaa samaa suorakaidetta (kolmio, neliö tai muu kulmikas kuvio) muutamia "kierroksia" ja anna sitten toisen käden irtaantua tekemään vapaamuotoisia kiemuroita. Jatka piirtämistä keskittyen toisen kädellä suorakaiteen piirtämiseen ja toisella sekalaisiin kuvioihin.

b.) Piirrä ensin vasemmalla kädellä paperin vasemmalle puoliskolle kiemurainen päättymätön kilparata-kuvio ja piirrä sitten oikealla kädellä paperin oikealle puolelle erilainen kilparata-kuvio. Yritä ajaa molemmilla käsillä samanaikaisesti piirtämiäsi ratoja, niin täsmällisesti ja nopeasti kuin pystyt. 


10. Loppujäähdyttely

Loppuun esim. Kynärallia (3) tai Orkesterinjohtoa (4) tai muuta itselle mieluista tehtävää.



Yleistä piirrosjumpasta 
 
Piirrosjumppa on harjoittelutuokio, johon voi osallistua samaan tapaan kuin perinteisille ohjatuille jumppatunneille. Erona on se, että piirrosjumpassa ei kehitetä hapenottokykyä tai rääkätä lihaksistoa, vaan treenataan aivoja erilaisin taiteen tekemiseen liittyvien ja jumppaa varten muokattujen harjoitusten avulla. Harjoitteiden suorittaminen ei edellytä piirrustustaitoa, riittää että osaa auttavasti kirjoittaa.

Piirrosjumppa on napakka kokonaisuus. Totuttua ajattelua kyseenalaistetaan ja aivot joutuvat ponnistelemaan uudenlaisten haasteiden edessä. Samalla jumppaan osallistuja saa aavistuksen siitä mitä taideteoksen/piirroksen tekemisen taustalta löytyy ja millaisia ongelmia taiteilija/piirtäjä joutuu työssään kohtaamaan. Tyylipisteitä ei anneta, eikä virheitä ole. Oleellista on että harmaat aivosolut saavat kyytiä.

Piirrosjumpan voi toteuttaa missä tahansa luokkahuoneen tapaisessa tilassa, josta löytyy dokumenttikamera, jonka avulla osallistujat voivat seurata mitä jumppaohjaaja tekee. Pienemmälle ryhmälle riittää iso pöytä, jonka ympärille jumppaajat mahtuvat. Tarvitaan väljästi pöytätilaa  osallistujille, pehmeitä lyijykyniä, liituja, kuulakärki-, väri- ja tussikyniä ja muita yksinkertaisia piirtämiseen sopivia välineitä sekä tavallista A4-A3 kopiopaperia. (A3 on parempi kuin A4.) Osallistujat valitsevat itselleen vapaasti muutamia erilaisia piirtimiä ja reilusti paperia. Piirrosjumppa onnistuu hyvin millä tahansa kynällä. 

Piirtämisjumppa on syntynyt mietiskelypiirroksiin liittyvän ekspandismi ajatuksen innoittamana.   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petas-Baari

Tässä pari kuvaa viimevuoden lokakuulta vanhasta Petas-Baarista, joka sijaitsi Viherlaakson Länsirajalla Turuntien ja Lippajärventien risteyksen tuntumassa. Paikka jää juuri ja juuri Kauniaisten puolelle. Nyt rakennus on purettu ja tilalle on kohoamassa "Kukkalaakso" niminen kerrostalo asuinalue. Rakennuksessa toimi vuosikymmeniä legendaarinen Petas-Baari ja kauppa. Rakennus valmistui ennen sotia 1938. Baari oli omana aikanaan varsin suosittu ohikulkijoiden kohtaus- ja taksimiesten taukopaikka. 1970-80 luvulla kaupan rakennukseen tuli U.Suomalaisen TV korjaamo ja myymälä. Toiminta hyytyi 90-luvun alun laman myötä. 1997 Petas-Baari toimi mm. Trabant Express sketsisarjan kulissina. Tässä Youtuben pätkä Jasso Laamasen pajatson peluusta. Itsekin olen joskus vuosikymmeniä sitten käynyt baarissa pajatsoa kokeilemassa ja syömässä kuivan juustosämpylän. Kaupparakennuksen päädyssä oli iso käsinmaalattu Hellaksen Figarol-mainos, jossa ajan havina on vahvasti läsnä. Jos muistat

What is Expandism?

Longer version of this article is at my  homepage . Expansion in Art-making and Expansion-motivated art Introduction This article is a compact study of expansion in the context of making a piece of art. I believe that expansion is one aspect of all kinds of making of art. It has been neglected topic, even unseen, but the phenomenon is real and it is connected to art making, for it is impossible to make a piece of art without its expansion to some space. A work of art is always located in some space – on paper or canvas, in real or imaginary place, in this world or in digital one – and a work of art must first enter that space, it must do expansion there to take control of it. And it is the artist's task to make this happen.  By definition expansion means the increase of something in size , number , or importance . It relates to artworks in two ways, first, to the actual size of an artwork, and second, to the making process of an artwork. In some cases these expansions are overla

Inhorealismia

Länsimaisessa oikeusvaltiossa ei kuulema ole sensuuria. Asia ei pidä paikkaansa. Sensuurin ymmärtää hyvin käsitteen inhorealismi yhteydessä. Realismi tarkoitaa todenmukaisuutta (ransk. réalisme) ja inhorealismi sitä kun todellisuus esitetään kaikkein raadollisimmillaan, asioiden inhoittavia piirteitä tarkastellen. Asia on arkipäivää esimerkiksi uutistoimituksissa, joissa joudutaan jatkuvasti miettimään onko jonkin kuva-aineiston (katastrofin uhrit, sodan kauhut, kirurginen leikkaus jne.) näyttäminen julkisesti sopivaa vai ei. Toisin sanoen kuvamateriaalia joudutaan sensuroimaan, niin että esitetty aineisto on linjassa vallitsevien moraalikäsitysten kanssa. Ja myös niin ettei ketään tarkoituksella järkytetä. Inhorealismi liittyy myös taidekentällä säännöllisesti syntyvään kohuun, kun joku taiteilija kyseenalaistaa tätä rajaa, esittelemällä teoksissaan asioita joita emme ole tottuneet näkemään "hyviä lehtimiestapoja" kunnioittavassa yhteikunnassamme. Ihmiset haluavat syödä